Runo, Kaunein rakkauslaulu

Hikikarpalot kimaltelivat vartaloidemme vielä nytkähdellessä 

nautinnon aaltoliikkeestä valkoisilla lakanoilla

kuin tanssien maailmankaikkeuden kauneimman rakkauslaulun yhä soidessa taustalla.

Huulemme kaartuivat hymyyn, tiesimme kumpikin sen, 

vaikka silmämme olivatkin

yhä suljettuina.

Päästit hiljaisen 

nautinnollisen ynähdyksen ja tartuin käteesi kuin nyökytellen, 

vaikkei ollutkaan ilmaan heitettyjä sanoja.

Oli vain me kaksi 

eikä mitään muuta.

Ja sielumme yhtyivät toisiinsa yhdistäen meidät 

yhdeksi kokonaisuudeksi 

tässä universumissa.

-Viltsumari-