Siirry pääsisältöön

Kun rakkaus loppuu


"Tahdotko sinä bla bla ottaa tämän bla blan aviovaimoksesi ja rakastaa häntä myötä ja vastoinkäymisessä niin kauan, kunnes kuolema teidät erottaa?"

Nuo sanat kuulee sadat pariskunnat vuodesta toiseen täällä Suomenkin kamaralla. Tai allekirjoittavat rekisteröitymistodistuksen. Sitten juhlitaan hääjuhlaa aamuun saakka juhlakansan kanssa tai pienemmällä sakilla. Satsataan vaatteisiin, juhlapaikkaan, tarjoiluun... Kaiken on oltava tip top vimpan päälle ja vielä täydellisyyttä hipoen kohdallaan. Mikään ei saa pilata sitä päivää!

Häämatkalle mennään jonnekin kaukaiseen maahan, jos vaan varat riittävät. Tai sitten hotelliin, kylpylään tai edes kalliisti syömään. Sitten alkaa arki.

Pari on naimisissa, mutta kuinka se loppujen lopuksi muutti sitä normaalia arkea?
Onko kaikki nyt hyvin? Paremmin?
Ne vanhat riidat, pettämiset tai tauko suhteessa on kuitattu naimisiin menolla. Nyt kun ollaan naimisissa, ei voi enää erota, pettää tai riidellä...?
Vai oliko häiden tarkoitus saada juhlaa arkeen, mutta nyt kun se juhla on ohi, ei enää olekkaan mitään, mitä odottaa?

Mikä on se motivaatio todellisuudessa, siellä syvimmällä, miksi haluta naimisiin?
Onko se se, että haluat ne juhlat ja hetken prinsessana?
Riitojen sovittaminen?
Varmuus siitä, että toinen on sinun ikuisesti ja pysyy siinä?
Onko se sitä, että toiset odottavat teidän menevän naimisiin?
Se on tapa?
Ei voi olla naimaton pari?
Vai olisiko syynä kuitenkin se, että tunnette toisenne jo, haluatte elää yhdessä ja rakastaa niinä huonoinakin hetkinä, olette varmoja siitä, että tämä on sitä oikeaa, aitoa rakkautta ja pysyvää? Haluat sinetöidä rakkautenne tietäen, että ilmankin sormusta ja vihkivaloja hän on siinä vierelläsi?

Ihan liian moni avioliitto solmitaan väärin perustein. Hoppuillaan tai sovitellaan. Mennään pakosta tavallaan naimisiin. Ja yhtä monta liittoa kariutuu joka vuosi eroon.

Mikä oli se onnen salaisuus ennen?
Vai oliko se pelko tai kasvojen menetys?
Jokin taloudellinen syy jäädä rinnalle vaikka mikä olisi?
Ylpeys?
Vai oliko ennen kaikki paremmin?

Minä en ole mikään sanomaan, mistä onnen avaimet löytyvät tai miten pysyt naimisissa ikuisesti, mutta tiedän, miten EN toimisi. enää en kuuntele muita tässä asiassa. En elä kulissisuhteessa. Enkä hoppuile naimisiin. En myöskään alistuisi sille, että on mentävä naimisiin jos rakastat. rakkaus ei ole vain naimisissa oloa vaan paljon muuta!

Minulla on nyt suhde, jossa tunnen olevani onnekas ja rakastettu. Rakastan itsekin täysillä ja nautin arjesta ja juhlasta rakkaani rinnalla. Niinä hyvinä ja huonoinakin hetkinä. Haluan tukea ja tukeutua. Haluan antaa ja saada, jakaa ja luopua. Haluan elää kumppanini kanssa nyt ja aina. Sittenkin, kun hän, tai minä, olemme vanhoja ja huonokuntoisia. Elämä hänen rinnallaan tuntuu hyvältä, oikealta. Emme silti ole virallistaneet suhdettamme allekirjoituksilla. Sen aika tulee sitten joskus. Elämällämme ei ole päämääränä naimisiin meno, vaan elää yhdessä onnellisina.

Vaan olen minäkin joutunut elämäni tämänkin vaiheen opettelemaan kantapään kautta.
Iloinnut, ollut onnelinen, pettynyt, satuttanut itseni, eronnut, vannonut ties mitä kaikkea, vaan niin sitä aikuisena löytyi kuitenkin se oikea minullekin.

Rakastakaa, hyvät ihmiset! Nauttikaa siitä, mitä teillä on! Ja jos se ei tunnu hyvältä, ei rakkautta voi pakottaa tulemaan tai odottaa muutosta. Kun rakastat, sen tuntee! Se ei hiivu vuodessa. Se on kaunista, pysyvää, ihanaa, sytyttävää. Se on sitä, että arkikin on hyvää. Ja riidassa haluat sopia, et olla kauaa poissa. Ne tyhmätkin asiat tuntuvat siltä, että haluat ne elää, auttaa ja olla siinä. Rakkaus ei sido ja omista. Se vapauttaa ja antaa tilaa olla.

