Eläinten päivä

Mikään virallinen eläintenpäivä ei ole tänään, mutta Inspiksessä eläimet ovat tänään pääosassa. Se suotakoon heille, sillä niin paljon iloa he tuovat meille eläinten ystäville. Lemmikkieläimestä puhuttaessa ekana mieleen tulevat kissat, koirat, marsut jne, mutta lemmikkejä ovat myös hevoset, lehmät ja porsaat, jopa tämän postauksen erikoisemmat eläinystävykset. 



Tutuimmasta päästä lienevät mielipiteitä kiivaasti jakavat rotat sekä käärmeet ja tarantellat. Lemmikkiraveissa käydessämme ihastuin täysin tähän rottakaverukseen, jota sain syöttää kädestä. Toinen söi myös, mutta pinkoi nukkumaan piiloon, joten kuvaa en hänestä saanut enää. Tiesitkös, että minullakin oli joskus käärme lemmikkinä. En koskaan syöttänyt hänelle hiiriä enkä rottia, en voisi niin koskaan tehdä. 



Erilaisia ja eri kokoisia pupuja on monilla. Niiden pehmeys on jotain todella ihanaa, joten ei ihme, että ovat suosittuja. Itselläni on ollut Chinchilloja, joten pupuja en ole koskaan itselleni ottanut. Kuvan pupu oli irrallaan pöydällä ja niin ihana pehmeä ja kiltti ystävä, etten ole äskettäin toista nähnyt. Kyseessä olikin konkari näyttelymalli, joten tottunut oli pieniin ja isoihin käsiin. 



Sammakoita harvemmin näkee missään lemmikkeinä, mutta kuvan sammakko näytti oikein hauskalta veijarilta, joka voisi hyvikin löytää paikkansa sydämestäni. 



Sen sijaan torakkaperhe lemmikkinä ei ihan minun juttuni ole. Toisaalta, mikä ettei. Ainakaan kavereilla ei tällaisia ole ja reilun kokoisia lemmikkejä, joten kädellekin voisi ottaa joskus... Tai sitten ei.



Liskot kuuluivat jo lapsuuteni kotiin ja koriste-esineinä ovat meilläkin esillä tänä päivänä. Olen siis liskojen ystävä. Toisaalta kun mietin koko elinkaartani, mikäpä eläin ei olisi kuulunut perheeseeni jostain aikaa? Hmm.. No se torakkaperhe, lehmä ja hevonen.. 



Olin niin innoissani tuolla eläinnäyttelyssä, sillä juurikin näitä erikoisempia kaveruksia oli runsaasti esillä. Osa kuvista epäonnistui täysin, joten kaikista en voi kuvaa tänne laittaa. Näistäkin kuvista osa on huonompia, mutta näkee sentään, mitä on kuvasa. Sen verran oli tunkua ja tönintää, sameutta terraarioissa tms häiriötekijää. Puhumattakaan omien käsieni tärinästä. Tämä sirkka sensijaan näytti parhaan puolensa kuvauksellisesti, vaikka kovasti pyytelinkin hymyä kameralle. Huikea eläinystävä!



Kukkuluuruu! Mitä sulle kuuluu!? 



Ja koska kyseessä oli lemmikkinäyttely-ravit, olivat ne ravitkin erilaiset. Ihan perus kärryravien lisäksi nähtiin mm. häikäisevät Monte-ravurit. Monté eli raviratsastus, on kotiutunut meille Ranskasta. 



Meillä kotona lemmikkiystävyksinä ovat kaksi hulivili-kissapoikaa, joiden kanssa aika ei todellakaan käy pitkäksi. Erityisen herkkä, arka ja haaveileva runosielu LUIS Ernest Hamilton sekä utelias, vilkas ja nopealiikkeinen CARLOS Adi Mikael. Etenkin isompi, Luis, juttelee meille paljon. Carlos taas osoittaa elein ja ilmein sekä toiminnallaan, mitä ajattelee. 



