Siirry pääsisältöön

Purina One Bifensis

Luis ja Carlos valittiin Smartsonin kautta Purina One Bifensis -kuivaruoan testaajiksi. Näin ollen kerron tässä postauksessa poikien mielipiteitä ja "ajatuksia" sekä omia havaintojamme. Sinulle, joka et vielä tunne poikiamme entuudestaan, kerron hieman taustoja ensin. 


Luis 2 1/2 v on hyvin nirso ruuan suhteen ja muutenkin äärettömän arka uusille asioille, äänille, toimintatavoille.. Hän on puolisokea löytökissa, joka sai meiltä turvan ja kodin oltuaan ensin vastasyntyneenä ilman lämpöä, ilman ruokaa, ilman emoa.. Vain kolme silmät ummessa olevaa, karvatonta pentua lattialankkujen alla. Kun pennut löytyivät, heidät saatiin turvaan emon luo ja pulloruokintaan. Kiitos siitä kuuluu paikalliselle löytökissayhdistykselle, jossa vapaaehtoiset tekevät arvokasta työtä. 


Luis saatiin tavata ensi kerran pullovauvana, jolloin saimme myös syöttää kolmosia. Luovutusiässä "poikapentu" muutti meille ja totesimme, että hän tarvitsee yhä apua paljon. Useamman lääkärikerran jälkeen ja lääkekuurien jälkeen kuumeinen, korvapunkkinen ja väsynyt kissalapsi alkoi toipua ja parantui. Valitettavasti saimme kuulla, ettei velipoika selvinnyt sairauksiensa kanssa, vaan nukkui pois. Sisko sen sijaan asuu samassa kaupungissa Luisin kanssa, mutta emme tiedä sen tarkemmin heistä. 


Tätä nykyä Luis on siis puolisokea, astmaatikko ja erityisherkkä kotikissa, jonka suonissa virtaa vahvana myös norjalaisen metsäkissan veri. Sen huomaa myös ulkoisesti, sillä poika on jo nyt 9 kiloinen karvatupsutassu, joka juttelee paljon, muttei ole varsinainen sylikissa. Läheisyyskissa kuitenkin on vahvasti. Luis kertoo ääneen, jos jokin on huonosti, hyvin, pelottaa, nauttii, haluaa tai ei halua... Monet ovat nauraneetkin, kuinka Luisin kanssa voi keskustella vuoropuhelua. Aivan ihana, hurmaava kissa-lapsi, jolla on oma tahto ja persoonallisuus sekä valtavan kovaääninen kehräys. Luis ei muuten tallaa oikeastaan ollenkaan. Ihan yks-kaks tallausmallausta ehkä tulee muttei mitään sen kummempaa. Johtuu juurikin pulloruokinnasta. Ja koska löytökodissa suita oli monia, ei kaikki syöneet samasta kupista nähtävästi, sillä Luis ei syö laisinkaan märkäruokaa. Siksi Purina one-testaus onkin sopiva hänelle. 


Carlos 1 1/2 v on myös löytökissa, jolle annoimme saman yhdistyksen kautta kodin. Carlosilla oli parempi lapsuus, mutta tulevaisuus olisi ollut karu ilman apua. Kissoja oli aivan liian paljon ulkona, eikä ruokkija enää jaksanut hoitaa itseäänkään, saatikka ylipaisunutta kissalaumaa. Carlosin kohdalla myös terveysasiat ovat paremmalla kantimella, vaikka flunssa ottikin vuosi sitten koville ja joutui käymään lääkekuurin hakemassa. (flunssa, EI kissaflunssa).


Carlos on hyvin leikkisä, vilkas ja utelias kotikissa, jonka veri kuohuu osittain ocicattia. Hellyys näytetään voimalla puskien, sylissä ollen, lujaa tallaten ja pusutellen. Kaikki uusi kiinnostaa ja kaikki vanha kiinnostaa.. Hyvin erilainen kuin Luis, mutta tasapainottavat ihanasti toisiaan. Molemmat ovat opettaneet toinen toisilleen uusia asioita, mikä on ollut "Emona" ja "Mammana" ilo katsoa. 


