Siirry pääsisältöön

Tarina kipupotilaan arjesta

Kuinka monta vuotta onkaan takana. Kuinka monta kyyneltä poskilleni kuivunut.
Kuinka monta hikistä yötä lakanoilla. Kuinka monta kertaa ihoni vereslihalle palanut. 

Ennen olin voittaja, joka sanoi, kuka määrää tahdin. 

Nyt olen tovin ollut se luuseri, häviäjä, joka menettänyt otteensa itseensä. 
Temppeliinsä, jonka sisälle jäi vangiksi. 
Ritarit ratsuineen yrittäneet avata holvikaarien ovet. 
Ruhtinattaret tiirikoida salvat ja ruostuneet lukot. 
Hetken toivoa, uskallusta hymyillä helpotuksesta ja taas, kuin kohtalon rivaamana
korppikotkien lauma pyrähtänyt eteen ja ajanut kaikki pois oveltani. 
Paskoneet vielä päälleni ja rääkyneet voitonriemuista käheää nauruaan. 

Gargoilit kivipaaseina. Yksisilmäiset jättisuuret monsterit vallihautojen reunoilla. Alligaattorit ja lohikäärmeet vartioineet uniani, etten nukkuisi tai näkisin painajaisia. Noita-akkoja hulmuhelmoja. 
Ja Tuhkimo nukkuu satavuotista untansa ollen aina ja ikuisesti Ruma ankanpoikanen linnan vankina...

Hiljaa hiipi amazoni miekka tanassa.
Tuo siilipäinen, tatuoitu lepakonsiipinen poikatyttö, urheana prinssien maailmasta.
Hän ei antanut periksi tuulelle, ei tuiskulle, ei rääkyville naakoille tai korppikotkille.
Hän murskasi gargoilit ja kesytti lohikäärmeet ja alligaattorit.
Hän avasi salvat ja kalterit. Otti prinsessan käsivarsilleen ja päätti kantaa hänet pois tomuisesta, kivuliaasta vankilasta.

On viimeisten loppurutistusten aika voimavarojen koetuksessa.
On aika sanoa hyvästi kaikelle vanhalle, jo tutuksi tulleelle ja pinnalla linnan kätköissä pitävälle. Huominen vielä, sitten prinsessa vaipuu syvälle kipujen vellovaan suohon, jossa ei ole pohjaa. On vain pimenevä kuilu, jonka pohjaan en näe. 
24 tuntia hikeä, huutoa ja kyyneleitä. 
En osaa edes kuvitella vielä... 

Ja vain,  jotta tuo lepakonsiipi voisi tarttua tuhkimonsa kädestä kiinni, ottaa syliin ja sanoa;
Nyt vihdoin kaikki on hyvin. 

Keskiviikkona nousta korkeuksiin ilman hengenvaaraa, ja nähdä sateenkaaren kaikki värit ja kokea tunne, kun Tuhkimo voi paremmin. Kun toivon mukaan tämäkin hetki on historiaa ja saa sanoa kivulle, että se on selätetty vuodeksi tai kahdeksi.
 Ei ikuisesti, mutta ajatella, vuosikin helpotusta, vapaata ilmaa hengittää, poissa vankeuden temppelistä. 
Elämänhaluisena, elävänä. 
Omana itsenä!

Pelko tässä nyt silti  on päällimmäisenä pinnassa. 
Siihen sotketaan hitunen jännitystä ja roima ripaus toivoa. 
Uskotaan, että Tuhkimo on tarpeeksi vahva kestämään loppuhuipennuksen amazoninsa avustuksella ja uskotaan, että temppelin muurit kestävät ja hyväksyvät muutoksen.

Ehkä, ehkä Tuhkimo on hetken hiljaa, ehkä vaikenee kuilun takia, mutta kunhan nousee ylös, on hän taas palajava. 

Tarina, jolle jatkoa tulee tulevaisuudessa... Ehkä. 


hääkimppu

Jos nyt joku tahtoo tarkemmin tietää, laittaa meiliä. Kerron kyllä. 

Kommentit

Esther Helmiä sanoi…
Voimakasta tekstiä! Oli se kipu mikä vain tai sairaus, ei koskaan sen kantaja oleluuseri eikä häviäjä.
Tarina jättää paljon auki, toisaalta tuo kaiken eteen,lopun ja siellä välissä on se ehkä.

