3 paljastusta ja lupaus

Kiitos viisi faktaa-haasteesta @junailija_nainen

Minun tulee paljastaa 3 asiaa, mitä ette tiedä vielä minusta. Avoimesti elämääni avanneena haaste on minulle todellakin haaste. Lisäksi jos lähden liikkeelle siitä, mitä edes sukulaiseni ja ystäväni, jotka tätä lukevat, eivät tiedä. Katsotaan, mitä tästä tulee.

Paljastuksia minusta:

  • Haaveilin joskus kauan sitten kirurgin urasta, mutten voinut vapisevien käsieni vuoksi lähteä sille linjalle. Pienenä tyttönä yksi haaveistani oli jääkilpatanssija, mutta sekin haave murskaantui, kun nilkkani nivelside vaurioitui koulun välitunnilla. Intohimoa olisi riittänyt muotisuunnittelijaksi, mutta vain piirtämään, eikä ompelemaan. Muotisuunnittelijan täytyy kuitenkin osata ommella ja koska vihaan sitä lajia ja koska neuloilla ja ompelukoneilla on minua vastaan jokin salaliittoteoria, ;) oli tämäkin ala jätettävä unholaan. Nyt innoissani  suunittelen asukokonaisuuksia netin kautta. Lopulta päädyin miettimään vakavissani kosmetologin, psykologin, mielenterveyshoitajan  ja lastenhoitajan ammatteja. Se kaikkein suurin haave ihan taaperosta asti on kuitenkin ollut olla äiti. <3 


  • En kuulu mihinkään puolueeseen, mutta aatteiltani kuljen Vasemmistoliiton ja Vihreiden jalanjäljillä. Politiikasta en juurikaan kirjoita täällä, mutta poliitikon äitinä olen alkanut nähdä maamme entistäkin selkeämmin niin hyvässä kuin vähemmän hyvässä. Poikani lisäksi ihaileen Li Anderssonia ja Pekka Haavistoa.
  • Meditoin paljon, mikä sinänsä ei ole paljastus. Yksi suosikki meditointi paikoista on sauna.  Saunassa on täydellinen harmonia niin meditoimiseen kuin Sahaja joogaankin. Nyt saunamme sai loppusilauksen mustalla saunasuojalla ja nautin suuresti sen mukanaan tuomasta energiasta. 

Haastan paljastamaan 3 asiaa  sinut, joka tahdot tämän mukaasi ottaa. Mainitsethan, että otit haasteen minulta (Viltsumari /Inspiration ). 


POSITIIVISUUS LUPAUS
En enää salli negatiivisten ajatusten tai tunteiden vähentää energiaani.
Sen sijaan aion keskittyä kaikkeen positiiviseen,  mikä on elämässäni.
Minä ajattelen sitä, tunnen sen ja puhun siitä.
Tekemällä niin tulen lähettämään positiivista energiaa maailmaan ja tulen olemaan kiitollinen kaikista upeista asioista, joita se houkuttelee elämääni.



Kiitos, kiitos, kiitos

Kuva instagramista

Oma runoni, my own poem


This moment is not just
the end of one story, but
the beginning of a new one.
Even better.
Start towards the future
that you will find
when you turn around.
Before that,
be sad, hate, be disappointed and cry.
That is legitimate.
Women, men, all people cry.
Let everything come out
so that you can give new moments of joy
and happiness to fill your heart again.
-Viltsumari-

Voimakoru ja MAALISKUUN ARVONTA

Olen hullaantunut tuoksuihin, väreihin ja kauneuteen ympärilläni. Siihen, mikä voimauttaa, eikä vedä överiksi. Kauneutta on maailma täynnä. Samoin kaikkia ihani tuoksuja ja värejä.

Mieti vaikkapa luontoa ja vihreää. Olet kenties huomannut kuinka eri sävyisiä vihreitä on olemassa puiden oksilla ja maassa. Samoin kaikkia muita värejä. Jopa mustaa on eri sävyissä. Voin vain ihmetellä ja kunnioittaa äiti Maan uskomattoman hienoa väripalettia, jolla maalaa maisemaa eri vuodenaikoina. Luonto antaa aisteillemme värien lisäksi sitä kauneutta ja tuoksuja, joita rakastan.


Ostin joku vuosi sitten itselleni tuoksukorun, jota käytän yhä yhtä innoissani. Medaljonki tuoksuu juuri sille, mille itse haluan ja sopii siihen asuun, mikä kulloinkin on päälläni. Tämä voimakoru on ehdottomasti yksi suosikeistani. Kaunis, värit, tuoksut..


Voimakorua voi käyttää ilman öljyä/hajuvettä myös. Se riippuu ihan itsestäni. Ja vaikka ilman värilappuakin.  Siksi tämä onkin niin monikäyttöinen ja juuri oikea jokaiseen tunnetilaani. Korun voimauttava energia syntyy medaljonkiin laitettavasta tuoksupalasta, jonka tuoksun valitsen itse.
Lisäksi värivaihtoehtoja on viisi, joten joka päivälle on se juuri oikea värikin jonka  valitsen. Väri näkyy korusta ulos. Näin muutan korun ulkonäköä samalla.


Tuoksulappuun suhautan omaa parfyymia, jonka jälkeen parfyymi tuoksuu siinä useita päiviä. On vain annettava parfyymin imeytyä ensin lappuun, sillä tuoksu on oikea vasta, kun parfyymi on imeytynyt lappuun kaikkialle. Pari-kolme suihkausta riittää, eikä lappua saa kastella märäksi. Tai voin laittaa sopivan määrän eteeristä öljyä suosikkituoksustani.
Toki voin käyttää korua pelkästään VÄRIVOIMAkorunakin, jolloin käytän pelkästään eri värisiä lappua ilman parfyymiä!

