Siirry pääsisältöön

Pitkä tarina

Pitkä tarina siitä, mitä sitä taas tuli tehtyä. ;)
Murunen haki kaupasta "muutaman" avomaan kurkun ja sitten alkoi kurkkusavotta. 
Pese, pilko, hae kaupasta väkiviinaetikkaa, kun kotona ollut loppui kesken... 
Saatiin ihan kivasti säilöttyä kurkkuja! Namskis.


Eilen sain postista hakea paketin. Se sisälsi tilaamani mascaran ja Caribian tuoksuiset suihkugeelit ja saippuat, mutta olipa tämä ihanainen jälleenmyyjä/esittelijä laittanut pakettiin lisäksi kauniin kortin, kuorivan suihkugeelin(suosikkisarjaani) ja suklaalevyn sekä pari kätkö-rasiaa. :) IIISO kiitos!


Murunen kävi luovuttamassa taas verta. Sai kiitokseksi kauniin ruusun. Minä en saa luovuttaa verta. Olen sen selvittänyt jo. Lääkitys estää sen. :(


Sitten mysteeri!
Muistan, että tein jo kesäkuussa pari atc-korttia, mutta olenko minä julkaissut näitä vielä missään?! Ja jos olen, niin olenko luvannut nämä lähettää jollekin?!
APUVA!

En löytänyt yhtään postausta näistä enkä kyllä muista, että kenenkään postit olisivat jääneet lähettämättäkään...

Se, miksi tätä mietin, johtuu siitä, että eilen löysin nämä atc-kortit paikasta, jossa on joko just tehdyt kortit kuivumassa TAI jos olen lähettämässä niitä jollekin, niin voisin hyvinkin jättää ne tuohon odottelemaan kuorta ja postitusta.

Silmiähivelevä Perhonen

Lasten uni

JOS nämä on jollekin luvattu, niin ilmoittaudu! Muussa tapauksessa laitan nämä vaihtoon lähiaikoina.

Olen taustalla tekemässä yhtä runovihkoa eräälle henkilölle ja tulevaa mini-livetapaamista varten atc-kortteja. :)

Tänään kävimme tällaisissa maisemissa. auto parkkiin tuon punaisen rakennuksen pihalle ja vastapäätä olikin tuollainen harmaa vanhan ajan tunnelmallinen asetelma.


Siitä sitten metsään!


Metsässä oli vaikka ja mitä kaunista ja mielenkiintoista! Itikat pysyivät taaempana Autanin ansiosta. Yksi muurahainen yritti mussuttaa sormeni elävältä, mutta erehtyi. Ei, en tappanut sitä. Nakkasin takaisin polulleen menemään. Toisin kävi punkille. Se kun meinasi kavuta jalkaani pitkin ylöspäin. Säikähdin sitä niin kovasti, että se sai ilmalennon ja teetä perään! Juu-u... Oli teet mukana matkassa ja Murusen kanssa nautittiin puolivälissä päivää teet kaatuneen puunrungon päällä istuskellessa.


Mielenkiintoinen hyytelömäinen sienieliö kasvoi yhden, tai oikeastaan useammankin puun pinnalla. Huh, mikä näky!


Ja kaiken maailman sieniä sitä olikin puiden pinnalla muutenkin! Yksi puu oli ihan täynnä!


Palasimme takaisin jonkun ajan kuluttua. Ovet olivat kiinni, joten emme päässeet tutustumaan menneisyyteen kuin ulkoa käsin.


Mieleeni tulvahtivat vanhat mustavalkoiset elokuvat, joissa Tauno ja Ansa kirmaavat peräkkäin aittaan patjojen tomutukseen. Ajatella, mitähän tuonkin aitan seinien sisällä on tapahtunut?!



Että ollakko luonto puhdas täällä meilläpäin?! Jos naavaa kasvaa oksilla, sitä roikkuu joka paikassa, kasvaa jopa puun rungolla, niin ei täällä ihan pahimmat päästöt voi olla!


Ja kuinka kauniisti palsami kasvoikaan tuolla! rehevänä, kauniin hennon pinkkinä kukkaviljelmänä! Ehdottomasti yksi suosikeistani rikkaruohoista!


Tarkkasilmäisenä erotin heinän korrelta kotilovauvankin. Kamera ei vaan suostunut kuvaamaan lähempää pienokaista, vaan zoomaili koko ajan jotain isompaa, kuten lehtiä, heiniä, kiviä...


Poimimme Murusen kanssa yhteen piirakkaan marjat. Mustikkaa lähinnä, mutta myös hieman vadelmia ja pari metsämansikkaakin ämpäriin putosi.


Minä, joka en sieniä syö juurikaan ja joka en niitä tunnista, katselin tarkoilla silmilläni maahan ja mietin, mikähän jäkälä se tuokin on. Huikkaus Muruselle, että kerroppas, miltä se mustatorvisieni näyttää. Vastaus oli sen verran lähellä sitä "jäkälää", että päätin pyytää asiantuntevampaa paikalle. Murunen ihmeissään, että kuinkas minä nyt niitä mustatorvisieniä löysin sellaisen mättään, vaikken tunne edes koko sientä?!


