Siirry pääsisältöön

Tarina kipupotilaan arjesta

Kuinka monta vuotta onkaan takana. Kuinka monta kyyneltä poskilleni kuivunut.
Kuinka monta hikistä yötä lakanoilla. Kuinka monta kertaa ihoni vereslihalle palanut. 

Ennen olin voittaja, joka sanoi, kuka määrää tahdin. 

Nyt olen tovin ollut se luuseri, häviäjä, joka menettänyt otteensa itseensä. 
Temppeliinsä, jonka sisälle jäi vangiksi. 
Ritarit ratsuineen yrittäneet avata holvikaarien ovet. 
Ruhtinattaret tiirikoida salvat ja ruostuneet lukot. 
Hetken toivoa, uskallusta hymyillä helpotuksesta ja taas, kuin kohtalon rivaamana
korppikotkien lauma pyrähtänyt eteen ja ajanut kaikki pois oveltani. 
Paskoneet vielä päälleni ja rääkyneet voitonriemuista käheää nauruaan. 

Gargoilit kivipaaseina. Yksisilmäiset jättisuuret monsterit vallihautojen reunoilla. Alligaattorit ja lohikäärmeet vartioineet uniani, etten nukkuisi tai näkisin painajaisia. Noita-akkoja hulmuhelmoja. 
Ja Tuhkimo nukkuu satavuotista untansa ollen aina ja ikuisesti Ruma ankanpoikanen linnan vankina...

Hiljaa hiipi amazoni miekka tanassa.
Tuo siilipäinen, tatuoitu lepakonsiipinen poikatyttö, urheana prinssien maailmasta.
Hän ei antanut periksi tuulelle, ei tuiskulle, ei rääkyville naakoille tai korppikotkille.
Hän murskasi gargoilit ja kesytti lohikäärmeet ja alligaattorit.
Hän avasi salvat ja kalterit. Otti prinsessan käsivarsilleen ja päätti kantaa hänet pois tomuisesta, kivuliaasta vankilasta.

On viimeisten loppurutistusten aika voimavarojen koetuksessa.
On aika sanoa hyvästi kaikelle vanhalle, jo tutuksi tulleelle ja pinnalla linnan kätköissä pitävälle. Huominen vielä, sitten prinsessa vaipuu syvälle kipujen vellovaan suohon, jossa ei ole pohjaa. On vain pimenevä kuilu, jonka pohjaan en näe. 
24 tuntia hikeä, huutoa ja kyyneleitä. 
En osaa edes kuvitella vielä... 

Ja vain,  jotta tuo lepakonsiipi voisi tarttua tuhkimonsa kädestä kiinni, ottaa syliin ja sanoa;
Nyt vihdoin kaikki on hyvin. 

Keskiviikkona nousta korkeuksiin ilman hengenvaaraa, ja nähdä sateenkaaren kaikki värit ja kokea tunne, kun Tuhkimo voi paremmin. Kun toivon mukaan tämäkin hetki on historiaa ja saa sanoa kivulle, että se on selätetty vuodeksi tai kahdeksi.
 Ei ikuisesti, mutta ajatella, vuosikin helpotusta, vapaata ilmaa hengittää, poissa vankeuden temppelistä. 
Elämänhaluisena, elävänä. 
Omana itsenä!

Pelko tässä nyt silti  on päällimmäisenä pinnassa. 
Siihen sotketaan hitunen jännitystä ja roima ripaus toivoa. 
Uskotaan, että Tuhkimo on tarpeeksi vahva kestämään loppuhuipennuksen amazoninsa avustuksella ja uskotaan, että temppelin muurit kestävät ja hyväksyvät muutoksen.

Ehkä, ehkä Tuhkimo on hetken hiljaa, ehkä vaikenee kuilun takia, mutta kunhan nousee ylös, on hän taas palajava. 

Tarina, jolle jatkoa tulee tulevaisuudessa... Ehkä. 


hääkimppu

Jos nyt joku tahtoo tarkemmin tietää, laittaa meiliä. Kerron kyllä. 

Kommentit

Esther Helmiä sanoi…
Voimakasta tekstiä! Oli se kipu mikä vain tai sairaus, ei koskaan sen kantaja oleluuseri eikä häviäjä.
Tarina jättää paljon auki, toisaalta tuo kaiken eteen,lopun ja siellä välissä on se ehkä.

