Runo Uupuneen matka tulevaan
Ei heitä tullut yksi, vaan kaksi. Ja kun kysyin miksi, vastasi enkeleistä vanhempi:
-Saatan uupuneen Taivaallisen puutarhan nurmelle, Taivaan eteiseen, jossa kumarran ja Herramme ottaa rakkaanne vastaan rakkaudellaan. Sitä ennen varmistan, että matka on hyvä ja turvallinen, että sairas saa voimansa takaisin ja että hän on valmis tulevaan.
Hämmästyin.
-Mihin tulevaan? Mitä hänelle nyt tapahtuu? Eikö hän pääsekään Taivaaseen? Eikö...
-Shhhh...
Enkeli laittoi kätensä hartioilleni ja rauhoitteli minua rakkaudellista valoaan huokuen ja suoraan silmiini lempein silmin katsoen.
-Liikaa kysymyksiä, ystäväni. Kaikki on hyvin. Ei mitään hätää. Valmistamme hänen sydämensä jättämään taakseen maallisen, eli ne tunteet, joita täällä kutsutaan suruksi, vihaksi, turhautumiseksi, katkeruudeksi tai muilla negatiivisilla ilmauksilla. Jatkossa hän tuntee vain iloa, onnea ja rakkautta, hyvyyttä ja halua tehdä oikein.
-Mutta hän ON HYVÄ ihminen!
- Kyllä vain, ja paraskin ihmisistä on vain ihminen.
-Entä miksi nyt? Unohtaako hän meidät? En minä ole valmis vielä hyvästelemään! Älkää viekö häntä! Ei vielä, minä pyydän!
-Ei mitään hätää. Sinulla on oikeus kysymyksiisi, tunteisiisi, miettimään juuri noin. Mutta jokaisella on ennalta määrätty aika ja kun hän on tehnyt tehtävänsä maan päällä, on hänen aika palata Jumalan valtakuntaan. Ja usko pois, koskaan ei ole "oikea aika ", jos mietimme noin. Ei koskaan voi olla valmis hyvästelemään rakkaimpaansa, vanhempaansa tai ystäväänsä. On vain usko ja sen uskon kautta ymmärrys kasvaa siihen, että nyt oli oikea aika. Nyt kärsimyksen aika On ohi ja on päästettävä hänet lepäämään ja sitten pukeutumaan valkoiseen Taivaan toogaan. Hän ei unohda teitä täällä ja palaa luoksenne kun pyydätte, ohjaa poluillanne oikeaan ja auttaa tekemään ne valinnat, mitkä ovat sinun ja teidän korkeimman parhaaksi. On aika päästää irti, jotta huomaatte, ettei hän koskaan ole Poissa kuitenkaan. Rakkaus ei kuole koskaan. Päinvastoin, sinä muistat, he muistavat, teidän jälkeenkin tulee lapset, jotka tulevat tietämään kuka hän oli maan päällä. Jääräpäisyys on Poissa. Ja enkeli hymyili ja vinkkasi sinulle silmää tietävästi. Muistit niitä hetkiä, jolloin olitte nähneet sen jääräpäisyyden.
- Mutta et kertonut, miksi teitä on kaksi?
-Toinen meistä on luonasi hetken. Hän suojelee sinua, kun olet haavoittuvaisin. Hän myös kertoo mitä tehdä, jotta saatte voimaa jatkaa eteenpäin nyt, kun suru on suurin. Hän ohjaa teidät, tänne jäävät, yhteen jotta voimanne tulevat yhdeksi.
-Etkö voisi viedä minua myös?
- Voi lapsikulta, en minä niin voi tehdä. Katso ympärillesi. Sinun aikasi ei ole vielä. Mutta nyt minun on mentävä. Tahdon saattaa rakkaan läheisesi Taivaan kotiin ajoissa, jotta hänen on taas hyvä olla.
Ja niin taivaan enkeli katosi luotani ja kuulin sinun henkäisevän viimeisen kerran.
Kyyneleet täyttivät silmäni, huusin tuskaani ja takerruin kiinni teihin muihin. Ja siinä samassa enkeleistä toinen kietoi lohdutuksen siipensä ympärillemme ja teki meidän voimistamme yhdistettynä vahvemman.