Koska korusta on minulle iloa ja aistikkaana naisena saan siitä voimauttavaa energiaa, päätin ostaa toisenkin korun ja laittaa sen arvottavaksi some-seuraajieni kesken. Onkin siis kuukausiarvonnan aika.


No niin muru ja mussukat, ystikset, kamut, "siskot ja veljet", naapurit ja naapurikuntalaiset, toverit ja.. No just sinä. Tarvitsen apuasi.

Olen lopen kyllästynyt siihen, että kuulumisissani kerron, kuinka "tänään kivut syövät naista ja sairaus vie voimat." Tottahan se on, mutta silti. Haluan elää yhtä kaunista elämää, kuin terveenä ja nähdä sairauden sijaan sen aistikkaan naisen, jonka näen silmät suljettuna tuoksukoruani haistellen. Parantua en voi, mutta voin ainakin puhua toisin.

Sairauteni pähkinänkuoressa: Selkärankani on viallinen monella tapaa. On skoliooseja, nikamasiirtymää, välilevyjen rappeumaa... Tästä syystä seurauksena on laaja vaurioituminen vyötäröstä alaspäin:  hermosto-, lihaskudos- ja nivelsidevauriot laajenevat selässä ja myös jalkojen lihakset ovat rappeutumassa. Elän vaakatasossa lähes koko ajan kipujen takia. Jos liikun, liikun kotona joitain metrejä ottaen tukea ja ulkona liikun pyörätuolilla, milloin ulos edes kykenen. Kivut ovat kovat ja pysyvät. Tätä toki sanottaisiin sairaudeksi, mutta en minä koko elämääni ole pelkkä potilas!


Minä haluan inhimillistää tuon loisen, joka elää minussa ja aiheuttaa- Jos ei päänvaivaa suoranaisesti, niin selän ja jalkojen vaivaa ainakin. Onhan minulla vielä elämä edessä, eikä takanapäin.

Auta minua keksimään nimi tälle sairaudelle ja täten tuomaan valoisampi fiilis koko touhuun. Haluaisin mielummin voida sanoa "Unton ottavan päähän" kuin kipujen. Mielummin olisin "Tyypin" kanssa sängyssä, kuin sairauden...
Jos ymmärrät, mitä tarkoitan tällä.

Noista kumpikaan ei ole mieleiseni nimi, enkä myöskään aio ottaa mitään itselle tärkeän ihmisen tai lemmikin nimeä tälle. Muutoin mielikuvitus ja huumori sallittua. Yritä keksiä siis jokin naseva omalaatuinen nimi.


Koska tulen elämään ainakin 30-50v tämän kanssa vielä, valitsen nimen joka on minusta paras. Se, kenen nimiehdotus on paras, voittaa itselleen kaulakorun. Koru on uusi ja ihana voimakoru. Mun ostama. Blogger, ig tai facebook ei ole mukana arvonnassa, eikä mikään muukaan organisaatio.

Jos sama nimi tulee useamman kerran, eka on eka ja sillä sipulit. Arvonta on maaliskuun loppuun voimassa blogissani.

Voittajan ilmoitan blogissa ja viikko on aikaa laittaa osoitetta tulemaan. Sen jälkeen arvon uuden voittajan, jos en ole saanut aikanaan tietoja.


Ja tosiaan, antakaa tälle pas&%@lle uusi nimi!! Ei väliä, onko positiiviset vai negatiiviset nimet ehdolla. Se nasevin ja suuhun sopivin voittaa. Pitkiä nimiä ei kannata ehdottaa.

Onnea jokaiselle!


Naistenpäivää


Haavoittuvainen,  herkkä.
Maailman talloma ulkokuori.
Kerran vahva ja menevä,
nyt peilistä katsoi enää naamapuoli.

 Kelpaanko, olenko riittävä?
Mietteet kumpusivat sielusta syvältä. 
Pelko, riittämättömyys. 
turhautuminen,  yksinäisyys.

Mutta katso!
Hän yhä kelpasi kaikille,
Hän oli edelleen sama ihminen! voimakastahtoinen,  kärsivällinen. Rakastettava,  rakastunut nainen. Koettelemusten runnoma ja
ryppyjen pieksämä ikäneito. 
Silti riittävä!
Tarpeellinen. Hyvä.

Anna itsellesi armo,
suojele mielesi ristiriidoilta.
Ole sinut raihnojesi kanssa.
Kukaan ei ole elämää suurempi,
ei kaikkivoipa.
Silti kaikilla on tarkoituksensa.
Uskalla olla heikko,
alentua ihmisen tasolle Jumaluudesta. Enkelten tehdä tehtävänsä ja
hoivata.

Sinusta kasvaa vielä eheä persoona!

 -Viltsun oma runo-


Oodi naiselle.
Lumoavalle olennolle.
Sinulle, minulle,  heille ja meille.
Jokaiselle yksilölle.
Jokaiselle massassa olevalle naiselle.

Oodi nuorelle ja vanhalle.
Ryppyvoiteen käyttäjille,
siloposkisille prinsessoille.
Pääministerin vaimolle,
Johtajalle,
duunarille.
Työttömyydestä kärsivälle,
työttömänä nauttivalle.
Pullerolle, pallerolle,
kuikkanalle, langanlaihalle.
Sopusuhtaiselle mammalle.

Tuulen tietä kulkevalle,
kaukaisen maan orjalle.
Yksinäiselle sudelle,
villille ja vapaalle valloittajalle.
Sitoutuneelle sutturalle,

Oodi jokaiselle naiselle!


 -Viltsun oma runo-

Ps. Alempi kuva on selfie

Minun äitini

Äidille minulta, tyttäreltäsi. Kyllä, on minun oma kirjeeni omalle äidilleni.


