Siirry pääsisältöön

TABUT TARINAT: Narkkari vai ihan tavallinen kaveri?! OSA 2

Kysyin Instagramissa ja Facebookissa tarinoita, jotka halutaan julki. Tabuja, joista vaietaan, vaikka niistä pitäisi puhua. Ajattelin ensin Tabuja tarinoita vain kesäksi, mutta nämä vievät mukanaan niin kertojan, minut kuin lukijansakin, joten eiköhän jatketa;

"Onko sinun tarinasi tabu? 
Tiedätkö aiheen, josta vaietaan tai joka on arka puhua?
Vaikea ymmärtää tai muuten vaan valtaväestöstä poikkeava? 
Tai onko sinulla aihe josta haluat lukea ja luettavan?

Kerro se meilillä: somanyinspiration(at)gmail.com

Ja tuon aiheesi esille blogissani. Tyhmiä aiheita ei olekaan. 
Ilmoitan aiheen olevan joko nimimerkkisi tai tabu-haasteen aiheita. Ihan kuinka sovitaan. 
Kuukausittain arvon jokaisen tarinan tai tarina-aiheen jättäneen kesken pienen yllätyksen. Toki halutessasi saat olla tyystin random jolloin et osallistu arvontaan. 
-
Blogissani on käsitelty mm. Nettikiusaamista, rasismia ja syrjintää, kipupotilaan arkea, vähävaraisuutta.. Onko juuri sinun aiheesi seuraava!?
-

Somanyinspiration.blogspot.fi 
Somanyinspiration@gmail.com"



Suosittelen lukemaan ensin nuo kaksi, ellet jo ole lukenutkin. Ekassa kerron, kuinka kaikki sai alkunsa, tokassa mitä on Piri, miksi sitä käytetään ja mitä haittoja siitä voi olla. Kerron myös vieroituksen haasteista.

Jokaisella on luurankoja kaapissa, ja jokainen on tehnyt joskus vääriä ratkaisuja. Mutta silti toisten täytyy kantaa seuraamuksia loppuelämänsä, tai salata.

MIKSI?!

Kutsun tässä tarinassa naista nimellä Emma. Ihan tavallinen nimi, ihan tavallisella nuorella tyttösellä. Emman ensimmäisiä lauseita minulle oli tämä: "Jos mä tällä tarinalla saan yhdenkin ihmisen edes vakavasti harkitsemaan, kannattaako edes kokeilla, olen erittäin onnellinen." 


Ja näin tarina jatkuu:

"wau mikä fiilis!"


Emma alkoi seurustelemaan viisi vuotta vanhemman miehen kanssa, joka oli jo käyttänyt huumeita ja lopettanutkin. Emma oli itse kokeillut piriä sen ihmeemmin sitä miettimättä.

Jukan (nimi keksitty) kautta Emma tutustui uusiin ihmisiin ja piriä alkoi kulua enemmän ja enemmän...

Eräänä päivänä yksin kotona ollessaan Emma piikitti itseään ensimmäisen kerran ja ajatteli, "wau mikä fiilis!". Sen jälkeen aika nopeasti piriä kului niin, että porukalla valvottiin piripäissään esim viikko ja sitten hetki nukuttiin. Taas sama alusta. Emma oli nopeasti ekan piikityskerran jälkeen jo niin piikkikoukussakin jo, että alamäki oli valmis alkamaan. Siinä vaiheessa ei vielä tarvinnut miettiä mistä saa rahaa, sillä Emma asui kaupungissa, jossa huumeet olivat sekä laadukasta, että halpaa.



"suonet olivat jo niin huonossa kunnossa, että Emman täytyi pyytää Jukkaa pistämään"

Emma pyysi Jukkaa muuttamaan kanssaan Emman kotikaupunkiin ja Jukka vastasi pyyntöön myöntävästi. Ratkaisun myötä pirikaupunki sai jäädä taakse. Se oli tarkoituskin, mutta valitettavasti Emma ja Jukka eivät pystyneet olemaan ilman piriä, ja niin seuraavat puoli vuotta kului junalla ees taas matkatessa pirinhaku reissuilla. Suonet olivat jo niin huonossa kunnossa, että Emman täytyi pyytää Jukkaa pistämään. Enää ei ollut "kivaa", mitä se alussa oli. Enää ei kuulunut WAUta.

