Taitava Vilimarika

Vaikka blogissa kerron niitä iloisia asioita, onnea, hyvää oloa ja kauneutta, niin tottakai elämääni varjostavat myös huolet ja murheet. Ei elämä kenelläkään ole pelkkää auvoa ja onnellisuutta.
Meidänkin arjessa on haasteita. Myös lapseni arjessa on omat haasteensa jotka vaikuttavat minuun ja vaimooni. Murusen haasteet ovat ihan samalla tavalla minun haasteitani. On ulkopuolelta pukkaavat paineet ja stressitekijät. Rahahuolet ja sairaudet. Pettymyksen syvät suonet ja surut ja murheet.

Kaikki ne vaikuttavat meidän jaksamiseemme ja meidän hyvinvointiimme, mutta on vaan jaksettava ja mietittävä keinoja, kuinka selvitä eteenpäinkin yhdessä, masentumatta tai vajoamatta  itsesääliin. Itsesäälissä ei jaksa taistella eikä löydy keinoja selviytyä. Se on niin pyöreä oman navan ympärillä vellova tunnetila, ettei siihen mahdu mitään  ulkopuolista. Siinä vain nähdään kuinka minulla on vaikeaa, kuinka minä olen menettänyt kaiken ja kuinka minut täytyy huomioida. Aivan kuin kellään muulla ei olisi ongelmia. Aivan kuin toisten tehtävä olisi nostaa sinut ylös, passata ja elää elämä puolestasi. Kehua sinua ja voivotella, kuinka surkea tilasi onkaan.  Ei se ihan niin mene! Eihän tarkoitus ole polkea siihen kakkaan syvemmälle, vaan nostaa ylös!

Se on ainakin fakta, että aina on toivoa! Täytyy uskoa siihen, että jonain päivänä helpottaa ja jokin ikävä asia selviää ja saadaan lisää voimavaroja. Niinhän on tapahtunutkin aina silloin, kun tuntuu, ettei enää jaksa. Tämä on minun ajatukseni. Sinä voit ajatella kuinka haluat.

Nyt en kuitenkaan suuria surujani ala luetella, vaan pysyn ihan pikkuasioissa. Nimittäin onnistuin ruuanlaitossa aika mellevästi. ;) 


Rasva roiskui ja pannu kävi kuumana. Tuskailin broikkupihvien kanssa, että eihän ne paksut klöntit ikinään kypsy. Ja yks kaks poks. Kaksi broikkua olikin halki ja neljässä osassa! Ai että olenkin taitava! :D :D

Cassun kanssa oli neljän kortin vaihto. Aiheena "eläin ja ihminen", "omatekoista", "tekstiä" ja "Mystinen". Tässä minun korttini: 


Pistinkin kortit atc-taskuun, johon myös ylimääräisen sälän sujautin. Tämä ei siis ole varsinainen deco, vaan atc-korttien suojakuori postituksen ajaksi. ;) 


Samaan taskuun sujautin viestin, kiitokseni. Eka kortti oli eläin ja ihminen. 



Harakka rakastaa kiiltävää, joten tämäkin harakka oli lantin napannut jostakin. Taisipa olla koruja ja muutakin. 



Toisella sivulla oli pieni pesämuna. Pesä... jossa muna? Samoin kortti, jossa omatekemää. 



Pieni pesä oli myös pienellä kolopesijä-enkelilläkin. Miellyttävää! 



Mystiikan puolelle mentiin seuraavaksi. Mieli on mystinen useasti. Mitä mielessä liikkuu? Mistä mieli ammentaa kaiken sen? Hmm...



Ahaa! Meditoiva tyttönen! 



Kangaspohja.
Let your mind fly. Be creative. 
Ihan oma tekstini. 



Vielä lopuksi jotain tekstiä.
Tässäkin oma tekstitykseni. 



Taskuun vielä laitoin tagin.
Kun kasvan isoksi, haluan olla...



...ATC-vaihtaja! 


Taskun saranat olen taivutellut rannerenkaasta. 



Kommentit

  1. Hyvä ruoka, parempi mieli vai miten se mainos nyt menikään. Ootpa taas taiteillut kivoja kortteja.

    VastaaPoista
  2. Jee broikkujen kanssa ei ole aina niin kovin helppoa onnistua, etenkään pannulla. Ainakaan siis omalla kohdalla. ;)

    Iloista viikkoa Viltsu, toivottavasti viikossasi olisi vähän murheita ja kipuja. <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Hei, kaunis ihminen, soisitko minulle hetkisen..
Mitä pohdit postauksesta tästä?
Entä yleensäkin blogini hedelmästä?
Jätäthän viestin lyhyen tai pohtien pitkään,
Mutta anonyymit haukut tosin eivät johtaisi mihkään!
Olkoon päiväsi sateenkaaren sävyinen, iltasi leppoisa, yösi tyyni.
Ja kun saapuu aamu uusi, jo sängyssä tuumi:
On Inspiksen Viltsu sun ystäväsi vanha taikka uusi.

Ystävyydellä kaunissieluiselle lukijalleni,
Viltsumari