Siirry pääsisältöön

Hedelmällinen toteutuminen



Oli hetki, jolloin vain haaveilin hedelmistä. Haaveilin siitäkin, että saisin jokapäiväisen leipäni. Haaveilin lämpimästä ruuasta, perunasta, jogurtista...
Suuria unelmiani olivat kermaleivokset, karkit ja sipsit.

Siihen aikaan paastosin joka ikinen kuukausi. Se paasto kesti 1-7 päivää ja paastoa oli kerran tai kolmestikin kuukaudessa. Kaiken kaikkiaan sitä kesti kolmisen vuotta.

Kaikki se johtui varattomuudestani. Olin sairastunut kovemmin, pois työelämästä ja odottelin päätöksiä, yritin maksaa laskuja, olin velkakierteessä. Otin velkaa, jolla saisin maksettua entisiä velan lyhennyksiä.
Oli pakko yrittää selviytyä ilman rahaa, ilman ruokaa.

Joo, lähes kaikki, joilta pyysin lopulta apua, tuumasivat, etteivät ole pankki. Ehdottivat, että hae sossusta, diakoniatoimistolta, velkasaneerauksesta... Minulle kannettiin paperi toisensa jälkeen, muttei rahaa.
Minä tiesin jo ne paperiasiat! Olin kiertänyt luukulta toiselle ja täyttänyt uudestaan ja uudestaan samat lanketit! Se selittely, että tiedän jo, olen jo hakenut, kerroin jo, näytin jo, en voi säästää, en voi tinkiä... Kaikki se oli niin turhauttavaa! En minä ole tyhmä! Enkä huvikseni pyytäisi apua! en huvikseni olisi nälissäni ja itkisi itseäni kipeäksi! Vanhempani auttoivat toisinaan, mutten voinut heillekkään kertoa kokonaista totuutta. Olinhan jo aikuinen, minun pitäisi tulla toimeen itsenäisesti. Heidän ei enää kuulunut elättää minua. Ja toisinaan kuitenkin oli sieltäkin apua pyydettävä. Nöyrryttävä palaamaan vanhempieni ovelle hattu kourassa.

Masennus alkoi tulla ahdistuksen kanssa pikkuhiljaa vieraakseni. Osaksi minua. Nälkä, unettomuus, stressi, pelko, häpeä, suru,.. Kaikki se, kun olin jo ennestäänkin sairas ja menettänyt mm. työpaikan ja toimeentulon. Samaan aikaan yritin taistella ja samaan aikaan vajosin syvemmälle pohjaa kohti. Vai oliko pohjaa olemassakaan?!

Selvisin yksin jotenkin. Juuri sillä, etten syönyt, vaan laitoin ruokarahanikin laskuihin. Myin kaiken mahdollisen ns. tarpeettoman pois, huonekaluja, astioita, mattoja, vaatteitani... Kaiken sen, mitä ilman selviytyisin jotenkin. Kaikki menivät laskuihin. Kerrottakoon sen verran esimerkiksi, ettei velat kuulu menoihin tai puhelinlasku, tv... Ja puhelinlaskuni kasvoi ja kasvoi, kun piti selvitellä tulojani, soittaa sairaalaan ja lääkäriin, siirrellä eräpäivät... Jonottaminen maksoi, jonottamatta et päässyt läpi...

Kävin myös lääkärissä, jossa tilaani arvioitiin ilman verikokeita. Painoni oli alkanut nousta hiljalleen ja minua kehotettiin syömään vähemmän! Yritin selittää, etten syönyt nytkään tarpeeksi. Eivät uskoneet minua. Pyysin lopulta ajan ravitsemusterapeutille. Hän teki testit, jutteli ja kyseli, täytin papereita ja lopputulos oli, että hän oli kauhuissaan, kuinka niukalla ravinnolla olin elänyt jo niin kauan! 0-700kcal päivässä. Hän ymmärsi nyt, miksi lihoin. Elimistöni oli sekaisin ja oli alkanut kasvattaa varastoa. Menin veri- ja virtsakokeisiin. Elimistöni oli puutostiloissa ja sairastunut ravinnon puutteesta. Erilaisia puutoksia, kilpirauhasen vajaatoiminta ja arvot pompanneet pilviin. Minulle tuli uudet ohjeet: sokeria, rasvaa, kuituja, rautaa, kalsiumia, vitamiinejä.....
Mitä kaikkea plus lääkitys päälle. Mutta kuinka saisin ruuan edelleenkään? KERRAN olen saanut diakoniatoimistolta ruokakassin! Vajaa kassi, jossa oli vehnäjauhoja, tonnikapurkki, 2 pussia makaronia, näkkileipäpaketti ja maitojauhepakkaus. Noista maitojauhe oli laktoosipitoista.(Olen laktoosi-intolerantikko).

Minun unelmani olivat ruoka. Unelmani on nyt toteutunut ja saan ruokaa joka päivä! Minut pelasti kaksi asiaa: Sain säännöllisesti tuloja, vaikkakin pieniä, vihdoinkin. Ja välillä tuli takautuvastikin, jolloin sain maksettua rästit pois. Toinen asia, mikä auttoi, oli rakkaus. Ei, en elä rakkaudella, mutta saimme laitettua kahden ihmisen tulot yhteen. Ei tässä edelleenkään juhlita hienoilla gourmet-aterioilla, mutta minulle suuri unelma on se, että saan joka päivä ruokaa! Enää en näe nälkää ja nyt on hedelmiäkin! Välillä jopa jäätelöä tai karkkiakin. :)

Kyllä! Jatkossakin aion ostaa hedelmärasian joskus mielummin, kuin laittaisin sen vaikkapa 3D-arkkiin tai uusiin vaatteisiin.

Kurnimattoman mahan päivää!

Viltsu

Kommentit

KUUKAUDEN SUOSITUIN POSTAUS :

Hampaiden hoito ja herkkä suu vaahdossa

"Hammas on kova kalkkipitoinen suussa sijaitseva muodostelma, jollaisia on monilla selkärankaisilla. Hampaiden pääasiallinen tarkoitus on ruoan mekaaninen hienontaminen." Näin Wikipedia aloittaa kuvaamaan hampaita. Lisään vielä, että terveet hampaat nostavat itsetuntoa ja vähentävät riskiä sairastua. Kyllä. Vialliset hampaat aiheuttavat mm. Kipua, hermokipua, tulehdusta, mätimistä...  Pitkälle edennyt karies voi tuhota hampaan täysin. Hoitamaton leukaluun tulehdus voi johtaa jopa yleistulehduksen kautta kuolemaan.

Laitoin aamukahvin tekeille ja laittauduin valmiiksi tätä päivää varten. Nätit ja mukavat vaatteet korvaavat trendikkyyden, mutta laveran voiteilla ja meikeillä saan tehtyä itsestäni mielestäni kauniin, niinkuin nyt näillä avuillani tehdä voi. Mietin lukemaani hampaista ja muistan aiemmin käydyt blogikeskustelut herkkäsuisista lukijoista.


Hampaistani tahdon pitää huolta ja säilyttää omani niin kauan kuin voin. Hampaat ovat osa minua ja hyvinvointiani. Hampaat ovat …