Blogissa nähtävillä kuvilla ei ole yhtäläisyyttä tarinan kanssa. Valitsin ne vain kuva-albumistani.

"kun tästä jaksan nousta, juoksen olohuoneen läpi ja hyppään alas parvekkeelta."

Emma oli bussipysäkillä, kun sai tietää vanhan koulukaverin kuolemasta. Emma meni kotiin, oli kesä ja parvekkeen ovi oli auki. Emma makasi sängyssä ja mietti; "kun tästä jaksan nousta, juoksen olohuoneen läpi ja hyppään alas parvekkeelta."
Onneksi Emma ei tehnytkään niin, vaan soitti äidilleen, että tulee hakemaan Emman kotiin.

Emman istuessa parkkipaikalla autoon , hän kertoi äidilleen, että Emmasta on tullut narkomaani. Siinä sitten yhdessä itkivät, niin äiti kuin tytärkin. Sillä matkalla he menivät terveyskeskuksen kautta kotiin.

Sen kesän Emma kävi joka päivä päihdesairaanhoitajan luona eikä käyttänyt huumausaineita.Emma jopa pääsi syksyllä hyvään työpaikkaan, jossa teki paljon töitä ja tienasi hyvin. Valitettavasti kuvioihin tuli kuitenkin Jukan kautta lääke, jota Emma kutsuu myrkyksi pillerin muodossa. Lääkkeen nimi on Subutex.



"Mutta se Subu, se olikin sitten eri juttu... "

Emma alkoi käyttämään Subutexiä vapaapäivinä näyttäen Jukalle tyyliin; "Onko tää nyt kivaa, kiva aine, kun makaan sängyssä ja käyn välillä oksentamassa"...

Narkkareista puhutaan, että ovatko he enemmän hitaisiin vai nopeisiin meneviä. Nopeat ovat piri, ekstaasi yms ja hitaat sitten heroiini ja sen johdannaiset. Emma "tykkäsi" nopeista. Piripäissään ajantaju katoaa, voi täyttää ristikkoa monta tuntia, kirjoittaa, piirtää, siivota... Kaikea sitä, mitä Emma tekikin.

On kuitenkin myös se toinen puoli, eli olla psykoosissa vainoharhaisena ajatellee, että poliisi tulee, joku tulee sut tappamaan jne. Kun tarpeeksi kauan valvoo, alkaa nähdä ja kuulla kaikenlaista. Emma näki, että hänellä on koira. Hän näki, kun ihmiset hyppäävät talon katolta, nousevat maasta, putsaavat vaatteensa ja jatkavat matkaa...

Lisäksi Emma ei mennyt niin huonoon kuntoon, etteikö hän tajunnut sen olevan oman pään ja silmien tuotosta. Aikansa Emma käytti piriä, kunnes kyllästyi ja lopetti. Mutta se Subu, se olikin sitten eri juttu...


"Sitten puolen vuoden päästä töissä, kassalla, Emma tunsi olonsa kipeäksi... "

"Se on flunssa kertaa tuhat."


Oli olemassa siis ns. pirikaupunki, mutta toisaalla oli myös ns. Subukaupunki. Emma teki töitä ja napsi subuja. Aineesta, jota Emma vihasi, tuli yhtäkkiä ihan jees...

Tuli hyvä olo ja pääsi "rentoutumaan" vapaapäivinä. Sitten puolen vuoden päästä töissä, kassalla, Emma tunsi olonsa kipeäksi...

Emma tajusi, että hänen rentoutuminen on ajanut hänet siihen pisteeseen, että hän on fyysisesti riippuvainen subutexista. Niinpä Emma lähti "flunssassa" kotiin, mutta tuli seuraavana päivänä taas töihin. Emma oli parantunut, olihan hän mennyt suoraan töistä ostamaan subua.

