Siirry pääsisältöön

Menneen syksyn satoa


Ojennan käteni sinua kohti, ystäväni. Katson sinuun hapuillen silmiäsi. Hetken katseemme kohtaakin, mutta painat pääsi alas nopeasti. Otan askeleen lähemmäs, tartun käteesi kii ja kuiskaan; Ystäväni, et rantautunut tämän maan rantaan turhaan.

Noilla sanoilla runoilin ystävälleni muutama päivä sitten. Samainen ystävä yllätti minut täysin lähettämällä minulle todella ihanaa postia. Nimittäin ikioman joulukalenterin! Se onkin tämän postauksen ainoa uusi asia. Nimittäin postaan nyt aiemmin unohtuneet kuvailut.   


Ihana olisi tämä käsilaukku-viinikin, mutta jääköön kaupan hyllylle kuitenkin. Laukku kun ei ole uudestaan avattava ja suljettava. Muutenhan tuo olisi ollut ihana laukku jollekin pikkulikalle. 


Instagramissa Lokakuun suosituin valokuva oli oma kuvani. Tästä kyseisestä kuvasta tulikin hitti, sillä se kohosi kerralla kaikkien aikojen toiseksi suosituimmaksi kuvaksi profiilissani. Suosituin on kuva Luisista, leijonanpojastamme. Hämmästyin todenteolla, mutta niinpä siellä joku vaan sanoi, että ottaisi tuon kuvan vaikka seinälleen julisteena. Hämmentävää, mutta toki kiitollisuudella otan tuollaisen kunnian vastaan. Saapa nähdä, tuleeko Marraskuussa hittejä vai huteja. 


Nyt kun olen voinut liikkua hieman tuolla ulkonakin, olen jahdannut Pokemoneja ja samalla katsellut kotikaupunkiani sillä silmällä, kuinka upeita maisemia ja nähtävyyksiä meillä onkaan. Niin no, nähtävyyksiksihän niitä ei virallisesti kai luokitella, mutta näin epävirallisesti sanottuna. 


Meillä on lokakuussa hääpäivä, tai rekisteröimispäivä oikeastaan. Kävimme silloin ulkona syömässä pitemmän kaavan kautta. Valitsimme lemppari-kiinalaisemme, sillä siellä ruoka on tuoretta ja maukasta. Meille tärkeintä ei ole hintavuus eikä se, kuinka huipputrendikäs ravintola on kyseessä. Tärkeämpää on tunnelma ja itse ruoka. 


Rakastan sushia, ja eritoten vege-versiona. Maku on taivaallinen ja onhan se sellaista käsityötä, värejä ja kauneutta, että siinä syö myös silmillään. 


Yritän vähentää punaisen lihan syöntiä, mutta toisinaan tekee mieli nautaa tai härkää. Possun lihaa en syö juuri koskaan... Ei, en ole ehdoton, mutta harvoin sitä tulee syötyä.


Rekkaamispäivän loppuhuipennus oli kookoskuorrutteinen kermakakku. Kotona myös nostetiin maljat. Kunhan ensi vuoden puolella lakiasiat  saadaan  päätökseen, niin sitten avioidutaan ja saadaan oikea HÄÄpäivä! <3 Päivämäärä on jo sormuksiin kaiverrettu, joten luottavaisin mielin tässä odotellaan. 


Lokakuuhun mahtui myös Askartelukulman korttipaja. Kävin tekemässä paikan päällä pari joulukorttia. Toinen omalle äidille ja toinen anopille. 


Samalla pääsin aloittamaan tämän talven pikkujouluhuuman glögi- ja piparkakkutarjoilulla. 


Kaikki joulukortti-askartelutarvikkeet olivat tarjouksessa tuona päivänä, joten ostin muutamia asioita täydentääkseni jouluaskarteluvarastoani. 


Murusen serkku tietää askarteluintohimoni ja hän sponssasi minulle tämän pistelysetin. Olipa huippu ylläri! 

Tällainen menneen syksyn pläjäys ja huomenna uudet kuviot taasen. Heippa ja hyvää päivää-iltaa-yötä.



Kommentit

Salka sanoi…
Tuosta Instan suositusta kuvasta tulee mulle ihanat hippi-fiilikset, oikein onnistunut otos :) Kissakuvien suuri fani olen ja leijonanpentujen kuvat piristävät ^_^ Pidän peukut pystyssä, että saatte viralliset häät :)<3
Hyvä syksy takana ja toivottavasti myös tämä talvi sujuu kivasti sinulla <3
Silkku sanoi…
Kyllä tuo oma kuvasi on aika vangitseva (siis katseen;)julisteena aikas magee:)
Ihania ruokia ja ihana päivä teillä. Kiitos kun taas jaoit tämän meidän kanssa ♥
Kylläpäs siinä tuli monta kivaa juttua.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maailmanennätys tahdissa Hula hula

Juhannus näissä merkeissä. 

Varmuudella ainakin Suomen ennätys..


Ihana Robin ja Hula Hula!


Hääjuhlan tarjoilu

Kuohuviiniä kultahipuilla meille kahdelle...

Tämä oli virallisena avioitumis päivänä.

Samoin kuin hopeaa hohtava pinkki Aviva.

Näitä juomia nautimme pitkälle iltaan ja katselimme jokaista lasia ihastuneina. Jopa illan viimeisillä lasillisilla.


Huomasin, ettei otettu kuvia lämpimästä ruuasta, jota tarjosimme yövieraille, pitkämatkalaisille. Sen sijaan pääosassa olleet herkut ovat edustettuina. Lusikat kahvitteluun ja kakkutarjoiluun olivat hieman isommat, kuin suomalaiset kahvilusikat. Ja tuo sydän.. <3 

Servetit hääteemaa mukaillen pinkkiä ja lilaa.

Tarjoilu kertonee, että samalla juhlimme Murusen synttäreitä. Tarjoilu on tilattu Kakkuaitasta, mikä sijaitsee Riistavedellä. Kaikkien kuopiolaisten konditorioiden tarjoiluehdotusten jälkeen Kakkuaitta vaikutti fiksuimmalta, parhaimmalta ja ystävällisimmältä vaihtoehdolta. Hinta-laatu on todellakin kohdallaan ja saimmehan kaiken tarjottavan suoraan kotiin kannettuna! Ja ei, tämä ei ole mainos eikä yhteistyösoppari, sillä kaikesta on ma…

Loput vihreät ja Silpputehtaalle

Vielä kerran näitä vihreitä atc-kortteja silpputehtaan haasteeseen ja Belgian vaihtoon.
Ovat siis uusia, mutta samaa sarjaa, kuin jo nähdyt.


Kuten aiemmissakin, myös näissä korteissa on tuunattuja tanssiasusta tippuneita paljetteja ja tölkin nipsuja. stanssikuviot kimalleliimalla koristeltuja. Tyttö korteissa on itse leimattu ja itse väritelty,

Taustana on itse tehty gelli plate-taidetta. Sabluuna on ollut apuna. Niin olen saanut tehtyä tasaiset pallot. 

Tekstin leimasin. Atc-korteissa ja etenkin näissä tämän tyylin korteissa saa olla tahroja ja ns. rosoisuutta ja se vaan lisää mielenkiintoa. siksi näihin vedän vapaalla kädellä ja nopeammin esim. reunat. 

Tosiaan kaikki nämä kortit ovat jo Belgiassa, joten vaihtoon en niitä voi laittaa. Seuraava satsi tuleekin vaihtoon Suomeen, mutta en vielä ole ihan varma, mitä niissä on. Sen tiedän, että atc-kortteilu jatkuu edelleen.