Kun Luis on nirso kuivaruokapoika, niin Carlos on lähestulkoon kaikkiruokainen herkkunassu. Hän syö märkäruokaa ja kuivaruokaa sekaisin. Toki molemmat saavat raakaruokaa, jota Luis syö myös kunhan se on mieleistä. Carlos ei nirsoile juurikaan, mutta nameissa on hieman ronkelimpi. Esim. ne kissojen namit, mitä Luis rakastaa, ei kelpaa Carlosille, vaan hänelle on oma kissojen namipussi. Hampaita ei Carlos pese kuivanamilla, mutta Luis pesee. Ja jogurttien ja viilien tai herkkuherkku-kakkukermat tms jäävät Carlosilta syömättä, mutta Luishan ne ahmii innolla. Kinkku on Carlosin lempparia. Se, miksi Carlos on mainio Purina One-testaaja, on juurikin se, kuinka ruuan tulee olla "miehekästä lihaa" eikä höttöä tavaraa. Onko Purina One riittävän ruokaisaa suurelle pienelle kissallemme?! 


Kun testipussi Purina One Bifensisiä saapui, laitoin ensin pojille pelkän pussin näytille. Kyllähän nämä veijarit ruuan tunnistavat, joten puskeminen ja kehräys alkoi molemmilta. Se, mikä minua ilahdutti, oli kanan maku tuotteella, sillä nirso Luis rakastaa kanaa. silti vain harva kana-kissanruoka kelpaa. Kosteat eivät ollenkaan. Paketti on tarkoitettu aikuisille kissoille, joten kaikki tarpeellinen aikuisen kissan ravinto löytyy pussista. 

Purina Onea on ollut aiemminkin saatavilla, joten ihan tuttu ruokahan tässä on kyseessä, maku sama kuin ennenkin ja kissojen herkkua siinä missä aiemminkin, mutta uutena tässä Bifensisissä on se, että siihen on lisätty hyvää tekeviä maitohappobakteereja ja Omega 6-rasvahappoja. Nämä parantavat kissan vastustuskykyä ja hyvinvointia. Maitohappobakteerien tehtävähän on tehostaa suoliston immuunijärjestelmän vasta-aineiden eritystä. 


Purina One Bifensis-ruokia on saatavana eri ikäkausille ja eri makuisina vaihtoehtoina. Meille on jo ostettu lisää tätä herkkua ja otimme sen iltapalalle vakioruuaksi. Molemmat pojat rakastavat sen makua ja illan tullessa alkavat jo kysellä, olisiko jo ruoka-aika. Ja kuivaruokaahan on kupissa muutenkin tarjolla koko ajan, mutta ei Purina-namia. Silti Purina One Bifensis on se, jonka perään kysellään. Kyllä kissa tietää, mikä on parasta hänelle. 


Maitohappobakteerien tehon olen huomannut herkkävatsaisemman Luisin suolen toiminnasta ja "hajusta". Suoli toimii nyt hyvin ja ilman pahoja hajuja. Vastaavasti Omega 6 -rasvahappojen tehtävä on auttaa ihoa ylläpitämään vahvaa suojaa ulkoisia ympäristöhaittoja vastaan. Turkki kiiltää ja iho kiittää. Kyllä, turkin hyvinvointi on silmiinpistävä.

Vaikkein pojillamme turkin kanssa varsinaista ongelmaa koittukaan olevan, näkee sen silti, kuinka paremmalta pitkäkarvaisen Luisin turkki näyttää ja hieman vähemmälle on jääneet karvapaakutkin. Toki niitä harjataan säännöllisesti, mutta eihän paakkuja voi kokonaan estää silti. Carlosin lyhyt turkki on myös kiiltävä ja kaunis, ja ehkä vähemmän hilseilevä kuin ennen. No, se on sitä ihon hyvinvointia se.


Kyllä meillä pojat ihan ruokakupista syövät, mutta ensireaktio haluttiin välittömästi kokea pussin puskennan jälkeen. Niinpä molemmille annettiin kourallinen kuivaraksuja pussista ja toivotettiin hyvää ruokahalua. Ruokahalu todellakin oli hyvä heti molemmilla. 