Haaveilemani kerrossänky pojille on osoittautunut menestykseksi. Alkuun ajattelin, että valitsivat heti petinsä, kumpi nukkuu kummassako, mutta yhä useammin huomaan heidän vaihtelevankin puolia. Luisin näen kurkistelevan alapediltäkin ja Carlosin venyttelevän jäseniään yläpedillä. Kuvassa kuitenkin juurikin toisinpäin.



Sänky toimii lepopaikkana ja unipaikkana, mutta kyllä sinne joskus kulkeutuu joku kiva lelukin hampaissa ja siinä sitä sitten tutkitaan ja pureskellaan kaikessa rauhassa. Onhan se kiva olla sellainen oma rauhallinen paikka, jossa saa touhuta ihan omia juttuja. Todella kiva, kun Petpuu Jyväskylästä lähti toteuttamaan poikien unelma-kerrossänkyä. Ja hei, vinkkinä, että Petpuun nettisivut ja kauppa uudistuvat, joten hinnat on alennettu nyt -30%. Ei toimituskuluja.



Petpuussa kivaa on mm. se, ettei siellä ole saatavilla standardikokoisia massatuotteita ja kertakäyttötavaraa, vaan kaikki ovat yksilöllisiä ja uniikkeja tuotteita jotka on lämmöllä käsin tehty. Itse sain ensikosketuksen messuillessani, jolloin jo ihastuin Petpuun pikkusänkyihin koirille. Siitä se ajatus sitten lähti, ja tässä on lopputulos. Kaksi onnellista kissapoikaa! Pehmusteethan kuuluivat tähän mukaan, eli koko paketti lemmikkejä lukuunottamatta! Ja sänky saapui kotipostiin kokonaisena, eli mitään palapeliä ei rakennettu enää kotona. 



Arvostakaa pientä ystäväänne, tutustukaa erilaisiin eläinlajeihin ja vaihtoehtoihin, kunnioittakaa kanssaeläimiä, mutta älkää ottako lemmikkiä hetken mielijohteesta! Se ihana söpö kissanpentu tai marsun poikanen tarvitsevat vuosiksi eteenpäin sinua ja apuasi! Lemmikki Ei ole leul eikä koriste-esine! Ei edes akvaariossa tai terraariossa! Ja hei, kotikissakaan EI pärjää luontoon hylättynä. Se pelkää, se ei osaa etsiä ruokaa, eikä tiedä mitä tehdä. 

Kommentit

Kotikotona meillä oli kissa, ennen kuin huomattiin, että olen allerginen sille. Sitten hankittiin kaloja. Omassa kodissani meillä on ollut kaksi vesikilpikonnaa, hamsteri, kääpiöhamstereita ja pupuja. Nyt en valitettavasti voi enää mitään karvaista hankkia meille :(
Rotat ovat hienoja eläimiä lemmikkinä. Ne kiintyvät omistajaansa kuin koirat ja oppivat temppuja helposti. Ne rakastaa rapsutusta ja ihan osaavat kerjätä sitä tunkemalla itsensä kämmenen alle. Aku, Roope, Arttu ja veljekset Repe ja Rasmus olivat ihan super mahtavia lemmikki-rottiani. <3 Isän tullessa töistä kotiin se nappasi aina rotan kainaloon ja otti sohvalla vieretysten päikkärit. Yksikin rotista oli syömättä sen ajan, kun iskä oli reissussa. Minä itkin, että se on sairastunut. Iskä, kun tuli kotiin niin rotta alkoi syömään, siis sillä oli ollut vain ikävä iskää. <3
Roopen kanssa nukuimme yhden kesän mökillämme pienessä aitassa kaksistaan vieretysten, saman peiton alla. Rotan häkki mahtui juuri käytävälle, jossa se pääsi käymään tarpeillaan. <3 Ihan mahtavia. <3