Minun äitini on aina kanssani, missä vain olenkin.
Minun äitini on läsnä siinä, mitä opin, löysin, tunsin sekä aistin;
Hän on puiden lehtien havina kadulla kulkiessani,
niissä muistoissa, kun leikimme pihalla, juoksimme linja-autoon tai istuin polkupyörän tarakalla apinani sylissäni.

Äitini on muisto tiettyjen ruokien tuoksuista lapsuudestani, niiden kukkien kauneus, joita hänelle poimin ja ojensin. Äitini on tuoksujen sinfonia oikeastaan koko maailmastani.


Se viileä käsi otsallani, kun en voinut hyvin tai ilmassa höyryävä hengitykseni
kylmänä talvipäivänä, niinkuin silloinkin, kun ensikerran nuolaisin tikapuita jääden siihen kiinni. Lämmin vesi, joka sulatti minut irti tai kesäpäivänä huulipunalla
tehdyt intiaanimeikit kasvoillani.

Hän on sateen ropina,
joka tuudittaa minut yhä uneen sekä turvallinen syli ja villasukat jaloissani.
Tuutulaulu, iltasatu ja kuiskaus hyvän yön.
Sateenkaaren värit taivaalla, kuun silta ja auringonpimennys negatiivien läpi katsottuna.


Äitini on kermakakku, munkkirinkelit ja
synttärijuhlat. Jouluaamu sekä jännittävä lahja. Sisälle tuulisena päivänä  pystytetty teltta sekä ikävimmätkin kouluaamut, joista selvittiin yhteistuumissa.

Äitini on yhdessä tehdyt ikkunaostokset, ulkosauna ja eväsretket.
Pillimehun makeus, tikkarin rouskunta hampaiden välissä, siirtotarrat, joita sain aina lisää entisten loppuessa, sekä yhdessä opetellut kertotaulut.


Äitini näkyy ja kuuluu naurussani, huumorissani  sekä äänensävyissäni. Tyylissä miten liikun, kuinka kohtelen muita tai kun on se hetki, kun annan vaan asioiden olla.

Hän oli ensinmäinen kotini ikinä, kantoi minua sisällään, antoi minulle elämän. Äitini on se kiintopiste katseessani, jota kohti otin ensiaskeleeni. Äitini on ensimmäinen rakkaus, jota tunsin, ensimmäinen ystäväni jonka sain
ja jopa ensimmäinen vihan kohteenikin, joka minua opetti sekin turvallisesti. Oikea tunteiden vuoristorata joskus, joskus tasaisuus.


Sain äidiltäni perinnöksi empatiakykyni ja sisukkuuteni. Periksi en anna, asennetta mukana ja itsesääliin ei vajota. Äiti on ja tulee aina olemaan minulle idolini.

Kiitollinen olen, kun äiti on jaksanut
potkuitkuraivarini tai hoitaa minua ne vuodet, kun voin pahoin -jo vastasyntyneenä sairastuttuani vakavasti, pikkulapsena sairaalakierteessä tai nyt aikuisena näine kipuineni.


Hän on ollut tukeni myös ratkaisuissa, joissa äiti olisi toiminut toisin.
Kiitos äiti, että luotat minuun ja annat elää elämääni minun näköisesti. Kiitos ettet kääntänyt minulle selkääsi, kun moni muu käänsi. Että uskoit silloinkin siihen, että selviän kyllä ja että tiedän, mitä olin tekemässä.

Joskus on ollut vain pakko mennä toiseen suuntaan, mitä toiset menivät. Tehdä omat virheenikin, mutta myös ratkaisut itsekkäästi itseni onnen vuoksi.

Esimerkilläsi olet opettanut minulle sen, että on hetkiä, jolloin kulkea omaa tietä muiden lomassa, mutta myös, että joskus täytyy olla vähän vaikka jäärä tai pikkusen hullu ja vastavirrassa.


Tiesitkös, olet paras ystäväni edelleen. Aina.
Katso äiti minua nyt!
Katso!
Olen äiti itsekin ja olen vaimo.
Olen oma itseni, ihan niinkuin sinäkin olet.
Olen sinun työsi tulos. Ja kyllä, mun mielestä ihan hyvä minusta tuli.  Tämmöinen luonnonlapsi.

Tämmöiseen pystyisi vain maailman paras äiti!
Mun äiti.

Näytenumero: Aikuisen naisen päiväkirja : Selfiet ja ikäpohdintaa

Mä oon kysyny, haluuko lukijat lukea lyhyitä postauksia pitempien välillä. Aikuisen naisen päiväkirjaa. Vaikee siihen on vastata, jos ei tiedä, mikä on lyhyt ja mikä on päiväkirja niinku mun aivotusten mukaan. Ymmärrän!
Tämä on sen vuoksi näytenumero. Nyt viimeistään on kyllä tai ei helppoa sanoa. Vai mitä? No, loppupelissä se tietenkin olen minä joka kirjoittaa tai ei kirjoita, mutta ainahan voin ainakin pohtia ääneen vaihtoehtoja.

Tänään pohdin ääneen facebookissa Ikääni. Onko ikä alkanut painaa minua? Aikuisena voin jo punastelematta hekottaa kaksimielisyydelle. Inä ei minua PAINA! Nuorempana piti miettiä, mitä sanon tai kirjoitan ääneen tai julkisesti.  Nuorena hävetti ulkonäköasiat jopa langanlaihana. Nyt vähät välitän vaikka olenkin pyöreä ja rupsahtanut juonteineni. Mitä sitten!? Se on niiden ongelma, joille en kelpaa. Menettävät paljon -kirjaimellisesti. Muisti pätkii, rollaattori on terveemmille, mulle pitää olla pyörätuoli. Vaihdevuosista en tiedä sanoa, sillä samoja oireita on sairaudessani ja lääkkeiden haittavaikutuksina. Sen sijaan yksi on varmaa: harmaita hiuksia mulla ei ole!
Tämä kaikki pohdiskelu lähti siitä, kun olin selannut Vichyn voiteita netistä muutaman tunnin ajan. Anti ageingia ja wrinkleä, anti rednessiä ja sitä ja tätä. Vielä joku hetki sitten tunteroiset vierähtivät glitter meikkien lomassa. Nyt vasta myin pois ison läjän metallisia luomivärejä ja sen sellaista. Saanpahan tilaa niille aikuisten meikeille, mitä ne sit onkaan.. hoitavia ja juonteisiin uppoamattomia..
Ikäkriisiä en tunne. Sisälläni kasvaa ikinuori nainen, rinsessa ja yksisarvisen selässä ratsastava tonnikeijukainen.
On oikeastaan vapauttavaa ja ihanaa olla aikuinen nainen!

