Helmikuun toinen haitarikirjapäivä

Haitarikirja helmikuu, päivä 2, Sunnuntai. 
Päivän aiheena Minne menisit aikakoneella?


Jos saisin meno-paluu-matkalipun menneisyyteen ja takaisin, kävisin siinä ajassa, jolloin Maria ei vielä ollut raskaana. Seuraisin tarkoilla silmilläni hänen torilla käyntiään, öisiä hetkiään, ihan kaikkea. Oliko hän oikeasti neitsyt vai ei? 
Kun vauva syntyisi, katsoisin näillä tämän hetken tiedoilla varustettuna ympärilleni. 
Pohjantähtikö se kirkkaana loisti? Vai oliko se jotain enemmänkin?
Seuraisin pienen pojan elämää. Olisin kenties hänen lastenhoitajansa. Ylipuhuttiinko hänet lopulta virkaansa? Manipuloitiinko tai aivopestiinkö hänet uskomaan olevansa jotakin suuren suurta? Vai oliko taustalla luulosairautta? Vainoharhaisuutta? Jakautunut persoona? Vai ihan todellakin totisinta totta kirjoista? 
Ehkä lopulta selviäisi pyhän esinahankin mysteeri. 
En tätä sillä selvittäisi, ettäkö epäilykseni olisivat vahvat, vaan se, kuinka osa sanoo yhtä, toinen toista, kolmas jotain muuta. TOTUUS! Kenen totuus on totta?! Sen toisin julki täällä. Loppuisikohan uskon varjolla sotiminen? Vai voisiko tulla sittenkin hallintaan lahkoista kaikkein ahdasmielisin ja pahin?
Olisiko parasta uskoa omaan totuuteensa?! 

Palaisin vauhdilla takaisin päin. Kasariaikaan. Ala-asteelleni. Siihen päivään, jonka tiedän aloittaneen koulukiusaamiseni. Seuraisin tilannetta uusin silmin. Sanoisin vastaan topakammin. Naurahtaisin. Tekisin niin asiat, että kiusaamiseni loppuisi. Että saisin nauttia opiskelusta seuraavat 8 vuotta!
Että olisin koulussa onnellinen lapsi!

Mutta olisinko sitten minä tässä hetkessä? Kotiin palatessani? 
Olisiko asiat paremmin vai olisinko itse ylimielinen ja kiusaaja kenties?

Onko paluu menneisyyteen ratkaisu ongelmiini? 

Taidan repiä lipun ja jäädä tähän. Keskittyä tähän hetkeen ja tulevaisuuteeni.  

Kommentit

  1. Hyviä pohdintoja. Emme olisi tässä ja tällaisia kuin olemme jos menneisyyttä muutettaisiin. Joskus pohdin, miksi en tavannut avomiestäni aiemmin. Totesimme yhdessä ettemme olleet siihen valmiita ja meidän piti molempien kasvaa aikuiseksi ensin.
    Ajatuksia herättävä tämä sivusi!

    VastaaPoista
  2. Hyvä sivu. Paljon olisi selvitettävää ja pohdittavaa. Hyvää sunnuntaipvn jatkoa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Hei, kaunis ihminen, soisitko minulle hetkisen..
Mitä pohdit postauksesta tästä?
Entä yleensäkin blogini hedelmästä?
Jätäthän viestin lyhyen tai pohtien pitkään,
Mutta anonyymit haukut tosin eivät johtaisi mihkään!
Olkoon päiväsi sateenkaaren sävyinen, iltasi leppoisa, yösi tyyni.
Ja kun saapuu aamu uusi, jo sängyssä tuumi:
On Inspiksen Viltsu sun ystäväsi vanha taikka uusi.

Ystävyydellä kaunissieluiselle lukijalleni,
Viltsumari