Siirry pääsisältöön

Viho viimeiset synttärit

Olipas ikimuistoinen synttäripäivä taas lauantainakin! Minun ajatushan oli, että kun ystäväpari tulee meille, niin kotona juhlistetaan pienimuotoisesti kahvittelemalla ja leivoin mansikka-sitruunarahkapiirakkaakin. Mutta toisin kävi. ;)

Lähettiin porukalla käymään geokätköillä, sillä opastimme Murusen kanssa näille kahdelle uudelle kätköilijälle kätköilyn saloja. Mitä se on, mitä tehdään ja millaisia "purkkeja" etsitään. Kiersimme erilaisissa paikoissa ja annoimme heidän etsiä ne kätköt, itse sivusta seuraten ja opastaen. 
Oli toki meillekin osa uusia kätköjä, mutta osa helpompia tuttuja. Maisemat vaihtuivat mäkihyppytorneista aallonmurtajille ja metsän siimekseenkin.
Matkalla törmäsimme "Hattivatti-metsään". Liekkö ollut hattivateilla lystiä seurata meidän menoa vai mikä, mutta oli niitä paljon!;)

Itsellänikin välillä hiki virtasi selkää pitkin, kun otin harha-askelia liukkaan juurakon päältä ja olin lentää nurin. Onneksi varovaisuus kannatti silloinkin, sillä sain kuin sainkin kaatuneesta puusta kiinni. 

viimeisen kätkön etsittyämme metsästä aloimme ihastella maisemia ja minäkin nousin alempaa hieman ylemmäs, jottei oksat peittäneet tällaisen pikkuisen lyylin näkökenttää. Mutta katseeni nauliutui kantoon kuitenkin hyvin äkkiä! 
En ollut uskoa silmiäni, mitä siinä kannon sisällä oli! Ei voi olla... Siis onko se... Mitä ihmettä?! Ja toiset nauroivat!


Olihan se! Ei mikään geokätkö, vaan korkkaamaton skumppapullo! Hämmästyneenä änkyttämään, että mikä toi on?! Mikä toi on?! Mitä ihmettä?! 

No selvisihän se, mikä se on ja miksi se on siinä! Murunen ja ystävykset olivat juonineet jo useamman päivän ajan selkäni takana tämän koko jutun! Minun synttärijuhlani! (siis ne viimeiset tälle vuotta :D )

Ja kohta repusta kaivettiin esille lisää ihmetyksiä. Satiininauhalla solmitussa pienessä kultaisessa rasiassa oli aivan ihanat suklaat kaikille! Oli valkosuklaata Mango-vaahdolla, tummaa suklaata kaakaovaahdolla ja oikealla kultahippusilla koristeltuina sekä ihania vaaleanpunaisia cupcake-mansikkasuklaapaloja. Nam!


Ja kohta nämä naiset kaivelivat repusta vielä erilaisia juustoja ja 6 eri hilloa/hyytelöä niiden kanssa!


Oli savun makuista ja ilman savua.. Niin ja yksi oli yllätys kaikille.. Voihan Vilho, minkä teki! :D
Niin oli mellevä tuoksu kolmannessa juustossa, että huh huh! Arvuuteltiin, että olikohan kyseessä sukkahiki vai hautuneet munat? :D No, sama se, herkkuja oli! Yhden juuston erikoisuus ei pilannut todellakaan fiilistä! Päinvastoin!


Ihania nuo pikkupurkit!


Ja sitten vaan skool ja kippis ja salut ja mitä ikinä halusikaan sanoa! hyvää syntymäpäivää minulle!

Ja terveisiä Kuopiosta!


Kiitos ihanat ystävät ja rakas Muruseni aivan mahtavasta yllätyksestä! Joka jatkui sitten kotonakin vielä punaviinien ja stifadon seurassa, nauraen ja rupatellen, valvoen ja höpötellen.

Kommentit

Melina sanoi…
Voi miten omaperäinen ja hauska yllätys!
Tuli itsellä heti mieli mennä metsään, kun katteli noita kuvia. Jos sitä joku päivä ottaisi asiakseen etsiä täältä kaupungistakin kiva metsä, jossa voisi käydä fiilistelemässä, kun kaupunkielämä rupeaa ahdistamaan.. :)
ViliMarika sanoi…
Asumme kaupungissa myös, mutta onneksemme täällä on myös metsiä ja järviä. Ei tarvitse kauas mennä saadakseen olla täysin rauhassa, hiljaisuudessa ja nauttia vaan luonnon kauneudesta.
JIPe / EiJuPi* sanoi…
Olipas hieno yllätys, ruhtinaallinen. Oikein laseista joitte metsän siimeksessä, wau!
Kotilaiska sanoi…
IIIK! Olipa hurmaavat synttäreiden päätösjuhlat! Tosta sun kompuroinnistas tuli omakohtainen kokemus viime lauantailta mieleen. Olimme mieheni, minä ja poikani tyttöystävineen puolukkametsässä.Lopulta löysimme paljon ihan suussasulavan kypsiä ja makeita puolukoita ja poimimme intopiukalla niitä kun yhtäkkiä saappaani tarttu johonkin risuun ja minä mätkähdin melkeen mahalleni märkään sammalikkoon ja kijasin jo kun luulin että nyt ne kerätyt marjat lens huitsin nevadaan mut nou hätä kuin ihmeen kaupalla olin automaattisesti pidellyt ämpäriä pystyasennossa, no muutama marja tippu maahan ja mikä ihmeellisintä mun ei käyny kuinkaan.
ViliMarika sanoi…
Tuo on niin tyypillistä! Sitä jotenkin suojelee vaistomaisesti sitä aarrettaan. Ja huvittavaa ollut katsoa joskus, kuinka sama pätee kapakassa vaikkapa oluttuopin kanssa kaatuvaan tyyppiin. Se on jotenkin reflekseissä ja alitajunnassa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Super SaltBalans testissä