P.s. eilen katsottiin Suomen euroviisukarsinnat. Mun suosikkibiisi voitti jatkopaikan.



Arvonnan voittaja ja Maaliskuun atc-haaste 2019

Haaste ilmestyy kerran kuussa aina kuun eka päivä. (Ilmoitan poikkeuksesta)

Ajatuksena on tehdä mallikuvan mukaan sellainen atc tai atc coin, joka sinua puhuttaa ja jonka teet juuri tätä haastetta varten .

kortin koko on 6,4x8,9cm tai kolikko 6,3 cm (hyväksyn myös 6,4cm kokoiset kolikot)

Minä annan malliksi digikuvan ja siitä kuvasta katsot juuri ne asiat jotka sinun työhösi haluat toteuttaa. Voit käyttää esim. samoja muotoja, värejä, hahmoja tai mikä sisimmässäsi sitten tuntuukaan hyvältä. Annat sisimpäsi ohjata käsiäsi toteutukseen.

Kerrot sitten julkaisussasi mitä kortissa on kuvasta. Kiva olisi kuulla myös luomistuntoja, mutta saat toki pitää ne omanakin tietona. Lisäksi linkität julkaisusi haasteeseeni kommenttilaatikkoon ja haasteeni julkaisuusi, jotta mahdollisesti lukijasikin löytävät haasteen. Huom. Tärkeää on linkittää kyseinen postaus jossa korttisi on. Ei blogin etusivua!
Blogittomat saavat osallistua myös, kunhan lähetät minulle sähköpostilla kuvan työstäsi ja nimimerkkisi. Sen jälkeen kommentoit haastetta "Osallistun blogittomana".

Vuodessa olet tehnyt 12 atc.ta (saat toki tehdä enemmänkin. En estele) joko itselle tai voimaa tuomaan ehkä jopa 12 ihmiselle. Eikö olekin houkuttelevaa! Sinä itse päätät, miten ja mihin korttisi teet, kunhan se on mallikuvasta tehty.

Kuukausiarvonta on niinä kuukausina, kun minullakin on voimavaroja osallistua askarrellen. Silloin teen atc.n itsekin ja arvon sen voittajalle. Kuoressa saattaa olla hyvinkin extraa esim. Seuraaviin töihisi.

Vuosiarvonta on aktiivisimpien osallistujien kesken vuoden päästä vuoden vaihteessa. Palkinto on yllärisetti askartelutarvikkeita.

Haastetöissä ei arvostella ketään eikä valita hienointa eikä kalleimmista tarvikkeista tehtyä atc-korttia.

Ennen uutta haastetta helmikuun arvonnan voittaja: SusannArt

Onnea! Tämä hulmuhelma lähtee sinulle.



Lyhyesti:

Tee atc tai atc-kolikko mallikuvasta julkaise linkittäen. Kommentoi.  Voita atc ja pieni tarvike-extra kierrätettäen, jos on arvonta. Aktiivisimmat osallistuvat vuosiarvontaan.  Haaste päättyy 31.3.2019.HUOM. Toki voit tehdä muitakin töitä aiheesta, mutta ne eivät osallistu arvontaan. Ilo on silti nähdä mitä sait aikaiseksi.

MAALISKUUN TEEMA: 


Jälleen tässä kuussa haasteeseen ohjeiden mukaan osallistuneiden kesken arvotaan palkinto. Huom. Olen estynyt askkartelusta seuraavat päivät terveyssyistä, joten JOS saan tehtyä atc- korttini, on se mukana kuoressa, mutta vähintäänkin se "kylkiäinen" eli pieni setti askartelutarvikkeita lähtee voittajalle. Tarvikkeet ovat mun verstaalta esim kuvia, nauhaa, kuviopaperien paloja, koristeita jne. Mitä milloinkin kuoreen keksin.

Digikuva syntyi kahden vuodenajan yhteentörmäyksestä. Talvi yhä hunnuttaa lumihunnulla maan ja puut. Kaikkialla on valkoista. Kevät kuitenkin saapuu hentoisin tanssiaskelin. Nyt jos koskaan on aika antaa talvelle tilaisuus vielä kerran, sillä kohta kevään tanssi pääsee valloilleen.

Helmikuun blogin kuukausiarvonta oli instagramissa ja voittaja on saanut toivonmukaan korun jo. Maaliskuun arvonta tulossa!

Hei, mä sain vuosisadan idean, mutta jäin miettimään, onko se sitä cain minusta vai myös teistä rakkaat lukijat.
Elikkäs, aloin pohtimaan, jos aloittaisin täällä aikuisen naisen päiväkirjan. Siis lyhyitä postauksia päivän puuhistani. Ei siis pitkää juttua eikä monia kuvia. Tämä tulisi ainakin niinä päivinä kun ei tule pitkää postausta muista aiheista tai yleensäkään mitään muuta. Eli blogissa olisi aina jotain uutta. Kenties kannustavaa, innostavaa tsi mitä nyt onkaan. Joskus jopa kakka päivä.