Näissä Purina-raksuissa on pureskeltavaa, mutta mitään yltiökovia eivät silti ole. Kissan hampaille tekisikin hyvää pureskella välillä ruokaa eikä syödä pelkkää märkäruokaa. Täytyy vaan muistaa, että kuivaruoka janottaa eri tavalla, ja veden saanti täytyy olla turvattu, joskin se täytyy olla turvattu muutenkin. 


Haluan antaa parasta mahdollista ravintoa kissoillemme  ja muutenkin huolehtia heidän hyvinvoinnistaan levon, leikin jne suhteen ihan siinä missä ihmis-perheenjäsentenkin. Meille nuo tyystin erikokoiset, mutta sieluiltaan samanlaiset "veljekset" ovat kuin omia lapsia. Ja lapset tarvitsevat meidän aikuisten arvostelukykyä myös tässä ruoka-asiassa. 


Hyvää ruokahalua myös sinun rakkaille lemmikeillesi...

Pussillinen saatu tuotetestaukseen Purinaonebifensis ja Smartson

Kommentit

Ihania karvalapsia teillä on. Niin suloisia <3
Hyvää äitienpäivää Viltsu <3

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari tilaustyö-korttia ja vappua

Pohja tehty gelli platella. Inka Goldilla viimeistelty ja runo tuloste. 

Tämä kortti onkin mielenkiintoinen, sillä kortista löytyy paljon kierrätysmateriaalia. Lisäksi koristeet olen tehnyt itse. 


Wapun tunnelmia...

Ilmapalloja... 

sekä häälahjaksi saamamme saunajuoma, ranskalainen kuohuviini. 

Silpputehtaalle romua ja roskaa

Otsikko voi aiheuttaa hieman kummastusta, ellet ole intohimoinen askartelija, tai lähinnä kierrätysaskartelija. Meille kierrätysaskartelijoille tuo kuitenkin kertoo, että taas on Viltsu käynyt työstämään toisten mielestä roskiskamaa uudeksi ja entistäkin hienommaksi? esineeksi. Tämä toimii ennenkaikkea ATC-askartelussa, jossa kortin koko on keräilykortin kanssa samaa luokkaa. 


Silpputehtaalla haastettiin jälleen ATC-askarteluun ja vaikken usein ennätä mukaan, haluja olisi. Siispä innoissani nyt kirjaan tätä postausta ja kohta pääsen linkittämään tämän Siskolle. Mukana mukana mukana!!!

Näissä korteissa on gelliplatepohjat, joissa apuna käytetty sapluunoita ja eri musteita ja maaleja. Roiskua saa ja levitä saa. Se on vain plussaa! Samalla tuunasin muutaman paljetin, jotka tippuneet itämaisen tanssin asuistani. Tässä niistä yksi. Tuo ei siis ole ruosteessa, vaan Inka goldilla maalailtu ruostuneeksi.

Halusin myös tekstiä leimata kortteihin, ja löytyikin sopivasti italialais-englantilainen te…

Lisää vihreitä ja leimattuja ATC-kortteja

Lisää Belgiaan lähetettyjä atc-kortteja, joilla osallistun Silpputehtaan haasteeseen. ATC:t on tehty kartongille ensin gelli platella pohjat maalaillen.

Onko gelli plate sinulle vieras vai tuttu käsite? 

Kun maalit ovat kuivuneet, leimasin, väritin, stanssasin ja liimasin kuvia ja kuvioita. stanssikuviot on kiva tehdä jämäpaloista, sillä pienestäkin palasesta saa kokonaisia kuvioita. Samoin leimata voi pienehköönkin palaseen paperia, kuten nämä tytöt olen leimannut. Musteilla olen tehnyt korttien reunat ja Sticklesillä kimalteet. Kuvan nappi on saatu, muut irtohärpäkkeet olen itse työstänyt vanhannäköisiksi. 

Teksti leimattu suoraan korttiin. Leiman leviäminen ei sillai haittaa, sillä kortin teemahan on hyvinkin kuluneen oloinen ja vanha. Mitään priimaa ja kiiltävää kirkasta tähän ei vaan voisi laittaa.