Tärkeä tusina

Tiesitkös, että tunteet tarttuvat?
Jos vastaasi tulee hyväntuulinen henkilö, rallattelee iloisesti ja tervehtii tuttavallisesti, sinuakin alkaa hymyilyttää, mutta jos vastaantulija on mörökölli, joka nakkelee niskojaan, valittaa ja voivottelee ja murisee kaikesta, sinuakin alkaa murjotuttaa.
Testaappa tätä teoriaa vaikkapa työpaikalla, koulussa tai ihan vaikka naapurin kanssa. Mieluiten sillä positiivisella tavalla. ;)

Minun yöni oli uneton. Selkäkipu ei antanut unelle valtaa. Onneksi kaikki muu vaiva on poissa, paitsi nuha ja tämä perinteinen selkäkipu. ainakin nyt korvat ovat auki, mahaan ei koske, päähänkään ei koske ja pahoinvointikin on poissa. Joskohan se eilinenlepo teki tehtävänsä?

Olisihan tuo jo aika alkaa flunssankin lähteä muita kiusaamaan tai mieluiten tietysti kuivua kasaan ja tipahtaa maan rakoon mätänemään. Mutta selälleni en mitään mahda, joten sen kanssa on vaan elettävä ja pärjättävä. Laitan tukiliivin taas pitkästä aikaa päälleni, koska on istuttava autossa tunnin verran ja sitten palaverissa toista tuntia ja taas autossa tunti. huh.
Katsotaan, mitä suunnitelmia tulevaisuudelle tehdään ja mikä on päätös Oikeudenkin puolelta. Pää pystyssä kuitenkin ollaan ja mennään. Ei voi mitään enää millekkään.


Tuon kuvan otin illalla, kun tein meille iltapalan. toinen sai pari pilleriä veden kanssa, toinen pikkuhampparin ja lasin vettä. Kumpikohan söi kumpaakohan? ;)
(No olipa vaikea arvata).
 Ei meillä aina ihan tuollaista iltapalaa ole, mutta nyt oli pieni poikkeus, kun nuo työkuviot sotkevat tätä ruokailurytmiä. Vuorotyön haasteita.

Sain muutaman hyvän vinkin lukijaltani tulevaisuutta ajatellen tänne haasteisiin ja kenties myyntiinkin. Ilahduin kovasti siitä, että palautetta tulee sähköpostillakin. Ja oikeasti sitä, mitä haluatte lukea tai tehdä haasteissa. Se auttaa minua tekemään sellaisia haasteita, mihin olisi osallistujia.

Olen muutenkin miettinyt sitä, minne suuri osa lukijoista on kadonnut?
Siis verstaan aikaan minulla oli noin 2000 lukijaa kuukaudessa. Onkohan Vuodatuksen kämmin jälkeen väki kaikonnut blogimaailmasta vai eikö vaan muuten vaan enää jaksa lukea tätä minun hupatustani? Jaa-a. Vaikea kysymys sellaisilta, jotka edelleen lukevat. Kiitos teille!

Tänään lopettelen kirjoituksen tärkeään tusinaan. Tuo kuva taitaa olla sen verran pienitekstinen, että kirjoitan nuo itse vielä tonne alle. En minä migreeniä halua kenellekkään jonkun tusinan lukemisesta aiheuttaa. ;P


Tärkeä tusina:

1. yllätä kolme ihmistä joka päivä tekemästä asioita oikein.
2. Ole ensimmäinen joka ehtii tervehtiä
3. Älä menetä toivoasi toisten ihmisten suhteen.
4. Älä sano "Huomenna minä aloitan". Aloita nyt!
5. Älä vie muiden toivoa. Heillä ei ehkä ole muuta jäljellä. 
6. Ole ystävällisempi kuin olisi tarpeellista olla.
7. Muista että luottamusta luodaan lupausten lunastamisella.
8. Kerää tähtihetket muistiin pilvisten pivien lukemiseksi.
9. Ole ystävällinen silloinkin, kun se tuntuu vastenmieliseltä.
10. Jätä tehtävä parempana kuin se oli sen saadessasi.
11. Voittajat tekevät asioita, joita häviäjät eivät halua tehdä.
12. Jos välität muista ihmisistä, kerro se heille.


Muutama asia pongahti mieleeni tuosta listasta. Muistoja, muistoja. 
Kuinka iloiseksi eräs ihminen tulikaan, kun kehuin ihan yllättäen hänen tekemistään. Ei osannut ollenkaan odottaa. Sellainen harmaa hiirulainen, toisten kiusaama, yksinäinen nainen. 
Tai kaikki ne laihdutuskuurit,karkkilakot tms jotka alkavat huomenna...

Omat muistoni ja toivoni...
Jos ne olisi tuhottu, lyöty viimeinenkin elämänlanka katki...

Ne ystävälliset terveiset aiemmin kertomalleni "Pärinäkuikalle" telttaretkellämme... 
Mies joka tuli huutamaan meille, tuntemattomille naisille vesillä, ettei siellä saisi kukaan muu soutaa, kuin hän. 
Toivottelin hyvää päivänjatkoa. 
En halunnut alkaa sanella sitä tekstiä, mitä ajattelin. 

Sanat, ne eivät ole merkinneet minulle niinkään paljoa kuin teot. Muistan erään henkilön, joka lupasi vaikka ja mitä, mutta teot olivat kaikkea muuta. Ja tiedän nyt ihmisen, joka sanoo mitä tarkoittaa ja tekee enemmän kuin sanookaan.
 Osoittaa sen, mitä minä olen hänelle, miten valtavan paljon merkitsen. 
TEOIN! Ja sitten myös sanoinkin. :)


Elämän tähtihetkiä!
 Naurua ja riemua teille!

Viltsu

Kommentit

Tilkkutiina sanoi…
Kyllä niitä lukijoita palailee,kun syksy koittaa...kesä on vaan niin kiireistä aikaa...
Nanna sanoi…
Kurja että selkäkipu on nyt noin pahana:(
Tsemppiä sinne oikeuteen ja toivotaan oikeaa päätöstä!!
Ja kyllä ne lukijat sieltä tosiaan palailee pikkuhiljaa. Kaikki ei heti välttämättä tänne löydäkään.
Siskoni muuten rakasti sitä rannekorua. Oli juuri ostanut matkaltaan suht samanlaiset korvikset ja sanoi että sopivat hyvin yhteen:)
Vilimarika sanoi…
Toivotaan. Tuli mieleeni vaan, kun samoja mietteitä oli naapuriblogissakin, jota seuraan. Vaan jos yksikin lukija on, se riittää. :)
Nanna, kiva kuulla! Sehän oli sitten just eikä melkein nappi ostos. :)