Mutta kaikesta huolimatta siellä on jotakin joka pitää tässä ja nyt!
Kaikkea kaunista sinulle sinne!
Viltsu sanoi…
Tuon "luuserin" taakse kätkeytyy tarinan osanen, eli ajatus, että olisin "aina kivun voittaja". Hävisin. Runonmuotoiseen tarinaani luuseri ja häviäjä sopivat sanoina, mutta samoin kuin sinäkin ajattelet, ei todellisena häviäjänä, vaan sen kisan hävinneenä, jossa päätäntävallasta taisteltiin.
Rankka tarina, joka toivottavasti päättyy onnellisesti!
noora jaakkola sanoi…
hienoa tekstiä:/ miksi aina hyville ihmisille tapahtuu pahoja asioita? tuon tekstin takaa luen niin paljon tuttuja asioita erään läheiseni kirjoituksista, että aavistelen mistä on kyse.Pelkään hieman.

voimia ja tsemppiä sinulle ja armaallesi<3
noora jaakkola sanoi…
kaunista tekstiä. miksi aina hyville ihmisille tapahtuu pahoja asioita? rivien välistä luen tutun kuuloista tekstiä.. pelkään aavistavani mistä on kyse:/

tsemppiä sinulle ja rakkaallesi<3
Susanna sanoi…
"Rise like a Fenix!", tuli mieleeni tuohon jatkoksi. Upeeta koskettavaa ja kylmiä väreitä tuottavaa tekstiä tuo sinun tekstisi ♥ Voimia!♥

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Super SaltBalans testissä

5. kesäkuuta 2013

Luin Pirkka-lehdestä mainosta, jossa kerrottiin yhden pillerin auttavan turvotukseen, silmäpusseihin, laihdutukseen, selluliittiin, magnesiumin puutteesta johtuviin kramppeihin tai suonenvetoon, runsaan hikoilun aiheuttamaan mineraalikatoon sekä hillitsemään suolan käytön haittoja. Itse kiinnitin huomiota erityisesti turvotukseen, silmäpusseihin ja kramppeihin. Lisäksi kesäkuumalla hikoilu sekä tietenkin selluliittiäkin löytyy, joten ne myös lisäpotkuna tuossa purkissa. 
En ole mitään laihdutuspillereitä edes halunnut kokeilla, koska niissä yleensä on jokin yhtenevä pointti: Ota tämä pilleri, juo vettä ja liiku paljon ja laihdut 5 kiloa vähintäänkin! Haloo! Ilman sitä pilleriäkin laihtuisi niillä ohjeilla! Mutta tällainen oireita lievittävä pilleri voisi ollakin kokeilun arvoinen. Toimiiko vai ei, sen tietää vain kokeilemalla. Mainos kun ei väittänyt mitään ihmeitä eikä pyytänyt tekemään suolan vähentämisiä tai muitakaan temppuja, jolloin tietenkin se auttaisi itsess…

Exfoliating Socks Lavender Kuorivat sukat käyttökokemukset

Kotimainen kosmetiikan verkkokauppa, Sunrise Cosmetics, joka tunnetaan muovituotteita valmistavana ja kosmetiikkaa maahantuovana yrityksenä, lähti mukaan jalkahoitoni toteuttamiseen Iroha naturen kuorivilla sukilla. 
Syy siihen, miksi tarvitsin apua, oli se, että kaikista voiteista ja raspaamisista, liuottamisista ja muistakin kotikonsteista huolimatta sairauksieni yhteissumma aiheuttaa jalkapohjieni kuivumista, hilseilyä ja paksuuntumista. Muutaman kerran kuukaudessa jopa repeilivät verille saakka. Luulin jo, ettei muuta apukeinoa olekaan, kuin voidella hoitavilla, paksuilla voiteilla usean kerran päivässä. Parhaillaan/pahimmillaan olinkin paksu kerron voidetta jalkapohjissa ja muovipussit päälle. Sillä konstilla ei kuitenkaan kävelä liukastelematta ja muutenkin pussi rullautuu helposti varpaisiin, jos esim. jalat liikkuvat mattoa/sänkyä vasten. Mitä hävittävää minulla siis oli siinä, että kokeilisin vielä yhtä uutta juttua, eli kuorivia sukkia.
Sunrise Cosmeticsin verkkokaupasta lö…

Kahvin ja mandariinin yhteinen liitto

Kahvi on yksi koukuttavimmista nautintoaineistamme, joita käytämme sen enempiä miettimättä, koukuttaako se vai ei. Kuitenkin niinä aamuina, kun heräämme aamupalalle, ja huomaamme kahvin loppuneen kaapista, koukutuksen vieroitusoireet huomataan hetkessä. Kahvia on vain saatava!

Kahvin keksijöinä pidetään arabeja, jotka valmistivat kahvia luultavasti jo 1200-luvun tienoilla Jemenissä. Eurooppaan kahvi tuli 1600-luvulla ja maailman suurin kahvintuottajamaa on Brasilia, joka tuottaa noin 1/3 maailman kahvista. Me suomalaiset olemme  maailman ahkerimpia kahvinjuojia asukasta kohti, sillä suomalainen kuluttaa paahdettua kahvia keskimäärin 10 kiloa vuodessa. Minusta se on hassua, sillä itselleni kahvi tuo ensisijaisesti mieleen ennemminkin turkkilaisen kahvin tai jonkin kahvintuottajamaan, kuin Suomen. Olenko siis liian lähellä...?!


Toinen herkku, joka ainakin minulle maistuu erittäin hyvin, on mandariini. Ihanan mehukas, hedelmäinen ja raikas hedelmä, joka saa auringon paistamaan sisältämme…