Emma eli hetken, ehkä puoli vuotta-vuoden, kaksoiselämää käyden töissä ja samalla käyttäen. Kun subuun toleranssi nousee, siitä ei saa enää mitään "kiksejä", vaan sitä pitää vaan itsensä terveenä. Emma voikin sanoa monen subutex-addiktin puolesta, että siinä ei pelkää mitään niin paljoa, kuin vieroitusoireiden tuloa. Se on flunssa kertaa tuhat. Joka paikkaa särkee. Mitään et voi tehdä, mutta paikallaankaan et voi olla. Et saa nukuttua. Maha on sekaisin ja oksennat. Joka paikkaan sattuu ja tuntuu, että kuolee... Vieroitusoireissa verenpaine ja pulssi nousevat jopa vaarallisiin lukemiin ilman korvaushoitoa. Ja Emmahan oli koukussa. Ainetta oli pakko saada lisää, että pysyy terveenä. Jos oli pari kolme päivää ilman, niin voi sitä tunnetta, kun sai annoksen. Se kaikki kipu ja huono olo katosi samantien kun aine virtasi suonistoon.




"Häntä odottikin siellä mies kahden aseen kanssa."

Emma oli yhä myös hirveässä piikkikoukussa, ja se oli yksi iso osa, rutiini. Tehdä ne vedot sinne ruiskuun, etsiä paikka mihin pistää (vaikeutui niin pirusti vuosien varrella), pistää, pestä sen jälkeen "värkit", eli neula ja ruisku...

Emman käyttöaika oli hyvin ruutiininomaista. Siihen ei liittynyt mitään ihmeellistä, mitä elokuvissa annetaan ymmärtää. Tehdään rahaa rikoksilla, ostetaan huumeita ja käytetään niitä. Isosta osasta joka valitettavasti siihen maailmaan kuuluu , on väkivalta.

Yksikin nyrkinisku voi tappaa, joten siinä mielessä ihmiselämän arvo on aika mitätön. Aivan kuten oma elämäkin. Jollakin lailla sitä ei välitä mitä itselleen tapahtuu.

Emmakin on tuijottanut haulikon piippua, on kuullut ja nähnyt, kuinka ihmisiä hakataan mitättömien rahasummien takia. Emmallakin "kaverit" pyysivät velkoja toiselta epäilyttävin keinoin. Emma on mennyt sovitusti ennen ystäväänsä katsomaan, odottaako häntä joku kotiovella. Häntä odottikin siellä mies kahden aseen kanssa.

Suomessa ei eletä, kuin jossain jenkkileffoissa, että kaikki heti tapetaan, mutta sitäkin tapahtuu ja varsinkin väkivaltaa yleensäkin. Tiedetään, että jos "vähän vaan hakataan", poliisit eivät siihen puutu. Uhoaminen on eri asia, kaikki haukkuu kaikki, juorut leviävät. Kuka on vasikoinut ja kuka on vienyt jonkun kodista jotain...

"Jossain hoitopaikassa kysyttiin, onko Emma myynyt itseään?"

Emma kävi monta kertaa käyttöaikana katkolla. Katkot kestivät pisimmillään pari viikkoa ja siitä taas sama homma jatkui. Rahaa Emma teki pillerin hankintaan varastamalla kirjoja ja viemällä niitä divariin. Varastamalla pyöriä, kalliimmat meni kaniin väärennetyllä kuitilla, halvemmat myi lehti-ilmoituksissa. Jossain hoitopaikassa kysyttiin, onko Emma myynyt itseään, ja siitäkös Emma suuttui hirveästi. Siihen aikaan Emma oli vielä niin naiivi ja tyhmä, ettei tajunnut sellaista tapahtuvan. Hän tajusi sen vasta myöhemmin, kun Emman kaveri lähti näin tekemään. Emma ei ole rahasta harrastanut seksiä ja se onkin niitä harvoja asioita, joista hän tuolta ajalta voi olla ylpeä.

Pahempaa on olla niin, että on rahaa, mutta mistään ei saa huumeita, kuin se, että olisi huumeita, muttei rahaa ostaa sitä. Emma kertoi minulle, että "kyllä paha aina keinot keksii, mistä rahaa saa tai sitten keksii sen sadannen selityksen jollekin, mihin tarvitsisi rahaa lainaan. ne päivät kun tuli toimeentulotuki/työmarkkinatuki, oli juhlaa, ei tarvinnut miettiä miten sitä rahaa tekisi."