Mutta kaikesta huolimatta siellä on jotakin joka pitää tässä ja nyt!
Kaikkea kaunista sinulle sinne!
Viltsu sanoi…
Tuon "luuserin" taakse kätkeytyy tarinan osanen, eli ajatus, että olisin "aina kivun voittaja". Hävisin. Runonmuotoiseen tarinaani luuseri ja häviäjä sopivat sanoina, mutta samoin kuin sinäkin ajattelet, ei todellisena häviäjänä, vaan sen kisan hävinneenä, jossa päätäntävallasta taisteltiin.
Rankka tarina, joka toivottavasti päättyy onnellisesti!
noora jaakkola sanoi…
hienoa tekstiä:/ miksi aina hyville ihmisille tapahtuu pahoja asioita? tuon tekstin takaa luen niin paljon tuttuja asioita erään läheiseni kirjoituksista, että aavistelen mistä on kyse.Pelkään hieman.

voimia ja tsemppiä sinulle ja armaallesi<3
noora jaakkola sanoi…
kaunista tekstiä. miksi aina hyville ihmisille tapahtuu pahoja asioita? rivien välistä luen tutun kuuloista tekstiä.. pelkään aavistavani mistä on kyse:/

tsemppiä sinulle ja rakkaallesi<3
Susanna sanoi…
"Rise like a Fenix!", tuli mieleeni tuohon jatkoksi. Upeeta koskettavaa ja kylmiä väreitä tuottavaa tekstiä tuo sinun tekstisi ♥ Voimia!♥
Viltsu Mari sanoi…
Outi, toivotaan,... :)
Viltsu Mari sanoi…
Noora, voi jos tuohon osaisinkin vastata..
Viltsu Mari sanoi…
Susanna, tuhkasta on ennenkin noustu, joten noustaan uudestaan
Viltsu Mari sanoi…
Enkuli, kiitos. Elämää se on

KUUKAUDEN TOP 3

Aurinko ja HeyDay Sunbeam

Aurinko on tähti, jota Maa kiertää. Aurinko syntyi vajaa 5 miljardia vuotta sitten. Auringonvalo on Suomessa kesällä merkittävin D-vitamiinin lähde ja lisäksi auringonvalo vaikuttaa pimeähormoni melatoniinin eritykseen, joka on suurimmillaan öisin ja talvisin. Melatoniinilla on unettava vaikutus, joten auringonvalon puute päiväsaikaan voi aiheuttaa väsymystä ja häiritä uni-valverytmiä. Luonnollisen valon puute voi myös aiheuttaa kaamosmasennusta. Noin vajaan 5 miljardin vuoden kuluttua auringon energia ehtyy ja aurinko katoaa kokonaan pois. Mutta mitä tehdä, jos meidän oma energia meinaa ehtyä pimeänä kautena eikä auringon energiasta ole tietoakaan?! 

Joku vastannee lähtevänsä etelään aurinkoon, jollekin energiaa tulee kirkasvalolla ja joku ottaa D-vitskut purkista. Kaikki ihan oikein! On myös huolehdittava siitä, että nautimme terveellisiä aterioita ja hellimme ja huolehdimme omasta hyvinvoinnistamme. Hemmottelua, nautintoa, iloa, hymy päivässä ja mitä ikinä keksitkään piristääksesi…

Joulukortti kääreestä kierrättäen

Kun kierrätys on sydämen asia, löytää mitä merkillisimmätkin asiat tiensä askarteluun mukaan. Tällä kertaa pysytään kuitenkin ihan perus kierrätyksessä ja sujautetaan suklaalevyn kääreestä pala korttiin. Lisäksi leimattua, leikattua, teipattua ja yhteen liimattua.Tämä kortti on tilaustyönä tehty. 

Joulukalenteri luukku 15: joulutorttukortti tutorial

Olen yksi blogisisarista ja meidän joulukalenterimme on tänä vuonna joulutorttukalenteri. Se löytyy instagramista hastagein ; "joulutorttukalenteri17"  ja "blogisisaret". Minun luukkuni vuoro on tänään.

Kyseessä ei ole ihan perustorttuset, vaan meidän blogisisarten tortut ovat höystetty uudenlaisilla mausteilla. Mausteita ovat mm. Huumori, erilaisuus, mielikuvitus jne.
Ja aiheeseen sopivia torttuja löytyisi minultakin jo pellillinen..


Kuten epäonnistuneet torttuwienerit...

Enkelitorttu tai..

..Torttu kuin torttu.. hehheh.
Minun virallinen luukku on kuitenkin joulutorttukortti. Blogeissa ei näy kaikkien sisarten tortut, mutta minun torttuni tulee nyt tänne blogiini tutoriaalina. Toki myös siellä Instagramissa edellämainituilla hastageillä ja minun profiilissa on kuva torttukortistani. Löydät minut Instagramista nimellä Inspirationblogi TAI Viltsumari. Kyseessä yksi ja sama profiili. Ethän sekoita profiiliani muihin samankaltaisiin bloginimiin, joita on jälkeeni tull…