Haitarikirjan ajatuksia ja atc-vaihtokortteja

Haitarikirja helmikuu sanoo päivän olevan jo 24.s helmikuuta. Kuten eilen(kö?) kerroin, minun oma sisäinen kalenteri on ihan sekaisin! Minä niin kovasti toivon, että maaliskuun eka päivä olen todellakin oikeassa päivässä ja laittamassa Inspis-haastetta ja Inspiration haastaa!-haastetta helmikuulle käyntiin!

Silloin, kun olin töissä, viikonloput olivat viikonloppuja ja niitä odotin innolla. Samoin vapaapäivät ja lomat. Työkyvyttömyyden seurauksena sekin siis meni höpöksi. tosin löydettyäni elämääni rakkauden, yritin elää hänen työrytminsä mukaan. Se oli itseasiassa aika mielenkiintoista siinä mielessä, että tein kotona joopa yövuoroja! Valvoin yöt ja nukuin päivät, jos oli yövuoro. Tein kotitöitä hissukseen ja askartelin. Ihan normaaleja asioita. En mitään imurointia ja pyykkäystä kerrostalossa voinut tehdä, mutta paljon muuta. sittemmin se työ ja ne vuorot loppuivat ja tuli päivävuorot, joissa ihan sekavat rytmit. Joskus 2 päivää töitä, yksi vapaa tai 9 töitä, kaksi vapaata... Milloin mitenkin. Ei mitään selkeää systeemiä. Siksi en millään meinaa pysyä kalenterissa mukana. 

Nyt olen seurannut telkkarista joitakin ohjelmia, mitkä jollain tapaa muistuttavat siitä, mikä päivä on. Esim Farmi tulee katsottua ja Maajussille morsian. tuosta ekasta tulikin tämän päivän haitarikirjan aihe, AJATELMA, mieleeni:


Se kuka itsensä ylentää, se alennetaan.


On aivan turhaa korostaa omaa hyvyyttään ja paremmuuttaan koko ajan ja kaikille, jollei sitä ole oikeasti. Kyllä toiset sen huomaavat, jos olet hyvä ihminen. ei sitä tarvitse huomautella! Sellainen todistelu, että hei, mä olen kiltti ja hyvä ja parempi muita, saattaa kolahtaa pahasti kintuille. 

Minä myönnän, että joskus joudun itsekin pysähtymään miettimään itseäni. Pysähdyn tutkiskelemaan itseäni ja miettimään, onko arvomaailmani oikein ja olenko ajautumassa väärään suuntaan. Olenko unohtamassa periaatteeni tai käyttäydynkö jollain tapaa eri tavalla, mitä sanon tai haluan olla. 

Jos tuolla hetkellä, kun pohdiskelen itseäni, huomaan virheitä itsessäni, pyrin korjaamaan sen. Ihan oikeasti, jos ei välillä katso peiliin, ei voi olettaa olevansa hyvä ihminen! Kaikki muu voi alkaa näyttää typerältä, väärältä, hölmöltä, raivostuttavalta... Mutta johtuuko sittenkin siitä, että minä itse olen väärässä?! 

Oikeassa olen kuitenkin siinä, että tänään sain ilahduttavaa postia! Nimittäin tein Taimiorvokin kanssa atc-vaihdon, tosin omat korttini ovat vielä minulla lähdössä, mutta kuitenkin.


Meillä oli yllätysvaihto ja sain lapsuusmuistoja ja hiihtoloma-askartelua. 

Kiitos Taimi Orvokki!

Kommentit

  1. Tuo onkin hyvä ajatelma - en olekaan sitä ennen kuullut.

    VastaaPoista
  2. Yhdyn Sarin sanoihin. Näitä sun pohdintoja tullee ikävä kun haitarikirja loppuu. Täytynee jossain kohtaa ottaa uusi kirjahaaste kehiin.;)

    VastaaPoista
  3. Höpsis naiset! Te tulette blogiini seuraamaan ilman haitariakin! Pohdinnat eivät lopu koskaan! :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Hei, kaunis ihminen, soisitko minulle hetkisen..
Mitä pohdit postauksesta tästä?
Entä yleensäkin blogini hedelmästä?
Jätäthän viestin lyhyen tai pohtien pitkään,
Mutta anonyymit haukut tosin eivät johtaisi mihkään!
Olkoon päiväsi sateenkaaren sävyinen, iltasi leppoisa, yösi tyyni.
Ja kun saapuu aamu uusi, jo sängyssä tuumi:
On Inspiksen Viltsu sun ystäväsi vanha taikka uusi.

Ystävyydellä kaunissieluiselle lukijalleni,
Viltsumari