Epäkohtien taival ja minunko mielialani heittävät muka!?

On tämä elämä yhtä tunteiden hulabaloota. Ensin mieliala laski jonnekin apatian puolelle, kun kilpirauhanen päätti heittää hanskat tiskiin. Sitten kun sai sen asian kuntoon, tuli häät ja häämatka ja elämä alkoi loistaa kirkkaana ja kauniina kilpparinkin toivuttua. Paratiisin portilla suorastaan puhkesin kukkaan. Viis siitä, että naama pullistui jalkojen kanssa kilpaa turvotuksesta (lääkitys ja helle). Eipähän ollut ainakaan ryppyjä naamassa. :D

Kotiin palattuamme kaamos, sateet, pimeys ja kylmyys iski kasvoja päin niin lujaa, että silmäpussit vaan lotisivat kilvan. Sitä saattoi jopa luulla kulkusten kilinäksi, enkä nyt puhu mistään kylän pukkien kulkusista vaan joulun kelloista. Taisinpa jopa 2 päivää mököttää siitä, että piti tänne kylmään palata. Sitten ajatukset vaihtoivat rataa nettiin ja netin toimimattomuuteen. 

Operaattori viestitti netissä, ettei netti saata toimia. Siis kuinka pääsee katsomaan nettiin, ettei netti toimi, jollei netti toimi?! 

Voiko olla älykkäämpää toimintaa jossakinpäin planeettaa?! 

Onneksi on älypuhelin, joka älykkäästi vinkkasi, että käytä mua! Ja mähän käytin! 

Just, siis netti saattaa olla pois käytöstä muutamia minuutteja tai tunteja kerrallaan. 

Ovelaa kielikukkasalaattia!
SAATTAA OLLA! Varmaahan se ei ole, jos räjäytetään koko masto taivaan tuuliin...
Muutaman minuutin kerrallaan! Niinpä niin! Jos se on pois pelistä 5 minuuttia ja sen jälkeen toimii 2 minuuttia ja taas katkeaa 10 minuutiksi, silloinhan se on muutaman minuutin kerrallaan. Entä montako minuuttia se SAATTAA TOIMIA!?

Olen luonteeltani rauhallinen ja pitkäpinnainen, joten saa aikatavalla ärsyttää, ennenkuin suutun niin, että ääntäkin lähtee. Se, että kirjoitan bloggausta, jonka oikeasti saisin kirjoitettua noin tunnissa, kestää 5 tuntia! Se että seuraavanakin päivänä 10 minuutissa kirjoitettava bloggaus kestää 4 tuntia ja sitä rataa jatkuu, niin minä ihan todellakin aloin kypsyä tilanteeseen! 

Parastahan tässä oli se, että kun olin kirjoittanut tekstiä lähes kaiken, netti katkesi ja kaikki katosi. Ajattelin, että kyllähän Blogger automaattisesti varmuuskopsaa tekstin... 

Vaan kun eipä ollutkaan netti ollut päällä kirjoittaessani enää, eli eipä ollutkaan kopioitu mitään! Lopussa vaan oli pimentynyt lopullisesti kaikki! Eli koko se helkutin teksti oli poissa! Ja minulla kävyt paloi roihuna päässä ja hiilinä ja hiiletkin löi kii ja pahan kerran! 

Kirskuntaa ja kalinaa alkoi suustani päästä ulos. 

Muistan kun olimme tulossa matkalta kotiin ja käväisimme vielä tax freessä. Huomasimme hurjan edullisia tuotteita Suomen hintoihin verrattuna vielä lentokentälläkin! Ostettiin sitten hurjan isot Tobleronet kummallekin. Niitä kun imeskelee, niin palaamme ajatuksissamme takaisin Turkin ihanuuteen... Piti laittaa Tobleronetkin piiloon välillä, etteivät sulaisi kuumuudessani. Sopivasti saapui Aallon poijjaan maljakin Tobleronejamme suojaamaan säteilyltäni. Tämän maljan tarina on eri, vaikkakin tosi. Eh heh heh. olinpa hauska... Melkein nauratti itseänikin...