Niin, haluatteko te lukea mitä blogin takana tapahtuu silloin, kun muutoin on hiljaista??

Toivottavasti vastauksia tulee runsaasti, jotta saatte mitä haluatte. 

P.s. haaste ja arvonta tulossa.  Olen nyt sairaalalla.


Popparit mikrossa jyvistä

Olipa kerran Popcorn-himo, mikä ei ottanut  talttuakseen Zenillä eikä laulaen pikku kakkosen postia kymmenettä kertaa peräkkäin. Olisi pitänyt maksaa pieni omaisuus pikku pussillisesta valmiita poppareita kahdelle tai tehdä itse. Njääh.. Mikrossa en ainakaan halua niitä kaupan valmiita pakkauksia! 

Itse olemme tehneetkin aiemmin, mutta ne valmiit mikropopparit sisältävät ihan älypaljon rasvaa ja suolaa, joten ne kuvottavat minua. Kattilalla tehdessäkin öljyn määrä on reilu, jotta kaikki jyvät poksuisivat. Öljyä, suolaa, öljyä, suolaa, vähän poppareita, öljyä ja suolaa.... Ainoa hauskuus siinä kattilaa vimmatusti hellalevyä pitkin vispaamisen paukkeessa oli muistella lapsuuteni taikurihahmoa, joka telkkarissa sanoi "suolaa, suolaa, enemmän suolaa". 

Onko oikeasti niin ettei yhtään terveellisempää popparia saa tehtyä!?! Ja ei, sipsit eivät todellakaan ole ratkaisu, sillä ne ne vasta rasvaa ja suolaa ovatkin. Ja kaikki terveelliset, kuten hedelmät ja sen sellaiset eivät ole sama asia, kuin pop corn, johon himo iski. Aloin etsimään vastausta kysymykseeni. 


Samaan aikaan, kun etsin vastausta, veljeni ihastuttava vaimo laittoi kuvan silikonikupista, jolla he alkoivat tehdä terveellisiä poppareita! Telepatiaa!? Siispä googletin Lekuen ja päädyin maahantuojan, Mastermarkbrandsin sivuille. Aikani tutkittua "kulhoa" aloin selailla koko sivustoa. Hurjan ihania käyttöesineitä, joita kotiin haluaisin. Kuitenkin tämä himo oli saatava taltutettua ja niin Lekuen popcorn-mikroastia saapui luoksemme. Kiitos maahantuojan. 


Kuinka tämä sitten toimii? 

Pakkaus sisältää kasaan taittuvan 100% :sen platinasilikonikulhon sekä -kannen. 


Kulho on tilava. Jopa 800 ml. Se on täysin mikron kestävä ja astianpesukoneessa pestävä. 


Kulhon kansi on huippu. Kaunis läpinäkyvä kansi joka samoin toimii mikrossa ja pesukoneessa, mutta myös pakastimeen tämän setin voi laittaa. Uunissakin kuvaohjeen mukaan  saa käyttää.  Sitä en ole testannut itse toisin kuin nuo muut. Sen sijaan avotuli ja terävät esineet, kuten veitsi, ovat liikaa. Lämpötilat +220C - -60C. Silikoniset kakku-, muffini- ja piirakkavuoat ovat meillä käytössä, joten siltä kokemukselta tiedän, ettei taikina jämähdä vuokaan kiinni. Mutta nyt puhun popcotrn-himon taltuttamisesta, joten pysytään aiheessa. 


Sekä kulho että kansi ovat taipuisia ja näillä on oikeaoppisessa käytössä huikeat 10 vuoden takuu. 


Palatakseni mikropoppareihin. Se sellainen kaupan mikro-popparipussi tekee jotain 2-3 litraa poppareita, joista iso osa jää siemeniksi. Lisäksi pussi saattaa jäädä mikrossa reunoihin kiinni , eikä pyöri enää. Se on turvallisuusriski,  sillä pussi alkaa käryämään ja saattaa syttyä palamaan.  Vähintäänkin paikallaan öhnöttävät popparit palavat. 

Sen sijaan Lekuen kulhollinen popcornia pyörii mikrossa kulhon muuttamatta muotoaan,  ja valmistaa lähes kaikki jyvät paahtomaissiksi. Silikoni ei syty palamaan prosessin aikana, joten lapsikin oppii tekemään itse tällä suussasulavat herkut. 


Nyt tietenkin kysymys kuuluu, mitä tarvitaan Lekuen mikro popcorn- kulhon kanssa popparien valmistukseen. 
Laitan myöhemmin vielä yhden perusohjeen, mutta alkuun pääset ruokaöljyllä, maissinjyvillä, suolalla ja halutessasi maustamiseen  vaikkapa tillirouhetta, valkosipulijauhetta tai vaikkapa ihan vahingossa keksimääni suklaadippiä varten helposti sulavaa suklaata. Miksikäs ei vaikka suklaakastiketta. 

Laita kulhoon n. 50 g maissinjyviä. (Kulhon alaosassa viivaan saakka)
Lorauta päälle 2rkl ruokaöljyä
Ripottele suolaa 1-2tl

Laita kansi kulhon päälle ja kulho mikroon 800 asteeseen 2-4 minuutiksi, eli siihen saakka kunnes popparit eivät enää poksahtele.  
Poista kansi ja mausta halutessasi. Voit esim raastaa appelsiinin kuoren popparien joukkoon tai lorauta suklaakastiketta sekaan. Minä laitoin epähuomiossa suklaalevyn poppareiden päälle viedessäni kulhon keittiöstä olkkariin. Suklaa oli sulahtanut joten saatoin dippailla sulaan suklaaseen. Ihanaa! 
Mun himot olivat taltutettu! 

