Siirry pääsisältöön

TABUT TARINAT: Narkkari vai ihan tavallinen kaveri?!

Kesällä kyselin tarinoita, joista vaietaan, mutta joista tulisi puhua ja kertoa, kuinka asiat oikeasti ovat. Tabuja tarinoita, tavallisia ihmisiä, vaiettuja salaisuuksia, osoittelua sormella ja kuiskuttelua...
Sain muutaman todella koskettavan tarinan, joista yksi on sen verran rankka ja koskettava, että aion kertoa sen ääneen useammassa osassa.

Tutustuin erääseen kauniiseen, eläväiseen ja iloiseen naiseen tarinan haku reissullani. Tämä nuori nainen vaikuttaa hyväsydämiseltä ja elämänarvot oikeilla raiteilla olevalta. Aivan kuin kuka tahansa, mutta silti rankan taustan omaava. En olisi voinut kuvitellakaan, mitä niiden nauravaisten silmien taakse kätkeytyy. Onneksi, sillä eihän kenenkään pidä joutua elämään meneisyyden varjossa tai leima otsassa. Jokaisella on luurankoja kaapissa, ja jokainen on tehnyt joskus vääriä ratkaisuja. Mutta silti toisten täytyy kantaa seuraamuksia loppuelämänsä, tai salata.

MIKSI?!


Kutsun tässä tarinassa naista nimellä Emma. Ihan tavallinen nimi, ihan tavallisella nuorella tyttösellä. Emman ensimmäisiä lauseita minulle oli tämä: "Jos mä tällä tarinalla saan yhdenkin ihmisen edes vakavasti harkitsemaan,kannattaako edes kokeilla,olen erittäin onnellinen." 

Aloitetaan aivan alusta. 
Emmalla on ollut ihan normaali lapsuus, ei mitään ihmeellistä. Ainoastaan huostaanottojuuri kun Emma täytti 16vuotta. Se huostaanotto oli oikeastaan Emman ja hänen äitinsä yhteinen päätös, että perheryhmäkotiin tutustumisen jälkeen Emma muuttaa sinne asumaan. Se oli kaiken puolin hyvä ratkaisu, siellä oli hyvä asua ja Emma sai hyvät eväät itsenäistymiseen. 

Suurin syy huostaanottoon oli, ettei Emma ja hänen äitinsä vaan mahtuneet "saman katon alle", ja siitä syystä he ottivat joka asiasta yhteen.



Emma kertoi, että hän tulee valitettavasti aina muistamaan päivän, koska ekan kerran kokeili huumeita. Hän asui pienessä kaupungissa. Hänellä oli oma kiva asunto, hän oli ammattikoulussa ja hänellä oli paljon ihania ystäviä.

Emma oli 18 vuotias ja juhlimassa vappua. Hänelle ei ikinä teininä oikein maistunut alkoholi, eikä hän tykännyt siitä olosta, mikä alkoholin nauttimisesta ja sen jälkeen tuli. Enemmänkin hän piti kavereista huolta. Yksi kaveriporukasta oli alkanut käyttämään amfetamiinia. Kukaan ei oikein enää halunnut olla tämän tyypin kaveri.


Emma hengaili kaupungilla, törmäsi tähän poikaan ja lähti pojan kyytiin ajalemaan. Poika puhui puhelimessa ja Emma tajusi, mitä poika oli hommaamassa. Ilman sen suurempaa ajatusta pyysi Emma sitä poikaa ostamaan hänellekin. Silloin Emma veti ekan kerran piriä: "Olo ei ollut mikään huikea, tosin ei mikään huonokaan. Valvottiin koko yö ja juteltiin. Se asia jäi siihen, salasin sen kavereiltani."

Mutta kesällä Emma alkoi viettää aikaa enemmän kyseisen pojan kanssa ja tutustui myös uusiin ihmisiin, jotka käyttivät aineita. "Aluksi se oli silloin tällöin. Pian tutustuin ja rakastuin mieheen, joka oli entinen heroinisti." 



Tarina saa jatkoa! 

Kommentit

Mielenkiinnolla jään odottamaan jatkoa!
Valitettavasti se alkaa juuri noin monen kohdalta.
odottelen jatkoa, kiitos.
Matkatar sanoi…
Hurja juttu, jatkoa odotellen...
Anonyymi sanoi…
Luen mielelläni tämän tarinan loppuun asti!
Viltsu Mari sanoi…
Outi, jatkoa tulossa pian!
Viltsu Mari sanoi…
Tuija, aivan liian moni kuvittelee olevansa "vahva, joka ei jää koukkuun". Se yksikin kerta on liikaa!
Viltsu Mari sanoi…
Matkatar, todellakin!
Viltsu Mari sanoi…
Anonyymi, pian.. Lupaan!

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…