Siirry pääsisältöön

Mitäpä jos...


Mitäpä jos maailma ei olisikaan mustavalkoinen? 
Mitäpä jos avaisimme silmämme ja huomaisimme, ettei syksy tai talvi ole harmaata ja pelkkää loskaa?
Mitäpä jos se oma pikkuruinen elämämme ei olisikaan ihan niin pahaa ja ahdistavaa, vaan siinä olisi hippunen väriloistoa mukana?

Mitäpä jos hankkisimme sen oranssin ihanan hameen kaupasta ja siihen pinkki pusero!? 
Tai antaisimme koiralle ison halauksen ja leikkisimme hetken sen kanssa. 
Entä jos pukisimme tänään ne kauneimmat korut yllemme, emmekä säilöisi niitä juhlia varten?
Entäpä, jos ostaisimme ruusukimpun tai jonkin muun kauniin kukka-härpäkkeen ihan itsellemme?

Ei olla niin vakavia. Leikitään välillä. 
Punataan huulemme vihreällä ja leikitään teiniä. 
Otetaan selfie ja katsotaan mukamas vieraan silmin, mitä muuttaisin tuossa naamassa tai kokonaiskuvassa. Sitten tehtäisiin se kaikki, mitä ajateltiin muuttaa! 

Mitä jos hymyiltäisiin naapurin v-mäiselle ukkelille ihan vaikka vaan kokeeksi ja katsotaan, mitä tapahtuu. 

Tehdään päivästämme valoisampi, värikkäämpi ja hauskempi! 
Ollaan HASSUJA, HÖPSÖJÄ JA IHAN KAIKKEA MITÄ HALUTAAN SYDÄMESTÄMME!

hullunkurisen ihanaa viikonloppu!

Viltsu

p.s. vauvamme käytettiin lääkärissä. Tunteemme ovat hyppineet laidasta laitaan tänään. Olemme pelänneet kuolemaa ja saaneet toivoa. Vauvalta on otettu laaja verenkuva ja silmät tutkittu. On suljettu pois kissojen hiv, eli Fiv. Tiesimmehän me, ettei kaikki ole ok, kun lapsen saimme, mutta että lääkärissä näinkin vakavia pohdintoja... 
Nyt annetaan lapselle lääkkeitä silmiin ja suuhun monta kertaa päivässä. 
Paranisipa vauva-leijonamme pian...



Kommentit

Tiia K sanoi…
Viltsu ihana teksti, olet niin oikeassa. Siksi aina kyselen tuota minäkö keski-ikäinen kun ei pidä jäädä jumiin tiettyihin raameihin. :) Voi ei teidän kisua, onko kissaflunssaa. Meidän kisut sen sairastivat pienenä, saivat sen kolmannelta kisulta. Selvisivät siitä, mutta 4-viikkoa meni. Pikaisia paranemisia pienelle suloisuudelle. <3
minä itse sanoi…
antibioottia ja silmätippoja sai. On saanut jo aikaisemminkin useita kuureja erilaisia antibiootteja. Ongelmanahan on se, että vaavi on ollut ilman emoa synnyttyään pari vuorokautta, eli kylmä, nälkä, äidinmaidottomuus, tartuntataudit... Lisäksi hän on elänyt kissalaumassa ulkotiloissa. sieltä otettu talteen kissalaan. Eli kuka kantaa mitäkin tautia?!
Veli lopetettiin vakavan sairauden uuvuttamana 10-11 viikkoisena!
Katja sanoi…
Toivottavasti kuuri auttaa!

Meidän Toffee oli jotain 4-5 kk viime talvena, kun alkoi syödä huonosti ja yhtäkkiä tiristi pissaa mihin sattui, vaikka oli aiemmin osannut laatikkoaan käyttää. Vein lekurille ja sai antibiotin, joka vei vaivat mennessään.

Niin joo, sillä oli muuten meille tullessa korva kauhean likaiset. Ruskeaa likaa aika paljon. Rapsutti enenevässä määrin, joten pyysin eläinlääkäriä katsomaan samalla kuin antoi rokotteen. Sain niihin jotain korvapunkkilääkettä ja putsailin kissojen korvanpuhdistusnestellä, niin meni ohi.

Nyt pari-kolme viikkoa sitten sairasti ilmeisesti kissaflunssan, kun alkoi kovasti kuola valua. Sitä kesti nelisen päivää. Kun Toffeelta meni flussa jo ohi, sama tuli Myrskylle. Myrskyllä tosin kesti vain pari pv. Siinä ei onneksi tarvittu mitään kuureja. En keksi mitään muuta, mistä sen saivat, kuin meidän kengät. Sisäkissoja kun ovat.

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…