Siirry pääsisältöön

Vesillä venhosen kanssa

Ei meillä aina herkkuja ole, mutta eilen oli kunnon pihvit. Kokoa niissä ainakin oli riittämiin, sillä nuo XXL-kokoiset pihvit olivat kahden ja puolen kämmeneni kokoiset! Huh. Maha tuli yhdellä täyteen!

Ja ristikkoperunat kaveriksi. Niihin on tullut himo, tai ainakin tykästyminen.


Tuossa kuvassahan nuo evästykset ovat vielä raakoina. Nälkäisenä en sitten valmiista ottanutkaan kuvaa. :S

Aina ei ole näin hyvin ollut asiat. 
Ei tarvitse mennä kuin reilu 2 vuotta taaksepäin, aikaan jolloin asuin ja olin yksin. Siihen aikaan näin nälkääkin. Se aiheutti myös terveydellisiä ongelmia. Ei vaan ollut rahaa ja laskut piti maksaa. Sairastelu on kallista! 

Juuri se, joka ei kykene töihin, tarvitsisi apua ja jotain avustusta, mutta ei. Jos sairastut, siitä "rangaistaan". Niin kävi minullekin ja menetin toimeentuloni, odottelin sairaspäiväraha-päätöksiä ja toimeentulotukia. Laskut erääntyivät, korot kasvoivat, puhelinlaskut nousivat, kun siirtelin eräpäiviä, olin velkakierteessä sukulaisille ja tuttaville, enkä millään pystynyt maksamaan kaikkea. 

Lapseni ruuan hommasin, itse paastosin jokaikinen kuukausi 1-3 kertaa 1-5 päivää putkeen. Tuolla tahdilla sain jotenkin keploteltua niin, ettei "nimi" mennyt ja sain ruuan lapselleni ja pidettyä puhelimen, tv:n ja netin. Sossu maksoi vuokraa, mutta siitäkin jäi omavastuuosuus itselle.

 Miksi sairastaessa ei ole mitään omavastuusummaa, mikä ON saatava jokainen kuukausi?! Ja ei mitään "odota ensin puoli vuotta ja sit saat osan takautuvasti ja osa menee taivaan tuuliin, koska päätös syntyy vasta liian myöhään"?!

Tulen loppuelämäni syömään kilpirauhasen vajaatoimintaan lääkkeitä ja varmaan hyvinkin kauan myös B-vitamiiniä. Onneksi kaikki muu on jo kohdallaan elimistössäni.
Niin, että kyllä on yhtä juhlaa nauttia tällaista ateriaa nyt, jos tuollaista on meillä.


Pakkasin eilen postiin pari kirjekuorta. Toisessa lähti Kotilaiskan atc-vaihtoon kasa kortteja ja toisessa sitten koru-ja korttiylläri eräälle, joka ilahdutti minua vasta.

Tänään kävimme Murusen kanssa veneellä soutelemassa. Joku pirulainen oli murtanut keskipenkin lukon auki, tietenkin koko systeemin veneestä irti, ja varmaankin etsinyt, jos siellä olisi ollut jotain kivaa. Eipä ollut kelvannut äyskäri tai nuotiopuut. Harmittaa, kun tuo on nyt rikki, mutta ei voi mitään. Omavastuuosuus vakuutuksessa sen verran iso, ettei tuollaista korvaisi, joten se siitä sitten. Omaan piikkiin meni.

Käytiin katselemassa mustikoita vastarannalla, mutta eipä noita ollut. Kerrottakoon nyt niille, jotka ihmettelevät, kuinka minä kykenen mustikkaan, että minun kerääminen rajoittuu hyvinkin minimiin. Siinä, missä Murunen pomppii mättäältä mättäälle ämpärin kanssa, poukkoilee sinne tänne ja kiertää metsän ympäri poimien kyykyssä tai kumarassa, minä olen jonkun mättään kimpussa rinteessä siten, että itse seison alarinteessä, mätäs on ylempänä. Kerään siis seisten! 
Ja pikkuseen hilloämpäriin! 
Eilen sain sen hillopurkin 1/4 kerättyä. Tänään keräsin kourallisen!

 Ja minulla on "vaellussauva" tai sitten Murusen pitää pitää minusta koko ajan huolta, etten jää jumiin kivelle tai jonnekin mäkeen.

Minä istun kahvilla kannon nokassa, olen lähinnä seurana metsällä.
Ja jos jotain hauskaa näen, otan kameran ja kuvaan tai sit huikkaan Muruselle, että tuleppas neitokainen katsomaan, onko nuo tuossa jalkojeni juuressa sieniä vai jäkäliä. :D 

En todellakaan voi sanoa kerääväni talven satoa tai edes yhteen piirakkaan! Mutta se, että olen mukana ja voimieni mukaan, niin se on se tärkein juttu! 

Ja juu, on tukiliivikin päällä silloin. Samoin tuplalääkitys. 
Tuollaisen reissunkin takia. 
Että ei se mun metsällä olo tosiaankaan ole mitään "oikeaa". Poiminpahan sen mitä saan.

No, tänään ei mustikkaa tullut juurikaan, mutta alettiin sitten jigiä kokeilemaan. Äh. 
Kokeilin myös uistella. Ei kalaakaan. 
Murunen katseli kalapakkiani ja ihmetteli, miten mulla NIIN monta siimapakettia siellä on?! Hmm... 

No kun... 
Yksi tuli pakin mukana. Toisen ostin kerran, kun tarttesin siimaa, enkä muistanut, että uuden pakin mukana oli siimaa. Sit oli yks kalastuskaupan loppuunmyynti eri paikkakunnalla ja sieltä ostin eurolla!
 Ja sit tais poju antaa jonkun rullan..
;D

 Ok, ok, alan tehdä siimalla koruja. :D

Eipä tässä muuta... Jatkan atc-aherrusta. ;)

Kommentit

Rouva A sanoi…
Hei!Pakko kysyä, että mitä nuo ristikkoperunat ovat, ovatko jotakin pakastejuttua vai mitä? En ole koskaan kuullutkaan...:)
ViliMarika sanoi…
On ne pakasteperunoita. Saman tyyppisesti, kuin ranskalaiset tai lohkoperunat. Noissa on vaan muoto tuollainen ristikkomainen ja mausteet mukana. Lohkoperunoita ei ostetakkaan valmiina, kun ne teemme itse, mutta nämä ristikkoperunat on hyviä kaupasta ostettuna... Jos tykkää voimakkaista mausteista.

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…