Popcorn-astia ja kansi löytyy mm. Täältä

Popcorn-astia pr-sample Mastermarkbrands

Fortnite kortti ja paketti pojalle


Kysyn joka vuosi kummilasteni lempi hahmoja, jotta voin tehdä asiaan kuuluvan kortin. Isoveljeni poika ilmoitti tykkäävänsä vain ja ainoastaan Fortnitestä, joten lähdin nettiin selaamaan kuvia, miltä ne edes näyttävät. Koska kyseinen kummipoika on jo koululainen ja siinä mielessä "iso poika", ei sensuurin tarvinnut olla ihan niin näkyvää, kuin pikkuisilla. Siispä tulostin mm. aseen tähtäimen ja muuta teeman härpäkettä. Lahjoina oli mm. Minecraft-legoja, joka myös on ollut IN jos Fortnite ei ole napannut just sinä hetkenä. Lisäksi oli lasikuulia, limaa, yms.


Kortin kanteen laitoin kultamitalin ja kolikoita Fortnitestä. Tämä 9 vuotias nuori mies rakastaa timantteja ja pinkkiä. Tässä asiassa, tai no, lempivärissä, hän on tullut serkkuunsa, eli minun poikaani. Minun lapsenihan myöz rakastaa pinkkiä. Lisäksi limeä ja turkoosia. Tykkään todella, ettei hän ole mustavalkoinen. Kukin toki tavallaan.


Kortin sisäpuolella on stanssattu timantti, jonka täytin timantein ja glitterillä. Kerkesin kirjoittaa kortin ennenkuin muistin ottaa valokuvan, joten yläkulmassa on sutattuna onnittelut.


Toisella puolen on pinkkiä satiinihohteista lahjanauhaa käytetty. Aseen tähtäimessä on valikuva synttärisankarin kaveribileide  täytekakusta.  Runo kuuluu näin:

Jos mä onne  kiinni saisin,
Sinulle sen lahjoittaisin.
Pistäisin sen pakettiin,
Kiinnittäisin rakettiin
Ja sen tietokoneeseen
Ohjelmoisin osoitteen. 
Onko ennen nähty moista
-Paketin kun aukaiset,
Onnen pommin laukaiset?
Sinkoo sirpaleita ilon,
Yhden viiva viiden kilon. 
Riemu koko kodin täyttää, 
Lahjaa moista kelpaa näyttää. 
Kavereillekin voi jakaa,
siitä oikein olan takaa. 
Ilon pikku pipanoita.
Ne ei ketään vahingoita. 


Rakkaudella kissasi

Yleensäkin lemmikkien rakkaus näkyy ja tuntuu, mutta koirat varsinkin osoittavat sen näkyvästi  vaikkei henkilö olisikaan eläinrakas. Hevosen pärskiminen on merkki siitä, että se on tyytyväinen, samoin kuin korvien asento sivulle ja eteen.

Carlos vieressä nukkumassa 

Kissat ovat erittäin herkkiä ja intuitiivisia olentoja. Kissat esimerkiksi aistivat tunnevaihtelusi välittömästi. Ne myös kommunikoivat kanssasi kaiken aikaa kehonkielellään sekä käyttäytymisellään.
Kissan tapa osoittaa tunteitaan ja rakkautta meitä kohtaan on samanlaista, kuin jos kissa osoittaa sitä toista kissaa kohtaan. Tämä johtuu siitä, että kissasi pitää sinua isona kissana. Olkoonkin, että ihmis-emo näyttää hieman erikoiselta ja suurelta. 

 Rakkaudella kissaltasi sinulle:

  • Hellä näykkiminen ja puraisu: Näykkiminen ennemminkin kutittaa mutta voi joskus tuntua kovaltakin vain siksi, että kissan nahka kestää kovemman kivun kuin meidän nahkamme. Jokatapauksessa rakkaudellinen puraisu tuntuu toisenlaiselta, kuin vihainen tai pelokas pureminen.
  • Kissa pyörii jaloissasi:  Jaloissasi pyöriessään kissasi merkitsee sinut. Sen mielestä saatat tuoksua hieman oudolle, joten kissasi merkkaa ja ns. hajustaa sinut omakseen. 
  • Kissa seuraa kaikkialle: Jos kissasi viettää aikaa kanssasi ja nukkuu sylissäsi, on luottamuksenne syvää. Ja jos kissasi seuraa sinua kotona "auttaen" kotitöiden kanssa, ei se tee sitä kiusallaan, vaan silkasta rakkaudesta ja halusta olla lähelläsi kaiken aikaa. Älä siis suutu rakkautta osoittavalle kissallesi, vaikka meinaatkin kompastua häneen yhtenään. 