"Emma on siis tehnyt väärin, syyllistynyt ja syytetty, tunnustanut ja kärsinyt seuraamukset"

Emma oli siinä mielessä erilainen narkomaani, kuin muut, että hän käytti yhtä huumetta kerrallaan. Ensin piri, sitten subu. Emma ei ole koskaan ollut ns sekakäyttäjä. Eli sekakäyttäjä on sellainen, joka jos jotain ei ole, vetää jotain muuta. Tai vetää ihan mitä vaan, millä pään saa sekaisin.

Emma on ollut usein käräjillä. Isoimmassa jutussa Emmaa syytettiin kahdesta törkeästä huumausainerikoksesta. Kaikki syytteet kuitenkin hylättiin. Emma on myös saanut varkauksista, kätkemisrikoksista yms. sakkoja, ehdollista ja jopa istunut vankilassa lyhyehkön ajan. Kerran Emma on myös törkeästä pahoinpitelystä suorittanut yhdyskuntapalvelun. Emma on siis tehnyt väärin, syyllistynyt ja syytetty, tunnustanut ja kärsinyt seuraamukset, mutta se on historiaa. Siitä kaikesta on aikaa, eikä tämän päivän Emma todellakaan ole se sama narkomaani tai kriminaali. Tänä päivänä Emma on katunut tekojaan, mutta toisaalta myös kasvanut niiden vuoksi paremmaksi ihmiseksi.

Tästä ja kuinka tähän tämän päivän Emmaan päästiin, kerromme Emman kanssa lisää tuonnempana.


Malttia, tarinaa on raskasta kertoa, mutta myös kirjoittaa!

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Tästä puuttuu paljon tietoa,itse käytin koko nuoruuteni hoitoja on muitakin filmisubbarit,elvanse ym. Jos näin helpolla pääsee yli ei ole koskaan aineita edes käyttäny,jatkuva himo on aineisiin ja tuo piri helppo juttu pilvee voi käyttää filmin ohella hyvä alku mut??
Viltsu Mari sanoi…
Anonyymi, Vaikkei Inspiksessä vastatakaan yleisesti ottaen anonyymeihin viesteihin, vaan vaaditaan edes nimimerkki, niin teen poikkeuksen kohdallasi. Kommenttisi kun on sen verta asiallinen.

Tämä tarina on toinen osa, ja kuinka tästä selvittiin, on se viimeinen, eli kolmas osa. Tässä ei vielä kerrota selviytymistarinaa. Kaiken lisäksi jokaisellahan on oma yksilöllinen tarinansa, eli mitä käytti ja miten paljon ja miten.

Nimimerkki Emma on käyttänyt juuri sen verran, mitä tarinassa kerromme. Tai käykö se edes ilmi täysin? Anyway, Emman tarina on hänen itsensä kertoma hänen omasta käyttöajastaan ja miten siihen päätyi ja kuinka pääsi irti. Hänellä se meni näin. Minä olen se, joka kirjoittaa puhtaaksi Emman oman kertomuksen.

