Iloinen perhetapahtuma vessassa

Meidän kissapojat harjoittelevat aikuisiällä vessanpöntölle Litter Kwitterin kanssa. Niinhän sitä sanotaan, ettei vanha koira uusille tavoille opi, mutta olen uuden sanonnan kannalla; Vanha kissa uuden taitaa, annetaan vaan sille aikaa!

Olemme edenneet oranssin renkaan kanssa jo lattialta korkeammalle. Ensin siirsimme umpinaisen rengas-paketin tuolille. Tuoli on umpipuuta, joten helppo pestä, mutta tässä vaiheessahan pissa ja kakka ei tule vielä renkaan keskeltä. Se jää yhä tuohon keskelle umpioon.



Meillä haasteeksi muodostui oikeastaan kaksi asiaa: Pienempi, Carlos, ei meinannut millään suostua nousemaan ylös. Ei sillä, etteikö osaisi, vaan se tarpeiden teko tuntui jotenkin vaikealta hänestä korkealla. Niinpä kylppärin lattioita on pesty ja puunattu usein.

Vastaavasti vanhempi ja isokokoinen Luis arkaili korkealla. Ensin luulimme, ettei hän mahdu tuolle renkaalle, sillä huomasimme lattialla hänen kyyköttävän takapää renkaalla ja etupää lattialla. Siispä alkoi soveltaminen, kuinka saisimme ns. lisätilaa korkeuksiinkin.

Kun mikään muu ei tuntunut toimivan, laitoin pyykkikorin tuolin vierelle. Se antoikin Luisille rohkeutta ja pääsi tekemään puruille tarpeensa. JIHUU!!!!

Sen sijaan Carlos tuntui tekevän pissan renkaalle, kakan lattialle. Koska tätä on nyt jatkunut jo tovin, en ole pitänyt postauksellakaan kiirettä. Nyt kuitenkin pieni edistysaskel jo havaittu ja tuolilla käynti onnistuu kummaltakin.

On siis aika siirtää koko paketti vessanpöntölle! Ihmisten veskirenkaat ylös ja napsautuksella kissojen rengassetti pöntölle kiinni. Tässä vaiheessa vieläkin harjoittelemme umpinaisella paketilla. Asia kerrallaan. Meidän pojat ovat kuitenkin sen verran arkoja.

Olen nyt yrittänyt houkutella kissanminttua ripottamalla tuohon purujen sekaan. Namipussikin on kylppärin kaapissa onnistumista varten jemmassa. Ja tosiaan, pyykkikori seikkailee yhä mukana tukena. Yllätykseksemme meidän erityisherkkä kissamme, Luis, joka siis myös puoliksi sokea ja hyvinkin arka, on ottanut jo tämänkin vaiheen omakseen. Kikkareiden koko osoittaa, kumpi tekee renkaalle, kumpi lattialle. Nähtävästi jokaisen uuden askeleen jälkeen käymme samat riitit läpi. Odotamme, pesemme kylppäriä ja yritämme kehua ja kannustaa oikean paikan osuessa pyllyjen alle.


Luis on piilossa. Hievahtamattakaan odottaa, kun huhuilemme häntä ja kunnes löydämme piilosta hänet.


Silloin, kun ihminen menee pöntölle, on vain naps, ja rengas pois. Ei mitään muuta kuin nosto ja oma istuinrengas alas. Jos nyt kissoille tulisi hätä yhtä aikaa, tässä vaiheessa voi laskea rengaspaketin lattialle ja toivottaa rakkaansa ristipissalle. Tätä  iloista perhetapahtumaa varten aionkin jemmata tulevaisuudessakin tämän umpirenkaan pöntön lähettyville.

Tästä toivon mukaan jatkamme seuraavaan askeleeseen, eli reijälliseen versioon lähiaikoina. Olethan mukana seuraamassa ja kannustamassa meitä?! Eritoten kaipaamme piristäviä kommentteja, sillä on yllättävän rankkaa puuhaa pestä kylppäriä monta kertaa päivässä. Pliis, auttakaa! Ja kyllä, periksi emme anna, sillä selkeästi edistystä on ja lopussahan kiitos seisoo! Litter kwitter on Coolstuffilta saatu osoittaaksemme, että tämä toimii! Ja kyllä kaikkeni teen, että kerkeäisin myös saamaan kameran valmiuksiin sillä hetkellä, kun toimitus käynnissä. Olisihan se kiva saada kuvia siitäkin, kun jompikumpi kyköttää pöntöllä. Ehkä sitten, kun se on rutiininomaista.

Kivempi blogi kannustaa ja kiitostaa Inspiraatiokorteilla meitä. Nämä kortit tulevat näkymään blogissaniin jatkossakin. Kiitos Minttu ! Juuri parahiksi saapuivat ja aina kun väsyttää, otan kortin, jonka voimalla jaksan taas.