Karkkipurkista ompelijan puuhiin

Minun karkkipurkkini sisältää eri värisiä ja  eri kokoisia kauniita "karkkeja". On valkoista kuin vanilja tai kookos, sinistä kuin menthol, keltaista kuin sitruskarkit, oranssia appelsiinia, vihreää omppua... On oikeastaan kaikkia perusvärejä mustasta valkoiseen ja siltä väliltä. Karkkipurkkini on litran kokoinen ja siihen mahtuu kivasti näitä herkkuja. Kaikki herkut eivät mahdu, joten on olemassa toinenkinjemmapaikka. :)


Minun "Karkkipurkkini" on ihan erään ystäväni ansiota. Ompelulankoja! Aikaisemmin tuskailin, kun ei ollut kuin valkoinen ja musta lankarulla ja yksi neula. Aina se neula hävisi jonnekin ja aina tarvitsin jotain muuta väriä, kuin noita kahta. Olin kuitenkin ostanut nimenomaan mustaa ja valkoista lankaa, koska niitähän sitä yleisimmin tarvitaan. Eikö? Mutta miksi sitä tarvitsee juuri silloin jotain ihan muuta, kun sitä muuta ei ole?! No, ystäväni avulla sain sitten lankoja niin paljon eri värejä hankittua, että toistaiseksi en ole enää joutunut samaan tilanteeseen, että ei olisi oikeaa väriä tai neulaa! Iso kiitos siis MB:lle!



Olen kertonut, etten ole käsityöihminen enkä osaa ommella. No, siis en osaa mitään mekkoja tehdä tai nalleja. Osaan minä nyt kuitenkin sukan parsia ja napin housuun ommella. Osaan ommella, jos ei tarvitse kaavoja piirtää tms. Ja käsin siis ompelen, en koneella. 
Minulle itseasiassa on tärkeääkin se, että ihan tällaista perusompelua osaan, sillä vastikää oli farkkujen parsiminen kasaan. 


Niin, meillä todellakin paikataan vaatteet! Ei ole varaa ostaa pikkureijän takia uusia. tottakai iloitsen siitä, että kaapista saa ehjät vaatteet laittaa päälleen, jos menee vaikkapa ihmisten ilmoille tai juhliin tms. mutta en minä silti pikkuisen risojakaan pois voi heittää. Ne ompelen kuntoon. 
Kerran ostin mummomaisen mekon kaupan alennusmyynnistä 50 sentillä! Siis ihan uusi mekko! Se malli vaan oli karsea, joten kaupassa ekana mietin, tutkiskelin ja sovittelin ja sitten ostin ja kotona kasasin siitä käsin ommellen itselleni juhlavan puseron. Kehuja siitä on tullutkin, että onpas kaunis pusero ja mistäs ostit ja paljon maksoit. Kun kerroin, että 3€ mekosta, jonka käsin ompelin paidaksi, vastaus on ollut hämmennys, että HÄH?! Minä, joka en osaa ommella, ompelin sellaisen, käsin, halvalla!? No, se on se tunnettu mielikuvitus ja inspiraatio ja sovellus. :)

Lankoja on onneksi nyt yllin kyllin tehdä joskus lisääkin uusia oivalluksia vaatekaapin kätköistä tai tuollaisista alekoreista. VIISKYT SENTTIÄ!!! Huh huh!

Se, mistä minulla on puutetta tällä hetkellä eniten, on kuvat ja pitsit, kuvionauhat, kirjekuoret(kaikki koot)...


Kuvilla tarkoitan kaikkea, mistä voi tehdä kortteja tai atc-kortteja. Lähinnä haen vintage-aiheisia kuvia, retroa, vanhaa. Tollasta tyyliä, mitä tässä valokuvassa. Lehdistä, korttikuvia, leimattuja... Vinkkaa, jos tiedät, mistä voisin kysellä. 

Viltsu

p.s. tämäkin postaus oli ajastettu postaus. Jännitämme, avautuuko netti oikeaan aikaan vai ei. ;)

Kommentit

  1. Korjaustaito on tarpeellinen taito. Kyllä minäkin korjailen, paikkailen, pienennän ja isonnan.

    VastaaPoista
  2. Ole hyvä vaan ja mukavaa, jos langoistani on sinulle jotakin hyötyä:D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Hei, kaunis ihminen, soisitko minulle hetkisen..
Mitä pohdit postauksesta tästä?
Entä yleensäkin blogini hedelmästä?
Jätäthän viestin lyhyen tai pohtien pitkään,
Mutta anonyymit haukut tosin eivät johtaisi mihkään!
Olkoon päiväsi sateenkaaren sävyinen, iltasi leppoisa, yösi tyyni.
Ja kun saapuu aamu uusi, jo sängyssä tuumi:
On Inspiksen Viltsu sun ystäväsi vanha taikka uusi.

Ystävyydellä kaunissieluiselle lukijalleni,
Viltsumari