Viime yönä näin unta, että enkeli haki minut pois. Se enkeli oli kaunis, valkoinen ja kirkas hahmo ja sai minutkin säteilemään kuollessani. Ajattelin, että minua jäädään suremaan maan päällä. Siihen enkeli tuumasi, että saan vielä hetken aikaa hyvästellä. Olin edelleen kirkas hahmo itsekin, kun jätin rakkailleni hyvästit. Kerroin heille, että kaikki on nyt hyvin minulla ja ei tarvitse kenenkään surra, sillä olen Taivaassa. Taivas on todellakin olemassa! Tämän jälkeen valo alkoi hälvetä ja katosimme enkelin kanssa. Tuli pimeää ja heräsin.

Tuo uni sai miettimään sitä, miten elämä todellakin voi yllättää ja se voi aloittaa jotain uutta ja kaunista, mutta se voi myös lopettaa kaiken aivan hetkessä, yllättäen. emme välttämättä osaa sitä odottaa edes.

Juuri siitäkin syystä haluan elää elämäni sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa olemme onnellisia. Hyvä olla. etten kadu elämääni tai sitä, että olisin ollut onneton. Rakkautta vailla.

Lopuksi vielä aiheeseen sopivat muutama runo.

Rakkaus,
asia ihmeellinen.
Ensin sitä odotin,
Sitten sen kohtasin.
Ja lopulta sen menetin.

       *


Sä olet sarjamurhaaja!
Tapoit kerralla mun
tunteet, sydämen,
toiveet ja rakkauden!

         *

Kun mä sut kerran kihlasin,
sut omanani pitää halusin.
Vaan silloin tiennyt en,
takaisin annat sormuksein.
En mä halua sitä muistoksi.
Mun muistot kulkevat sisälläni.

       *

Todella kohtalon ivaa...
Lauloin; "Älä mee"
ja sä menit.



Älä kopioi runojani! Kiitos!


Kommentit

  1. Ja toisaalta: mulle on tarjottu useita kertoja ratkasuksi onglmiin, että ota ero. Ei ne ongelmat aina siitäkään ratkea. Toki järki käteen jokaiselle, mutta mun tapauksessa se ei toimi, koska rakkaus on ongelmia suurempi. Ekalla kertaa, kun erosin (ja jälkikäteen totesin, että oikein tein), suurin osa oli kauhuissaan: Ei teidän pitänyt erota!

    Se on jännä miten suhteen ulkopuoliset asettaa tiettyjä odotuksia suuntaan tai toiseen.

    Mukavaa päivää!

    VastaaPoista
  2. Varmaan lähes jokaisesta "tuntuu oikealta" hetki jolloin mennään naimisiin. Me tavattiin 2004, kihloihin 2005 ja naimisiin ilman kiirettä 2009. Alusta asti tiedettiin että kumpikin on naimisiin menevää tyyppiä. Ehkä joitain kytännön syitäkin löytyi. Mahassa oleva Spede, yhteinen talo yms. Mutta toisaalta hääpäivä oli sovittu ennen näitä :D
    On meillä rakkaudessa suvantoja, muttei se ole loppunut.
    Nykyään ehkä lähdetään suhteesta helpommin? Siinä on hyvät ja huonot puolensa.

    VastaaPoista
  3. Itsekin olen miettinyt, miten prinsessahäiden jälkeen sanotaan jo vuoden päästä hyvästejä. Parisuhteen hoitamista ei ymmärretä, eikä sitä, että arkea on 99 % ja juhlaa se 1%. Jos arjessa voi olla onnellinen 150 prosenttisesti, niin silloinpa elämä on kunnossa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Hei, lukijani! Ihana, kun olet siinä!
Mitä mieltä olet tämän postauksen sisällöstä?
Jätä minulle kommentti.
Myös moikkaus riittää.
Silloin tiedän sinun käyneen täällä.
Tulethan toistekin!

KUUKAUDEN SUOSITUIN POSTAUS :

Hampaiden hoito ja herkkä suu vaahdossa

"Hammas on kova kalkkipitoinen suussa sijaitseva muodostelma, jollaisia on monilla selkärankaisilla. Hampaiden pääasiallinen tarkoitus on ruoan mekaaninen hienontaminen." Näin Wikipedia aloittaa kuvaamaan hampaita. Lisään vielä, että terveet hampaat nostavat itsetuntoa ja vähentävät riskiä sairastua. Kyllä. Vialliset hampaat aiheuttavat mm. Kipua, hermokipua, tulehdusta, mätimistä...  Pitkälle edennyt karies voi tuhota hampaan täysin. Hoitamaton leukaluun tulehdus voi johtaa jopa yleistulehduksen kautta kuolemaan.

Laitoin aamukahvin tekeille ja laittauduin valmiiksi tätä päivää varten. Nätit ja mukavat vaatteet korvaavat trendikkyyden, mutta laveran voiteilla ja meikeillä saan tehtyä itsestäni mielestäni kauniin, niinkuin nyt näillä avuillani tehdä voi. Mietin lukemaani hampaista ja muistan aiemmin käydyt blogikeskustelut herkkäsuisista lukijoista.


Hampaistani tahdon pitää huolta ja säilyttää omani niin kauan kuin voin. Hampaat ovat osa minua ja hyvinvointiani. Hampaat ovat …