5. kesäkuuta 2013

Luin Pirkka-lehdestä mainosta, jossa kerrottiin yhden pillerin auttavan turvotukseen, silmäpusseihin, laihdutukseen, selluliittiin, magnesiumin puutteesta johtuviin kramppeihin tai suonenvetoon, runsaan hikoilun aiheuttamaan mineraalikatoon sekä hillitsemään suolan käytön haittoja. Itse kiinnitin huomiota erityisesti turvotukseen, silmäpusseihin ja kramppeihin. Lisäksi kesäkuumalla hikoilu sekä tietenkin selluliittiäkin löytyy, joten ne myös lisäpotkuna tuossa purkissa. 
En ole mitään laihdutuspillereitä edes halunnut kokeilla, koska niissä yleensä on jokin yhtenevä pointti: Ota tämä pilleri, juo vettä ja liiku paljon ja laihdut 5 kiloa vähintäänkin! Haloo! Ilman sitä pilleriäkin laihtuisi niillä ohjeilla! Mutta tällainen oireita lievittävä pilleri voisi ollakin kokeilun arvoinen. Toimiiko vai ei, sen tietää vain kokeilemalla. Mainos kun ei väittänyt mitään ihmeitä eikä pyytänyt tekemään suolan vähentämisiä tai muitakaan temppuja, jolloin tietenkin se auttaisi itsess…

Exfoliating Socks Lavender Kuorivat sukat käyttökokemukset

Kotimainen kosmetiikan verkkokauppa, Sunrise Cosmetics, joka tunnetaan muovituotteita valmistavana ja kosmetiikkaa maahantuovana yrityksenä, lähti mukaan jalkahoitoni toteuttamiseen Iroha naturen kuorivilla sukilla. 
Syy siihen, miksi tarvitsin apua, oli se, että kaikista voiteista ja raspaamisista, liuottamisista ja muistakin kotikonsteista huolimatta sairauksieni yhteissumma aiheuttaa jalkapohjieni kuivumista, hilseilyä ja paksuuntumista. Muutaman kerran kuukaudessa jopa repeilivät verille saakka. Luulin jo, ettei muuta apukeinoa olekaan, kuin voidella hoitavilla, paksuilla voiteilla usean kerran päivässä. Parhaillaan/pahimmillaan olinkin paksu kerron voidetta jalkapohjissa ja muovipussit päälle. Sillä konstilla ei kuitenkaan kävelä liukastelematta ja muutenkin pussi rullautuu helposti varpaisiin, jos esim. jalat liikkuvat mattoa/sänkyä vasten. Mitä hävittävää minulla siis oli siinä, että kokeilisin vielä yhtä uutta juttua, eli kuorivia sukkia.
Sunrise Cosmeticsin verkkokaupasta lö…

Kahvin ja mandariinin yhteinen liitto

Kahvi on yksi koukuttavimmista nautintoaineistamme, joita käytämme sen enempiä miettimättä, koukuttaako se vai ei. Kuitenkin niinä aamuina, kun heräämme aamupalalle, ja huomaamme kahvin loppuneen kaapista, koukutuksen vieroitusoireet huomataan hetkessä. Kahvia on vain saatava!

Kahvin keksijöinä pidetään arabeja, jotka valmistivat kahvia luultavasti jo 1200-luvun tienoilla Jemenissä. Eurooppaan kahvi tuli 1600-luvulla ja maailman suurin kahvintuottajamaa on Brasilia, joka tuottaa noin 1/3 maailman kahvista. Me suomalaiset olemme  maailman ahkerimpia kahvinjuojia asukasta kohti, sillä suomalainen kuluttaa paahdettua kahvia keskimäärin 10 kiloa vuodessa. Minusta se on hassua, sillä itselleni kahvi tuo ensisijaisesti mieleen ennemminkin turkkilaisen kahvin tai jonkin kahvintuottajamaan, kuin Suomen. Olenko siis liian lähellä...?!


Toinen herkku, joka ainakin minulle maistuu erittäin hyvin, on mandariini. Ihanan mehukas, hedelmäinen ja raikas hedelmä, joka saa auringon paistamaan sisältämme…