Luis paljastaa vatsansa

  • KisuPusuja: Kisupusut ovat tyystin erilaisia, mihin me olemme tottuneet ihmisten kesken. Kissasi katsoo sinua pitkään, sen jälkeen räpäyttää silmiään, avaa silmänsä suureksi ja räpäyttää taas hitaasti silmiään. Tämä kertoo sinulle rakkaudesta kauempaakin. Tämä toimii myös sinulta kissalle. Pusuttelen poikiamme näin päivittäin saaden vastauksena kisupusuja takaisin. 
  • Saaliit: Kissasi tuntee olonsa turvalliseksi kanssasi, kun se kantaa eteesi ”saaliin”. Vaikkapa hiiren tai lelusaaliin. 
  • Puskeminen: Kissa puskee sinua päällään, hieroo itseään sinua vasten tai hieroo ikeniään sinuun osoittaakseen kiintymystä. Samalla kissa merkkaa hajullaan sinut laumansa jäseneksi.
Luisin reviiriä
  • Nuoleminen: Kissaemot nuolevat pentujaan. Täten nuoleminen on ensimmäinen tapa, jolla he tuntevat saavansa rakkautta. Kissasi  pitää siis nuolemalla sinusta huolta.
  • Kehrääminen: Kehrääminen kertoo onnellisesta ja rentoutuneesta kissasta. On kuitenkin huomioitava, että joissain tapauksissa kehräys voi viitata kipuun tai stressiin. Kissa yrittää tavallaan rauhoittaa itseään. Luulenpa, että erotat, milloin kyse on rakkaudellisesta kehräämisestä.
  • "Leipominen": Kissasi saattaa tulla syliisi ja alkaa leipomaan eli tallaamaan etutassuilla sinua. Kissat leipoivat pentuina lypsääkseen maitoa emonsa nisistä. Aikuisena tämä tallaaminen kertoo yhä luottamuksesta ja tyytyväisyydestä. Meillä pullopentu ei oppinut emonsa tallaamista, mutta saatuaan tallaavan kaverin meillä, seurasi hän aikansa ihmetellen ja pää kenollaankin toisen tallailua. Yhtenä päivänä hän sitten tuli syliin, otti ensi tallauksensa hieman haparoiden ja kohta meillä oli kaksi tallaavaa kissaa. Ilmeestä huomaa, että pullopoikakin nauttii suunnattomasti tallatessaan. Tallatessaan kissat menevät sellaiseen transsitilaan, että tallaus saattaa epähuomiossa yltyä kovemmaksikin. Kissasi ei tarkoita pahaa, jos kynsi uppoaakin turhan kovasti nahkaasi. Kannattaakin opettaa kissasi siihen, että väliin laitetaan esim huopa tai jokin muu, mikä sinua suojaa paremmin. 

Carlos kiipesi itse merkkaamaan viikkausta odottavat liinavaatteet

  • Syliin ja viereen kiinni tuleminen: Syliin tuleva kissa nauttii todella paljon seurastasi. On kuitenkin kissoja, jotka eivät viihdy sylissä. Etenkin pitkarvaiset pysyvät sylistä poissa helpommin, sillä heille sylissä tulee aivan liian kuuma. Jos kissasi ei ole sylikissa muutenkaan, ei sitä pidä pakottaa siihen. Tässä tapauksessa kissasi osoittaa rakkautensa muilla keinoin sinulle. Pakotettuna ajat kissasi vain kauemmas itsestäsi ja se saattaa alkaa pitämään sinua vihollisena.
  • Kissa nostaa häntänsä pystyyn nähdessään sinut: Tämä kertoo siitä, että kissasi on onnellinen nähdessään sinut. Hienoinen hännän värähtely samalla kertoo kissasi olevan myös innoissaan. Jos kissa taittaa kevyesti pystyssä olevan häntänsä pään, on se merkki ystävällisyydestä. 
  • Pehmeä jutustelu: Kissasi voi jutella sinulle pehmeällä hiljaisella äänellä. Vähän kuin kurnuttaisi hiljaa. Kissasi kertoo sillä tavoin ääneen rakkaudesta ja onnesta. 

Kissan kiintymys sinua kohtaan vaatii luottamusta. Luottamus syntyy, kun kissaa kohtaan on rauhallinen, reilu ja johdonmukainen. Kissaa ei pidä pakottaa, vaan osoittaa hiljalleen se, että sinuun voi luottaa. Että sinä olet ystävällinen, etkä jahtaa saalista, eli kissaa.  Ja pätee se sama kissoihin kuin ihmisiinkin, eli vatsan kautta. Herkkupalat ja helliminen ovat sitä parasta. 


Onko sinulla kissa?

Oletko huomannut näitä rakkaudellisia kissamaisuuksia tai kenties jokin muu tapa kissaltasi osoittaa rakkautta? 

Jos et voi sietää kissoja, kerro toki miksi esim. Sisäkissoja et siedä tai mikä sinun lempieläin on? 

Hyvää ystävänpäivää



Jos vaan mitenkään voisin, lentäisin pitkin pinkin taivaan sun kanssasi ja rakentaisimme yhdessä Saturnuksesta laivan. Sillä me seilaisimme sitten sateenkaarta pitkin. Keräisin sulle kimpun tähtivyöstä ja mukaan sirottelisin kuun pölyä kirkkaimmasta yöstä. Auringosta kerisin lämpöä ja voimaa, iloa, onnea, satiininauhaa soivaa. Melodia olisi juuri se oikea. Se, josta sinä tykkäät kaikista eniten. Joka saa sinut rentoutumaan. Sen laittaisin soimaan sun korvasi juurelle hiljaa. Sinä hyräilet.

 Ottaisimme oikein kovat vauhdit sateenkaarta pitkin kuppikakkujen maahan. Poimisin puusta ne kauneimmat ja maistuvimmat herkut ja ojentaisin sinulle ne pajukorissa, jossa punavalkoruutuinen liina mukana. Tulisin sitten taaksesi laittaen käteni sun silmille ja kysyisin; "arvaatko kuka?". Nauraisimme ja sinä tietäisit vastauksen. Tottahan toki. Ja kierähtäisit ympäri. Naurusta ei meinaisi tulla loppua.

Ja kun päivä alkaisi painua vuorten taa, alkaisi meillä pyjamabileet ja tyynysota. Lopulta nukahtaisimme ja näkisimme unta onnellista. Ystäväni.. kiitos kun olet olemassa!
 -Viltsu-

Tuhkimotipat, hyvästi bad face day


Mun elämässä on niin bad hair dayt kuin bad face daytkin. Molempia yhdistää se, ettei peiliin tohtisi katsoa ja jos katson, vastassa on petolinnan peräpää sekä itse petolintu. Jotain tarttis tehdä, mutta mikä  auttaa? Hiuksiin on helppo kietaista vaikkapa hiuslenksu, mutta kasvoja  on vaikeampi laittaa piiloon. 


Vihdoin viimein päätin kotiuttaa pitkään mieltäni kaivelleen paketin Ruohonjuuresta. Tuhkimotipat itseni hemmotteluun.