Murunen kuunteli tuoreen vaimonsa epätodellista ja hämmentävän erikoista kielenkäyttöä ja yritti hiljaa käydä samassa huoneessa kysymässä, mikä vikana. Ai että minä olin jo niiin kypsä paistettu kinkku ylikuumalla lämmöllä, että ei suustani mitään älykästä kuulunut, vaan jotain sukupuolielinten, paholaisten ja ulosteläjien nimiä. Murunen nappasi piuhat irti koneista, kun eihän sitä blogitekstiäkään ollut missään, ja otti puhelun erääseen tietokonefirmaan ja lähti yhden laatikon kanssa ajelulle. Jonkun ajan päästä palasi takaisin, hääräsi koneen kimpussa tovin ja tuumasi; Rouvani on hyvä ja alkaa nyt bloggaamaan. :D Netti toimi! Ja muuten toimii edelleenkin! Operaattorin "muutaman minuutin taikka tunnin tauot" ovat sittenkin ihan asiallisia ja tämä meidän uudehko "älä -kysy- mikä boksi -siinä -koneen -ja- kaapelin -välissä" oli RIKKI! Meni onneksi takuuseen.
Ja nyt se on sitten uusi boksi! Tai siis ei samanlainen edes, vaan mun mielestä paljon parempi! 

No joo, siis siksi toki, että toimii, mutta myös siksi, ettei siinä ole piuhoja välissä, vaan saan kuin saankin verstaalle lisää vapautta liikkua, kun ei tartte varoa jotai "yritänhillitäitseänisanomasta pahastisiitälaatikosta"-vekotinta. 

Vihan ja raivonpurkauksista iloiseksi. 

Tänään maistelin Milkan Coffee pleasure-suklaata, jonka ostin honeymoonilta. Etsimällä etsin kahvisuklaata ja kun sen löysin viimein, en raaskinut siellä sitä avata! Nyt raaskin. Ja oh ja ah ja iih, rakastuin! Niin IHANAA! 

Onko sitä Suomessa?!

 Jos on, se on mun lempparia! Olkoonkin niin, että minulla on laktoosi-pierukakka-tauti. Onneksi apteekista saa tarjouksessakin välillä 100 laktaasientsyymipilleriä. Niillä kun saan syödä maitotuotteitakin. 

Siitä tulikin mieleeni kuulleeni, että vain Suomessa käsitelty maito aiheuttaisi laktoosivaivoja. Mullahan ne vaivat ilman pillereitä ovat kovaa mahakipua ja verenvuodon kera ripulia. Lisäksi pahimmillaan alan oksennella. En siis todellakaan leiki asian kanssa. Silti Turkissa oli ihan pakko testata väite todeksi. Hämmästyttävää, että söin ilman entsyymejä juustoja ja jogurttikastikkeita. Niin ja suklaata. Siis suklaakakkua ja suklaa-leivonnaisia muutenkin. 

Totta se on, että suomessa käsitellään maito eri tavalla! MIKSI?!

Miksi-kysymys iski myös lihakaupassa täällä kotomaassa. Miksi lenkkimakkara on lenkki? Ymmärrän ne lenkin muotoiset makkarat lenkiksi, mutta esim. kaksi lenkin puolikasta eivät ole lenkki enää. Saatikka että yksi puolikas olisi lenkki. Miksi ei puhuta puolilenkistä tai lenkin pätkästä?! Tunnen itseni niin viisaaksi ja ovelaksi, kun jätin sellaisen yhden puolikkaan makkaran pakkauksen lihakaupan hyllylle siksi, että siinä luki LENKKI! Minua ette huijaa lenkeillä! ;)

Oli muuten upeita lahjoja odottamassa kotona, kun palasimme matkalta. Enkeliperhe oli käynyt tekemässä Spahamme pientä remppaa. Saimme toki etukäteen valita, mitä haluaisimme tällä kerralla kotiimme ottaa. Valitsimme kaappitilaa lisää ja uuden pesualtaan.
Kukat oli kasteltu ja postit nostettu pöydälle odottelemaan.

Riinuska oli laittanut pikkupaketin, jonka tässäkin esittelin. Kortti, hajuvesinäyte ja korvakorut. Tykkään tuosta tuoksusta. Kevyt, ei liian voimakas. Naisellisen ylellinen tuoksu.

Ja Positiivareilta oli tullut ihan noin vaan myöskin lahjaksi kivun hallintaan syvärentoutuscd! Se muuten ON HYVÄ rentoutuscd!

 Herkistyttää vaan ajatella, että meille annetaan jotain uutta, näin paljon, näin ajatuksella ja ilman mitään taka-ajatuksia, yllätyksenä ja sekin, että asenteeni on huomattu jopa noinkin upeassa firmassa, kuin Positiivarit! TOISTAMISEEN!

Kyllä minun täytyy siis olla kaikkine mielialanvaihteluineni kuitenkin ihan hyvä ihminen. 

Asenne ratkaisee, aina!  

Saa hengittää! Just nyt en ole enää kiukkuinen!