Pienen pieni koru ja suuren suuret tunteet

Katson ulos ikkunasta. Harmaata, vesisadetihkua, luminen harso maassa. 

Missä oli se syksy, jolloin voi kulkea tennarikengissä ulkona? Oliko se silloin, kun olimme Turkissa? Ja nyt on talven alkua. 

Virittelimme kirkasvalolampun palamaan aamupalapöytään. Saimme sen lainaksi, kokeiltavaksi. Tiedän, että minulle valo auttaa syksyisin ja talvisin, mutta katsotaan nyt, auttaako tuo enemmän, kuin kattovalo.

Tänä päivänä oli taas lääkärikäynti ja tunteet pinnalla. Sitä kun vajaa tunti jutellaan tilanteestani, heitetään puolin ja toisin kysymyksiä ilmaan saamatta vastauksia ja tullaan siihen tulokseen, että tämä on niin turhauttavaa ja toivotonta, niin kyllä se pistää taas hiljaiseksi.
Lääkärin sanoja lainaten: "jokinhan siellä selässäsi tuhoutuu koko ajan!"
Niin...
Toinen hänen lauseensa oli; "Tämä tilanne täytyisi saada päätettyä, mutta tulevatko ne näkyvät vauriot kuukausissa vai vuosissa? Milloin saamme Kelalle todisteita? Sinä olet vakavasti sairas, sen tiedämme. Miksi Kela ei sitä tajua?!"

Henkinen väsymys iski. 

Mutta Murusen kanssa kahvikupponen kirkasvalon loisteessa helpotti edes vähäsen. 

sitten aloinkin tekemään yhtä pienoista tuunausjutskaa. Siitä kohta...

Sitä ennen esittelen kuitenkin Muruselle ostamani lävärikorun.

Tämä koru siis on ostettu alunperin. Lävistyskoruja ei vaan kovin monesta korukaupasta saa. etenkään nikkelittömiä teräskoruja. 

Tämän korun kivet olivat kauniit vaaleansiniset. Ne vaan tuppasivat irtoamaan yksitellen. Se siitä sitten... 

Mutta minä nappasin tämän korun verstaalle ja aloin rakentaa omatekoiset kivet siihen tilalle. Monttu montulta täytin violetillä, kauniisti kimaltelevalla seoksella. 

VALMISTA! 

Nyt lävärikoru on valmis. Eihän nuo kiviä oikeasti ole, mutta eipä huomaisi "kimallegeeliksi".

Toimii ja se on pääasia.

Tämän päivän avainsanoja tapahtumille ja kokemuksilleni ovat;
Kirkasvalolamppu
Poliisit
tutkintavankeus
lääkäri
tunteet
kahvi
vaihtokauppa
sekä tunnelataukset.

Ja olen niin täpinöissäni, kun tiedän sinulla olevan mielikuvitusta saadaksesi noistakin sanoista tarinan. Onko se sitten realistinen tapahtuma päivästäni vai jokin oma johtopäätöksesi, se onkin eri asia. ;)

Päivästäni tulee ihan hyvä!