Erityisesti ilahduin siitä, että pahvipakkaus  avautui kaataen seinät alas. Ihana! Avatun paketin sisällä oli ihana pussukka, jossa seerumipullo oli. Luksusta! Ja kun miettii, ettei kaupoissa noi pussit maksa montaa euroa, niin edullisesti saa asiakkaalle ilon ja luksus-fiiliksen jo heti ensi kättelyssä. Mulle pakkaus on tärkeä. Se luo sen ensivaikutelman.


Ranskalainen Terre d’Oc on vuonna 1995 perustettu  ECOCERT-sertifiotu luonnonkosmetiikkasarja. Terre d'oc-tuotteet ovat saaneet inspiraationsa maailman naisten kauneusrituaaleista mm. Marokosta, Intiasta, Balista, Japanista ja Burkina Fasosta. Tämä mun tuote on Marokon inspiroima. 

Kaktusviikunaöljyn siemenet ovat pullollaan antioksidantteja, anti-age ominaisuuksia, jotka kosteuttavat, uudistavat, ravitsevat ja pehmentävät ihoa. Marokon pikkukylissä naiset tekevät näistä upeista antimista kallisarvoista kaktusviikunaöljyä käsityönä. Käsin sen vuoksi, jotta kallisarvoiset ominaisuudet säilyvät aina seerumiin saakka. Kyllä. Tätä samaista öljyä siis on Terre d'orin seerumissa. 

Kunkin maan kohdalla tuotteet pohjautuvat ikivanhoihin kauneudenhoidossa käytettyihin kasveihin. Osa tuotteiden tuotosta käytetään humanitääriseen työhön, kuten tyttöjen koulunkäynnin tukemiseen kehitysmaissa.
Kaktusviikunaseerumi tunnetaan myös nimellä tuhkimotipat. Tämä aikuisen naisen itämainen seerumi on ihan must!


Kaktusviikunaseerumi on heleyttävä kasvoseerumi, jolla on tehokkaita ikääntymistä ehkäiseviä vaikutuksia. Kaktusviikunaöljy edesauttaa säilyttämään ihon nuorekkuuden ja hyaluronihappo piilottaa ikääntymisen merkit täyttämällä uurteet ja kirkastaen ihoa. Aivan niin ihana tuote, kuin miltä näyttääkin.  Nyt minä tiedän vastauksen naaman "piilottamiseen"  ja voin peilille sanoa, että mulla on good face day, eikä kasvoja todellakaan tartte piilottaa. Ootsä jo huonannu että mun kasvot ovat täällä some-maailmassakin näkyvillä? Yksi syy siihen on Tuhkimotipat. Älä säkään peittele kauneuttasi. 


Kaktusviikunaseerumi levitellään aamuin illoin kasvojen pesun jälkeen kevyesti taputellen. Seerumi on kevyt ja helppo levittymään ja imeytyykin nopeasti.  Tuoksu on ihana, joten sekään ei tässä tuotteessa häiritse ihon kauneusunia silloin, kun sinä itse valvot tai nukut.

Jo ensimmäinen käyttökerta sai pienempiä muutoksia näkyviin. Seerumi huuhtoutuu iltapesulla osittain pois juonteista, joissa se on saanut päivällä aikaan optisen harhan siloudesta. Sen verran apua kaktusviikunaöljystä on ollut, että jos meikkaan,  meikki näyttää paremmin asettuvan kasvoilleni, eikä ihan niin helposti ajaudu uriin ja juonteisiin. Katsekin on pirteämpi ja valoisampi, eikä se kaikki johdu todellakaan fiiliksestä , primerista tai meikistä, sillä sama valoisuus on ilman meikkiäkin.

Mistään suuresta muodonmuutoksesta ei ole kyse kuitenkaan, Ei, en todellakaan väitä, että juonteet katosivat kasvoilta ja nuorruin 20 vuotta. Ehei. Syviä juonteita on yhä ja pysyy ja kaksoisleuka roikkuu. Niihin seerumi ei tehoa.

Ihana olla nainen! Ihana tuntea olevansa NAINEN!

PS. Jos innostuit tuotteesta, niin tosiaan Ruohonjuuresta mulle tämä tuli ja yhä mäyttää olevan tuotetta hyllyssä. Myös verkkokaupassa.

Nalle ja helmikuun Arvonta


Mitäpä sitä muuta tekemään "hyvällä hetkellä" kuin askartelemaan. Tällä kertaa syntyi nallekoru, toisin sanoen avaimenperä. 


Tämä nalle on hassun hauska ja erottuva. Ei mikään pehmonalle tai arka Puh, vaan lujatekoinen, sopivan nenäkäs karhu. 


Koru on kevyt siihen nöhden  kuinka iso nalle on. Mutta silti tosiaan kookas, jotta helpossti löytyy käsilaukusta eikä hukkaannu pöydällä mainoskasan sekaan. 


Koska ystävänpäivä on ihan kohta, haluan nallen pääsevän pian uuteen kotiinsa talviunille. Vaikka ihan käytännössä tämä nalle ei taida juurikaan nukkua. Oikea teräsnalle. Voit osallistua arvontaan instagramissa @inspirationblogi n sivulla. Jätä samalla sun kaikkien aikojen rakkaimman pehmolelun emoji kommenttiin.
Arvonta on täysin siis IG.ssa nyt.
Voit halutessasi kertoa täällä blogissa sun pehmolelusta sanoin ihan mielenkiinnosta.

Niin ja hei, tammikuun arvonnan voittaja on Silkku. Hän saa kasan leimakuvia. Onnea!

Blogitekstisuositus

3 paljastusta ja lupaus

Kiitos viisi faktaa-haasteesta @junailija_nainen Minun tulee paljastaa 3 asiaa, mitä ette tiedä vielä minusta. Avoimesti elämääni avanneen...