Ihan eka kätkömme kuvasarjana

Ihan eka geokätköreissumme oli näissä, meille tutuissa maisemissa. Samoja maisemia käymme lenkkeilemässä useinkin. Tosin välillä oli taukoa, koska leikkaus vei voimani heikommiksi ja tuota lenkkiä en jaksanut kulkea. Nyt taas parempina hetkinä jaksan. Siispä lenkkitossut jalkaan ja menoksi. Talvella hankalempaa kun eihän noita sivuteitä ja polkuja kukaan auraa, mutta lumien aikaan me tuo eka kätkömmekin löydettiin. 

Se oli sitä aikaa, kun leikkauksesta oli kulunut muutama kuukausi. Menimme autolla sillä kertaa lähelle ja laskeuduimme pikkuruisen mäen alas, Murunen taluttamassa minua ja kyynärsauvat mukanani. Minä odotin ja katselin sillalla ja Murunen seikkaili hakemassa kätköpurkkia. toi sen sitten kohta minullekin nähtäväksi.

Se oli kyllä hieno tunne! Tällaistako se geokätköily onkin! Jee! Me löydettiin! tämähän on hauskaa!

Ja sitä se nimenomaan on. Hauskaa ja oma jännityksensä siinä aina on, että löytääkö vai ei. 

Gps voi heittää ja pyörittää rajustikin, joten löytyykö 0-pistettä? 

Purkki voi olla camottu(naamioitu) niin hyvin, ettei sitä vaan löydä. 

Purkki on saatettu jästiä (varastaa) ja siksi se ei löydy.

Tai se vaan on niin hyvin piilossa, ettei tajua katsoa juuri oikeaan paikkaan. Arg, mkä tunne, kun on puusilmä!

Mutta hauskaa se on silti. Jos ei purkki löydy, niin löytyy ainakin uusia kauniita maisemia, näköalatorneja, laavuja, makkaranpaistopaikkoja, lampia, ... Ja joka ikinen kerta on lähdetty ULOS! On syy lähteä ja mielekkyys olla aina erilaisessa paikassa. Ei ala sama reitti kyllästyttää.

Tokihan toisinaan kätkö löytyy nopeasti ja päivässä voi saada useita, jopa kymmeniä uusia jippii-elämyksiä, mutta toisinaan se on sitä nollaa. Maisemat voivat olla joko rakennuksen piha tai tosiaan joku näköalatorni tai lintutorni. Luonnonsuojelualue tai lenkkipolku. Matkaa purkille voi olla autolta pari metriä tai muutama kilometri. Jokaisella on siis itsellään valittava sekin, mihin kykenee, mihin kerkeää tänään ja kannattaako tuota kätköä edes lähteä näillä resursseilla etsimään. Joihinkin tarvitaan apuvälineit, kuten vaikkapa kalliokiipeilyvehkeet tai pylväskengät. Sellaisiin me ei olla ruvettu. apuvälineinä meillä on ollut vain keppejä, pihdit, kaverin pikkulapsi ja nosta minut. :D

toki AINA vaaditaan myös se gps-laite. 

Tuo ihana auringonsilta oli myös ekan kätkömme varrella.

Geokätköily on hauskaa ja koukuttavaa. Olemme saaneet kipinän moniin muihinkin iskettyä. Ja olemmehan me käyneet porukallakin kätköilemässä. Niin ja oma purkkikin on piilossa. ;)

Nyt suunnitteilla on yli 20 purkin kätkösarja, mutta se onnistuu vasta sitten, kun kaikki purkit on kasassa, kaikki paikat tarkasti tutkittu ja suunniteltu ja toteutettu. Toistaiseksi ainakin yhdessä paikassa suunnittelukaan ei onnistu vielä remontin takia. Joten odotellaan... Tehdään valmisteluja ihan rauhassa. Pikkuiset peltirasiat tiiviillä kannella (karkkirasian tai filmipurkin kokoa, myös filmipurkit)ovat edelleen tervetulleita! ;)

Kuinka luonnossa onkin niin kaunista ja rentouttavaa olla?!

Onhan sitä rymytty vaikka ja missä. Kallioilla ja metsissä, siltojen alla ja päällä. Pusikot kierretty, tornit kiipeilty... Ihan hassuja juttuja! 

Mutta ainapa tuota on pitänyt myös sekin miettiä, minne menen ja minne en. Murunen teki minulle oman vaellussauvankin, niin helpottuu epätasaisella kulkeminen. Kiivetessäkin se on suurena apuna. Ja synttäri-kätköreissulla ystiksetkin väsäilivät mulle apuja. :D

sitten on niitä reissuja, joissa kuljen vain polkua pitkin ja Murunen kiertelee kallion vaikeimmat kohdat.   Huilitauot toki on oltava ja eväätkin toisinaan mukana. :D Meillä ei ole kiirettä! Etenemme omaa tahtia ja nautimme luonnosta. Omaa terveyttä ei saa pilata!

Yleensä alikulkusiltojen alla on kuivaa, mutta eka kätköllämme virtasi puro!

Ja puro muuttui lopulta koskeksi. 

Miksi luontoa pitää roskata? 

tuonnekin on heitetty tölkkejä, pulloja, karkkipussi, jopa polkupyörä siellä oli kerran! Ja roskiksia on ihan joka puolella! 

Geokätköilijöiden tapoihin kuuluu samalla noukkia roskiakin roskikseen, jos vaan mahdollista. Luontoa kunnioittaen, mitään rikkomatta ja tuhoamatta.

Ja polliisille terkkuja. Kätköjä me vaan etitään ja piilotellaan. ;D

Viltsu