-Saatan uupuneen Taivaallisen puutarhan nurmelle, Taivaan eteiseen, jossa kumarran ja Herramme ottaa rakkaanne vastaan rakkaudellaan. Sitä ennen varmistan, että matka on hyvä ja turvallinen, että sairas saa voimansa takaisin ja että hän on valmis tulevaan.
Hämmästyin.
-Mihin tulevaan? Mitä hänelle nyt tapahtuu? Eikö hän pääsekään Taivaaseen? Eikö...
-Shhhh...
Enkeli laittoi kätensä hartioilleni ja rauhoitteli minua rakkaudellista valoaan huokuen ja suoraan silmiini lempein silmin katsoen.
-Liikaa kysymyksiä, ystäväni. Kaikki on hyvin. Ei mitään hätää. Valmistamme hänen sydämensä jättämään taakseen maallisen, eli ne tunteet, joita täällä kutsutaan suruksi, vihaksi, turhautumiseksi, katkeruudeksi tai muilla negatiivisilla ilmauksilla. Jatkossa hän tuntee vain iloa, onnea ja rakkautta, hyvyyttä ja halua tehdä oikein.
-Mutta hän ON HYVÄ ihminen!
- Kyllä vain, ja paraskin ihmisistä on vain ihminen.
-Entä miksi nyt? Unohtaako hän meidät? En minä ole valmis vielä hyvästelemään! Älkää viekö häntä! Ei vielä, minä pyydän!
-Ei mitään hätää. Sinulla on oikeus kysymyksiisi, tunteisiisi, miettimään juuri noin. Mutta jokaisella on ennalta määrätty aika ja kun hän on tehnyt tehtävänsä maan päällä, on hänen aika palata Jumalan valtakuntaan. Ja usko pois, koskaan ei ole "oikea aika ", jos mietimme noin. Ei koskaan voi olla valmis hyvästelemään rakkaimpaansa, vanhempaansa tai ystäväänsä. On vain usko ja sen uskon kautta ymmärrys kasvaa siihen, että nyt oli oikea aika. Nyt kärsimyksen aika On ohi ja on päästettävä hänet lepäämään ja sitten pukeutumaan valkoiseen Taivaan toogaan. Hän ei unohda teitä täällä ja palaa luoksenne kun pyydätte, ohjaa poluillanne oikeaan ja auttaa tekemään ne valinnat, mitkä ovat sinun ja teidän korkeimman parhaaksi. On aika päästää irti, jotta huomaatte, ettei hän koskaan ole Poissa kuitenkaan. Rakkaus ei kuole koskaan. Päinvastoin, sinä muistat, he muistavat, teidän jälkeenkin tulee lapset, jotka tulevat tietämään kuka hän oli maan päällä. Jääräpäisyys on Poissa. Ja enkeli hymyili ja vinkkasi sinulle silmää tietävästi. Muistit niitä hetkiä, jolloin olitte nähneet sen jääräpäisyyden.
- Mutta et kertonut, miksi teitä on kaksi?
-Toinen meistä on luonasi hetken. Hän suojelee sinua, kun olet haavoittuvaisin. Hän myös kertoo mitä tehdä, jotta saatte voimaa jatkaa eteenpäin nyt, kun suru on suurin. Hän ohjaa teidät, tänne jäävät, yhteen jotta voimanne tulevat yhdeksi.
-Etkö voisi viedä minua myös?
- Voi lapsikulta, en minä niin voi tehdä. Katso ympärillesi. Sinun aikasi ei ole vielä. Mutta nyt minun on mentävä. Tahdon saattaa rakkaan läheisesi Taivaan kotiin ajoissa, jotta hänen on taas hyvä olla.
Ja niin taivaan enkeli katosi luotani ja kuulin sinun henkäisevän viimeisen kerran.
Kyyneleet täyttivät silmäni, huusin tuskaani ja takerruin kiinni teihin muihin. Ja siinä samassa enkeleistä toinen kietoi lohdutuksen siipensä ympärillemme ja teki meidän voimistamme yhdistettynä vahvemman.
Kommentit