"Juu, enhän minä...", Mutta kuitenkin.
Kuinka voisin olla murehtimatta?!
Tiedän, että olet hyvässä hoidossa,
tiedän, että apu on lähellä,
mutta silti!
Minähän rakastan sinua!
On niin vaikeaa olla vaan ja odottaa,
odottaa, että voisit taas paremmin,
että palaisit takaisin,
että kaikki olisi niinkuin ennenkin.
Minua itkettää se ajatuskin, että
sinulla on vaikeaa, paha olla, sairautta.
Enkä minä voi tehdä, en niin yhtikäs mitään!
Tule pian terveenä takaisin!
3 kommenttia:
Paranemisia.
Ja kyllähän se menee niin, että mieluummin sitä sairastaa itse, vaikkei sekään hauskaa ole, mutta kamalaa on katsoa kun rakas sairastaa :(
Paranemista ja voimahaleja molemmille.
Lähetä kommentti