Toivon, että tulet takaisin lukemaan sitten, kun viimeinen osakin ilmestyy. Siinä enemmän selviytymisestä.
Kiitos paljon palautteestasi. Se on hyvin aiheeseen sopiva kommentti.
Emerica sanoi…
Kiitos hyvin kirjoitetusta tarinasta sinulle Viltsu Mari <3 Jään innolla odottamaan loppua... Sitähän tässä ei vielä kerrottu, että kuinka hän on päässyt päihteistä eroon vai onko. Mutta odotan viimeistä osaa, toivottavasti se on onnellinen :) Tarinoita selviytymisestä/taistelusta on yhtä monta, kuin on päihdeoongelmaista/addiktiakin. Jotkut käyttää hetken ja lopettaa, toiset käyttää joskus ns. viihdekäyttönä, seuraavat vuosikymmeniä ja sitten lopettavat. Niin, tarinoita yhtä monta, kuin käyttäjää ja jokaisen tarina on erilainen...
Viltsu Mari sanoi…
Emerica, kiitos kommentista myös sinulle. Aivan, vielä tulee yksi osa ja katson Emman kanssa sen kaikessa rauhassa kasaan. Tämä Emman tarina on verrattavissa ihan kaikkeen muuhunkin, kuten vaikkapa kipuun tai sairauteen. Kaksi ihmistä kokee saman asian eri tavoin. Toisella oireet näkyvät, toinen piilottaa ja kolmas ei edes jaksa enää. Tai kun jää eläkkeelle, ei ne syyt aina näy ulospäin ihan niinkuin ei huumeetkaan aina ja kaikilla. ja mitä huumeisiin tulee, niin edes viihdekäyttö ei ole hyväksi. Ja ihan varmasti kadulta löytyy "pahempiakin" kuin Emma. Tämä on vain Emman tarina! Koskettaa ainakin minua.
Anonyymi sanoi…
Hmm,en äkkiä lähtisi tekmään huume juttua näillä krireillä,me käyttäjät seuraamme usein blogeja kun ollaan noin kamasta irti siihen mahtuu viiltelyä,ampuma aseita,viikkojen kuukauisien pelkotiloja en nyt tiedä kehen minua yhdistät,mutta kannatisi todella ottaa selvää eikä ihan uskoa sitä annen juttua ja ettet nyt taas sotkia muiden asioita liiaksi
Viltsu Mari sanoi…
Anonyymi, tämä tarina on EMMAN OMA TARINA. Hänen kokemuksiikkinsa ja elämäänsä 100% liittyvä. Ei yleinen huume- tai päihdetietous. Ei ensimmäistäkään asiaa MINUN päästäni keksittynä tai jostain opiskeltuna. Vain Emman elämä.

Emman elämässä EI OLE OLLUT esim. mainitsemaasi viiltelyä. Ampuma-ase maininta tarinassa onkin ja myös väkivalta ja rikokset. Kiitos kohtalosta tai mikä onkaan, ettei Emman ole tarvinnut kokea mitään vieläki pahempaa tai olla pahemmin koukussa. Ja että yleensäkin lopetti käytön.

Tämä asia ei mielestäni ole kisa siitä kuka pitkittää enemmän. Minun hatunnosto menee jokaiselle joka on lopettanut tai ottaa sen askeleen että lopettaa nyt. Joka tapauksessa tarinan tarkoitus on se ettei joku aloittaisi laisinkaan.

Olen kiitollinen Emmalle, että suostui kertomaan tarinansa julkisesti kauttani. Rohkea mimmi... koskaan kun ei tiedä miten ihmiset voivat alkaa ilkeiksi.
Jos aina hyssytellään, ettei sitä h-sanaa saa sanoa (lue=huumeet), niin eihän kukaan koskaan tule tajuamaan sen riskejä edes. Tai kuten eka tabu tarina kertoi änkytyksestä. Yhden naisen tarina mutta sekin puhutteleva.
Sinua en ole tarinassa maininnut enkä missään vaiheessa yhdistänyt mihinkään. Sinun tarinasi tämä ei ole! Kuka on Anne!? Kenen asian tämä voi sotkea!? Ei ei ei. . Nyt kirjoitamme eri henkilöistä.

Joka tapauksessa toivon sinulle kaikkea hyvää ja mielenrauhaa.
Anonyymi sanoi…
Emman tarina on hyvin kirjoitettu ja toden tuntuinen. Jokaisen käyttäjän tarina ei tietenkään ole samanlainen. Jokainen ei selviä. Ja jokainen selvinnytkin selviää eri tavalla.
Käyttäjien keskuudessa vallitsee paljon nokkimista siitä, kuka on "oikea" käyttäjä, miten paljon ja mitä vedetään jne. Ja nokkimista siitä, mikä on "oikea" tapa selvitä siitä kaikesta.
Itse ajattelen, että jokainen ihminen on erilainen, jokainen elämä on tärkeä. Jokaisella on oma polku.
Lähetän paljon tsemppiä Emmalle elämään! Tarina luo toivoa!
Viltsu Mari sanoi…
Anonyymi, kiitos. Kommentoit juuri niin kuin itsekin asiasta ajattelen. Emman tarinan halusin mukaan juuri siksi koska se on täynnä uskoa ja toivoa. Se on Totta. Ei vain todentuntuista.
Se on Valoa paremmasta.
En siksi tätä halunnut mukaan, että tarina olisi mässäilyä huumeista tai muutakaan kovistelua.

