Muistellaan menneitä

Kolusin vanhoja kuvia ja löysin edesmenneen Vilin verstaan aikaisiakin kuvia muutaman. Voih, niin paljon katosi bittiavaruuteen verstaan mukana... mutta muutaman sain talteen ja nythän ne on tänne sitten julkaistava. Nostalginen postaus siis tulossa tällä kertaa. ;)


No, jottei ihan maha menisi sekasin nostalgiahömpästä, otetaan ensin suolapalaa. ;)

Kinkku-kaali-porkkanawokkia.Nami nami!



Kovasti  sain kehuja eilen JA tänään verstaani siisteydestä. Kuulemma on ihme juttu se, että näinkin paljon askartelevalla ihmisellä on pöytä ja kaapit tip top kunnossa. Vastaukseni siihen on se, että haluan pitää paikat siistinä. Se on jo minun itseni takia tärkeää, sillä epäjärjestys olisi masentavaa. Ja sekin, että kun tarvitsen jotain, haluan löytää sen heti, enkä tuskailla, missä missä se on. Haluan myös muistaa kaiken, mitä minulla on, eikä niin, että jokin tarvike jää käyttämättä siksi, etten muista sen olemassaoloa. Niin ja haluan myös siivota siksi, ettei Murusen tartte "komentaa" tai ajatella, että olen pikkupossu-Viltsu. :) Otan esille mitä tartten ja sit siivoan pois jälkeni. Toimii! 
totta kuitenkin se, että minulla on tilaa, säilytystilaa ja kaiken maailman korit,purkit, lokerikot ja kulhot. Ihan yksistään joku muovinen hillopurkki käy vaikkapa "kukkapurkiksi" tai nauhoille. Myös monitoimikorit ovat ok. Paperit albumeissa ja tiimaristakin saa välillä poistohinnalla rasioita. Maksoi muistaakseni 40 senttiä jossain vaiheessa kivoja astioita tähän tarkoitukseen. 


Niin, että semmoista! 

Nyt niitä lupaamiani vanhoja kuvia, nostalgiaa. 

Tämä moniosainen taiteltava kortti on jo maailmalla.

voisinkin joskus tehdä saman tyyppisen kortin uudestaan. tuon teko oli nimittäin hauskaa puuhaa! Aikaa tosin meni tietenkin kauemmin.

Tässä sama kortti nurjalta puolelta.

Ah, yksi menneisyyden suosikeistani. Kyyhkyläiskortti!


Tuota mietin että raaskinko antaa pois, mutta raaskinpas sitten ja oli tyytyväinen saajakin. Nyt tyyli on jo toisenlainen korteissani.

voi, tämä nappipoikakin...


tosta kortista myös tykkäsin. Sekin sai uuden kodin.

Huh, urakoistani suurin! maustepurkkien tuunaus decoupage-tekniikalla!

Voin kertoa, että meillä ON paljon mausteita! kokonainen 2-ovisen kaapin alaosa täynnä mausteita. Purkkeja, jotka tuunasin, on varmaan parikymmentä. 

Ja se minun ensirakkauteni...

Vilin verstas!

snif

Kuvassa elämäni ekat korvikset, jotka tein ja niille rasia.

Pitäsköhän Inspikseenkin tehdä joku tuollainen mainoslappunen? Hmm... hyvä idea!

Koska nyt ei ole voimassa kuin haaste-arvonta ja joulukalenteri-arvonta, niin tehdääs 3000 kävijän lähestymisen kunniaksi uusi arvonta! Siitä lisää tuota pikaa! ;)

Viltsu

Kommentit

  1. Huh, itselle tulee kylmät väreet tuollaisista suklaista. (en pidä liköörikarkeista)
    Mutta hauskan näköisiä nuo ovat.

    VastaaPoista
  2. Vähän niinkuin koristeena ne vielä ovat. Ei raaskisi särkeä lumousta. :) Mutta pakkohan ne jossain vaiheessa on syödä pois, kun menis muuten pahaksi. Sillon tällön syötynä ihan kivoja, ei kuitenkaan jatkuvasti. No, ehkä se alkoholi ei muutenkaan ole se minun juttuni. :)
    Itseasiassa eilen puhuin kaveripariskunnan kanssa alkoholin käytöstä ja siitä, kun ei edes tee mieli viinaksia! Nautiskellaan lasi punkkua ruualla tai pari tummaa olutta puoliksi, ja se riittää. Hieman ihailua tuli kyllä osakseni heiltä. (Kertoivat just kännäilystään aiemmin). Mutta eipä se kännäily vaan jaksa enää kiehtoa. Ne ajat ovat olleet ja menneet. On aika sivistyä Viltsullakin. :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Hei, kaunis ihminen, soisitko minulle hetkisen..
Mitä pohdit postauksesta tästä?
Entä yleensäkin blogini hedelmästä?
Jätäthän viestin lyhyen tai pohtien pitkään,
Mutta anonyymit haukut tosin eivät johtaisi mihkään!
Olkoon päiväsi sateenkaaren sävyinen, iltasi leppoisa, yösi tyyni.
Ja kun saapuu aamu uusi, jo sängyssä tuumi:
On Inspiksen Viltsu sun ystäväsi vanha taikka uusi.

Ystävyydellä kaunissieluiselle lukijalleni,
Viltsumari