Blogi nimimerkin takana
Kasvoton blogi, kasvoton minuuteni auttavat avaamaan asioita, joita ei muuten sanoisi ääneen. Kasvottomana, nimettömänä olen saanut myös paljon palautetta, sitä positiivista, siitä, että olen vertaisena. Hienoa! Myös perheeni, lemmikkiämme myöten, pysyvät kasvottomina ja nimettöminä. Blogini ei ole heidän blogi. Eikä minun tehtäväni ole kertoa nimiä kenestäkään. Ei edes pikkuleijonanpennusta.
Kasvottomuus on myös joillekin tottakai oudoksuntaa, mutta tämä on minun valintani. Sinun valintasi voi olla paljastaa ihan kaikki sinusta, ja olla se kaupassa, jota otetaan tarvittaessa kiinni hihasta. Minä en sentään saa sellaista huomiota.
Tottakai nimettömyys ja kasvottomuus aiheuttaa myös sitä ei niin kivaakin, kuten sitä, etten voi hehkuttaa ihan kaikkia ilo-asioitani kasvokkain tapaamille ihmisille, jotka eivät lue blogiani. Vastaavasti, tuonko kaikkea tännekään, mitä tapahtuu livenä. En tietenkään. Eihän tämä muuten pysyisi nimimerkin takana. Kyllä varmasti joku paikallinen jonottaisi saman kaupan ovella samaan aikaan kuin olen menossa sinne tai moikkaisi meitä lenkkipolulla tms. En mä tiedä, olisiko se maailmanloppu, mutta en minä sitä halua.
Jostain kuulin, ettei nimimerkin takana voisi olla rehellinen. Jaa, miksi ei ?! Ajatteliko, kuinka moni bloggaaja sitten onkaan maailmassa epärehellinen sillä periaatteella!? Vai olisiko taustalla omat virheensä? Tiedä sitä sitten. En minä ainakaan voi alkaa jokaista nimimerkillistä epäilemään. En, ellei anneta aihetta.
Olen miettinyt jonkun kerran vaihtoehtoja ja sitäkin, mitä jos alkaisin alusta ja olisinkin kasvokas. Ei se silti olisi sama. En enää kertoisi henkilökohtaisia asioitani, vaan tästä tulisi ns. askartelublogi. En halua sitä. Sitäpaitsi tuolla on vielä monia, jotka tarvitsevat kannustustani, tukeani, apuani. sitä, mitä ei voi puhua lähellään olevalle, sille kasvolliselle tutulle. Voin yhä olla avuksi. Voin antaa itsestäni vielä paljonkin. Siksi muutosta ei ole näköpiirissä.
Onhan toki heitkin, joiden kanssa olen tavannut ja joiden kanssa olen jutellut. En sitä kiellä. En kuitenkaan tahdo mitään joukkoryntäystä. Näin on hyvä.
Sinun valintasi voi olla jokin toinen. Arvostan sitä. Haluaisin kuulla sinun syysi siihen, miksi sinun blogisi on nimelläsi ja kuvallasi tai nimimerkin takana.
EDIT! Luin vanhoja postauksiani ja "TÄSSÄ" yksi, jonka kirjoitin heti blogiani aloittaessa. Sanoisinpa, että aikas hyvin toin jo silloin asian julki.
Kasvottomuus on myös joillekin tottakai oudoksuntaa, mutta tämä on minun valintani. Sinun valintasi voi olla paljastaa ihan kaikki sinusta, ja olla se kaupassa, jota otetaan tarvittaessa kiinni hihasta. Minä en sentään saa sellaista huomiota.
Tottakai nimettömyys ja kasvottomuus aiheuttaa myös sitä ei niin kivaakin, kuten sitä, etten voi hehkuttaa ihan kaikkia ilo-asioitani kasvokkain tapaamille ihmisille, jotka eivät lue blogiani. Vastaavasti, tuonko kaikkea tännekään, mitä tapahtuu livenä. En tietenkään. Eihän tämä muuten pysyisi nimimerkin takana. Kyllä varmasti joku paikallinen jonottaisi saman kaupan ovella samaan aikaan kuin olen menossa sinne tai moikkaisi meitä lenkkipolulla tms. En mä tiedä, olisiko se maailmanloppu, mutta en minä sitä halua.
Jostain kuulin, ettei nimimerkin takana voisi olla rehellinen. Jaa, miksi ei ?! Ajatteliko, kuinka moni bloggaaja sitten onkaan maailmassa epärehellinen sillä periaatteella!? Vai olisiko taustalla omat virheensä? Tiedä sitä sitten. En minä ainakaan voi alkaa jokaista nimimerkillistä epäilemään. En, ellei anneta aihetta.
Olen miettinyt jonkun kerran vaihtoehtoja ja sitäkin, mitä jos alkaisin alusta ja olisinkin kasvokas. Ei se silti olisi sama. En enää kertoisi henkilökohtaisia asioitani, vaan tästä tulisi ns. askartelublogi. En halua sitä. Sitäpaitsi tuolla on vielä monia, jotka tarvitsevat kannustustani, tukeani, apuani. sitä, mitä ei voi puhua lähellään olevalle, sille kasvolliselle tutulle. Voin yhä olla avuksi. Voin antaa itsestäni vielä paljonkin. Siksi muutosta ei ole näköpiirissä.
Onhan toki heitkin, joiden kanssa olen tavannut ja joiden kanssa olen jutellut. En sitä kiellä. En kuitenkaan tahdo mitään joukkoryntäystä. Näin on hyvä.
Sinun valintasi voi olla jokin toinen. Arvostan sitä. Haluaisin kuulla sinun syysi siihen, miksi sinun blogisi on nimelläsi ja kuvallasi tai nimimerkin takana.
EDIT! Luin vanhoja postauksiani ja "TÄSSÄ" yksi, jonka kirjoitin heti blogiani aloittaessa. Sanoisinpa, että aikas hyvin toin jo silloin asian julki.
Kommentit
Minun kohdallani sitä kakkaa myös tullut ja ei se kivaa olisi jatkuvasti poliisia soitella. Nyt riittää anonyymiesto.
Kyllä joidenkin kanssa ollaan fb.ssä ja siellä sitten kuvakin ja osan kanssa on tavattukin kun huomattu, ettei siinä ole takana mitään vääriä perusteita. En tahdo tapaamista esim. Jos toisella ihastumista, liikaa samaistumista tai vaikka velvollisuudentunteesta. Kyllä kaverukset ja ystävyyden pitää perustua rehellisyyteen ja vapaaseen tahtoon haluta tavata. Vastaavasti jotkut eivät halunneet tavata minua kaveriporukalla. Ei aina kaikki ole vain mitä minä haluan. Ei tietenkään.