Emman opin tuntemaan ihmisenä, joka ei tämän tarinan Emmalta vaikuta ja siksikin kerromme tästä... Annamme Emmalle mahdollisuuden elää hyvää elämää, vaikka menneisyys ei niin hyvä ollutkaan.
Jokainen tekee virheitä!!! Emma on oppinut niistä.
Minulle ja Emmalle on tärkeämpää se, että mahdollisimman moni löytäisi rohkeutta etsiä sen oman tiensä ulos tuosta ja lopettaisi käyttämisen. Olipa sitten "oikea" tai "viihde"käyttäjä. Yksin ei tarvitse selvitä, sillä jos päätös lopettaa syntyy, apua löytyy.
Kerromme Emman kolmannen ja viimeisen osan, selviytymistarinan , mahdollisimman pian.

KUUKAUDEN TOP 3

VUODEN 2016 PARAS LUONNONKOSMETIIKKA TUOTE ja ELÄINKOKEET

Paljon puhututtanut eläinkokeiden käyttäminen kosmetiikkateollisuudessa on ollut minulla mielen päällä taas jonkun aikaa. EU:ssa astui voimaan kosmetiikan ja hygieniatuotteiden koe-eläinkielto 3 vuotta sitten. Sitä ennen voimaan astunut direktiivi kielsi kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden testaamisen eläimillä vuodesta 2009 alkaen. Kielto koski myös raaka-aineita ja esti EU:n ulkopuolella (esim. Kiina) eläinkokein testattujen kosmetiikkatuotteiden maahantuonnin EU:n alueelle.

Hyppäävällä pupulla merkitty tuote ei saa olla myynnissä Kiinassa, missä eläinkokeet ovat pakollisia kosmetiikalle (uudistuneen lakipykälän mukaan heinäkuusta 2014 alkaen shampoita ja hajuvesiä ei enää testata eläimillä.). Kosmetiikkateollisuuden tekemät eläinkokeet eivät ole ainoastaan eettisesti tuomittavia, vaan myös tarpeettomia ja kyseenalaisia. Eläintestit voidaankin korvata eläinkokeettomilla menetelmillä, jotka ovat usein eläinkokeita luotettavampia ja edullisempia.

Jos kiinnostuit aiheesta, löydät Animal…

Aurinko ja HeyDay Sunbeam

Aurinko on tähti, jota Maa kiertää. Aurinko syntyi vajaa 5 miljardia vuotta sitten. Auringonvalo on Suomessa kesällä merkittävin D-vitamiinin lähde ja lisäksi auringonvalo vaikuttaa pimeähormoni melatoniinin eritykseen, joka on suurimmillaan öisin ja talvisin. Melatoniinilla on unettava vaikutus, joten auringonvalon puute päiväsaikaan voi aiheuttaa väsymystä ja häiritä uni-valverytmiä. Luonnollisen valon puute voi myös aiheuttaa kaamosmasennusta. Noin vajaan 5 miljardin vuoden kuluttua auringon energia ehtyy ja aurinko katoaa kokonaan pois. Mutta mitä tehdä, jos meidän oma energia meinaa ehtyä pimeänä kautena eikä auringon energiasta ole tietoakaan?! 

Joku vastannee lähtevänsä etelään aurinkoon, jollekin energiaa tulee kirkasvalolla ja joku ottaa D-vitskut purkista. Kaikki ihan oikein! On myös huolehdittava siitä, että nautimme terveellisiä aterioita ja hellimme ja huolehdimme omasta hyvinvoinnistamme. Hemmottelua, nautintoa, iloa, hymy päivässä ja mitä ikinä keksitkään piristääksesi…

Joulukortti kääreestä kierrättäen

Kun kierrätys on sydämen asia, löytää mitä merkillisimmätkin asiat tiensä askarteluun mukaan. Tällä kertaa pysytään kuitenkin ihan perus kierrätyksessä ja sujautetaan suklaalevyn kääreestä pala korttiin. Lisäksi leimattua, leikattua, teipattua ja yhteen liimattua.Tämä kortti on tilaustyönä tehty.