Oletko sinä seinäruusu?

Nasti Astianpesukoneesta on tullut yksi parhaita naurun aiheita. Onkos tuo kummakaan, kun yhdistetään elektroniikka ja mielikuvitukseni samaan pakettiin. Siispä kerrottakoon nyt tässä julki sekin, että Nastilla ja minulla on sellainen suhde, että kohta se alkaa kutsuvasti houkutella minua luokseen ja ujuttamaan kantensa alle käteni. Grauh! ;) Hottishan se on! Sillai sopivasti, ei polttavasti. Ja kunhan on työnsä tehnyt loppuun, saan nostaa astiat kuivina kaappeihin. Siitä minä tykkään! Ei tarvitse kansi auki odotella tunti kaupalla, että astiat kuivuvat ja koko keittiötä siinä samalla höyryttää. Tosin siinä samallahan olis tietty tehnyt höyrykasvikset ruuan lisukkeeksi, jos se Nastia edeltänyt vanha kone olisi yhä paikallaan. 

Olen yrittänyt keksiä tauluille ja muille "seinäruusuille" paikkaa, kun haluaisin vaihtelua. Ei samat taulut aina olkkarissa ja samat kuvitukset aina samassa paikassa. Mutta jotenkin vaan tuntuu siltä, että vielä en löydä paikkaa niille. Ensin pitää saada kaikki koriste-esineet paikoilleem, kun nekin hakevat sitä omaa kolostaan. Kolonen?! Onpas hauska sana! Suomenkielessä on monia mutusteltavan hauskoja sanoja. Mmmmm... 

Tuo naamio hämmästytti minut perinpohjin! Katsos nyt sitä! OIKEASTI molemmat silmät ovat kiinni, mutta ihan selvästi tuossa kuvassa se iskee silmää minulle! Sehän alkoi kujeilla kanssani! Tuossa ei ole seinäruusu! Päinvastoin! Flirttaileva puunaamari! :D

Laitoin tehtävälistani takaisin seinälle. Pakko! Minulla on rästihommia ja aina mukamas on tehtävä jotain muuta, kuin niitä rästitehtäviä! Minä unohdankin niin nopeasti, että mitä piti tehdä. Siksi kalenterissa on tärkeät päiväykset ja tuossa listassa puuhastelut. No ok, ne puuhastelut, jotka siihen voi merkitä. ;)

Sainpas idean lisätä ylänurkkaan tarrataustaisen post it-lappunippusenkin ja mustekynän. TOIMII!

Mutta tässäkään ei seinäruusu ole, koska kukkaset eivät ole ruusuja. Voi ei...

Kävisikös seinäruususta tekemäni taulu? 

Valokuviani ja kortti rakkaudesta, rakkaalleni. 

Hmm... Vaikka aihe alkaa jo liipata läheltä, sillä rakkaani on oikea ruusun-nuppuseni, ei tuo sana käy tähänkään. 

Jipeltä sain aarteen vuosi taaksepäin. Mandalan, mikä oli toivelistallani ollutkin. Sillonhan Jipe yllätti minut (ihan siis positiivisesti!), kun luulin saavani tämän joulukalenterissa, mutta sainkin lahjoja tuplaten, ellei jopa triplatenkin. Hämmästyin kerta toisensa jälkeen(yhä vain positiivisesti!), kun tosiaan luulin saavani mandalan ja sainkin niin paljon kaikkea muutakin ihanaa! Lopulta mandala tupsahti postiluukustani ja siihenpä silmäni sitten jäivätkin kiinni. ;)

Ei, ei tämäkään seinäruusu voi olla! 

Mutta nyt minä sen keksin!!! VIHDOINKIN! 

Katsokaapas! SEINÄRUUSU!

Ystäväni maalaama ruusu, jonka vieressä minun ja Muruseni yhteisen laulun sanat. Haluatko kuulla sen? tämä on se tärkein, mutta on tuossa toinenkin, mikä sopii meille... Saat kuulla molemmat! 

Mutta entäpä sinä? Oletko sinä seinäruusu vai salin suosituin nainen/mies? 

Oletko se, jota ei kukaan huomaa, vai vetäydytkö tarkoituksella pois? 

Meidän laulumme

 Toista en saanut videona liitettyä, mutta tässä linkki siihen: "Saat syttymään"