Eikä siinä vielä kaikki! Kanttarellikastikkeet saadaan tehtyä ja jotai herkkutattejakin löydettiin.


Kyllä oli pusun paikka tuollaisen saaliin löydettyämme. ;) 
Pus pus ja kotiin. 

Ei ollut punkkeja kimpussa ja ruokakin maistui metsäretken jälkeen.
 Plus jälkkärijätski.

Kommentit

Yäk, punkkeja ! Mutta sienet on kyllä kauniita. Minäkään en niitä syö, mutta ihastelen aina kyllä ja kuvaan :). Ja kuvittelen itseni oikein pienenpieneksi ja kyyhöttämään sinne sienen alle sateella. Verta menisin luovuttamaan mielelläni, kerran olen käynyt ja voisin kokeilla uudestaan. Mutta vaikka mulle on sanottu, että olen "terve" luovuttamaan niin pelkään silti, että tartutan johonkin vereni välityksellä borrelioosin. Jota minulla ei siis virallisesti ole, mutta kuitenkin :).

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Super SaltBalans testissä

5. kesäkuuta 2013

Luin Pirkka-lehdestä mainosta, jossa kerrottiin yhden pillerin auttavan turvotukseen, silmäpusseihin, laihdutukseen, selluliittiin, magnesiumin puutteesta johtuviin kramppeihin tai suonenvetoon, runsaan hikoilun aiheuttamaan mineraalikatoon sekä hillitsemään suolan käytön haittoja. Itse kiinnitin huomiota erityisesti turvotukseen, silmäpusseihin ja kramppeihin. Lisäksi kesäkuumalla hikoilu sekä tietenkin selluliittiäkin löytyy, joten ne myös lisäpotkuna tuossa purkissa. 
En ole mitään laihdutuspillereitä edes halunnut kokeilla, koska niissä yleensä on jokin yhtenevä pointti: Ota tämä pilleri, juo vettä ja liiku paljon ja laihdut 5 kiloa vähintäänkin! Haloo! Ilman sitä pilleriäkin laihtuisi niillä ohjeilla! Mutta tällainen oireita lievittävä pilleri voisi ollakin kokeilun arvoinen. Toimiiko vai ei, sen tietää vain kokeilemalla. Mainos kun ei väittänyt mitään ihmeitä eikä pyytänyt tekemään suolan vähentämisiä tai muitakaan temppuja, jolloin tietenkin se auttaisi itsess…

Exfoliating Socks Lavender Kuorivat sukat käyttökokemukset

Kotimainen kosmetiikan verkkokauppa, Sunrise Cosmetics, joka tunnetaan muovituotteita valmistavana ja kosmetiikkaa maahantuovana yrityksenä, lähti mukaan jalkahoitoni toteuttamiseen Iroha naturen kuorivilla sukilla. 
Syy siihen, miksi tarvitsin apua, oli se, että kaikista voiteista ja raspaamisista, liuottamisista ja muistakin kotikonsteista huolimatta sairauksieni yhteissumma aiheuttaa jalkapohjieni kuivumista, hilseilyä ja paksuuntumista. Muutaman kerran kuukaudessa jopa repeilivät verille saakka. Luulin jo, ettei muuta apukeinoa olekaan, kuin voidella hoitavilla, paksuilla voiteilla usean kerran päivässä. Parhaillaan/pahimmillaan olinkin paksu kerron voidetta jalkapohjissa ja muovipussit päälle. Sillä konstilla ei kuitenkaan kävelä liukastelematta ja muutenkin pussi rullautuu helposti varpaisiin, jos esim. jalat liikkuvat mattoa/sänkyä vasten. Mitä hävittävää minulla siis oli siinä, että kokeilisin vielä yhtä uutta juttua, eli kuorivia sukkia.
Sunrise Cosmeticsin verkkokaupasta lö…

Kahvin ja mandariinin yhteinen liitto

Kahvi on yksi koukuttavimmista nautintoaineistamme, joita käytämme sen enempiä miettimättä, koukuttaako se vai ei. Kuitenkin niinä aamuina, kun heräämme aamupalalle, ja huomaamme kahvin loppuneen kaapista, koukutuksen vieroitusoireet huomataan hetkessä. Kahvia on vain saatava!

Kahvin keksijöinä pidetään arabeja, jotka valmistivat kahvia luultavasti jo 1200-luvun tienoilla Jemenissä. Eurooppaan kahvi tuli 1600-luvulla ja maailman suurin kahvintuottajamaa on Brasilia, joka tuottaa noin 1/3 maailman kahvista. Me suomalaiset olemme  maailman ahkerimpia kahvinjuojia asukasta kohti, sillä suomalainen kuluttaa paahdettua kahvia keskimäärin 10 kiloa vuodessa. Minusta se on hassua, sillä itselleni kahvi tuo ensisijaisesti mieleen ennemminkin turkkilaisen kahvin tai jonkin kahvintuottajamaan, kuin Suomen. Olenko siis liian lähellä...?!


Toinen herkku, joka ainakin minulle maistuu erittäin hyvin, on mandariini. Ihanan mehukas, hedelmäinen ja raikas hedelmä, joka saa auringon paistamaan sisältämme…