Lapsuuteni lumoissa

Menin eräänä aamuna aikaisin kävelylenkille ja katselin ympärilleni -26 asteen pakkasessa. Niin sinistä ja niin kaunista kaikkialla. Timanttiset lumikiteet säihkyivät katuvalojen osuessa pintaansa. Olisin halunnut pujottaa kaulaani timanttinauhan niistä, mutta en tohtinut edes koskettaa, ettei lumous katoa.

Se kauneus, jota siinä katselin, on itse koettava. Muistatko lapsuutesi talvet kun vielä leikit pihalla? Ei haitannut kalsarit toppahaalarin alla eikä kaulaliina kaulassa. Se sama lumous on yhä tallessa!

En saanut kuviin sitä kauneutta, en keijujen taikapölyn kimallusta tai enkelten siipien havinasta tulevaa sineä, mutta sain jotai kuvia. Ole hyvä!

ps. Kirppistavaraa hurja määrä yhä vailla kotia. "TÄÄLLÄ"