Laitappa sormesi tuohon eteen, niin jovain nappaa!

Rannekoru

Mä tiedän, mä tiedän! Juuri sinä olisit halunnut nähdä atc:ta ja kortteja. Ehkä jotain decoilua tai kenties lukea uusimpia runoja. Anna anteeksi, ettei niitä ole nyt tarjolla. Mutta hei, tein rannekorun ja laitan sen "TÄNNE".

Minulla ei ole voimia edes askarrella! Tai no, teen kolmen atc:n settiä parhaillaan ja vaikka kyseessä niinkin pieni puuha, ei vaan pysty istumaan pöydän äärellä kovin kauaa, etenkään, kun istun ensin blogin äärellä. Kaiken muun teen kännykällä. Jalkojeni päällä pystyn olemaan 10 minuuttia kerrallaan, sitten huilaan tunnin, kaksi ainakin. Jos yritän esim. kuoria perunat, kipu on niin sietämätön, etten pysty suorassa kulkemaan.

Lääkitys on todella todella vahva, muttei riittävä/oikea. Täytyy ensi viikolla jutella hoitavan erikoislääkärini kanssa, tehdäänkö jollekin lääkkeelle lisäys vai aloitetaanko täysin uusi lääkitys tähän rinnalle vai odotetaanko näillä "eväillä" leikkausta, mikä on siis elo-syyskuussa. Sitä ennen käyn vielä magneettikuvissa.

Pelkään todella paljon leikkausta, vaikkei pitäisi ajatella koko asiaa vielä. Mutta hei, leikkaavan lääkärin kanssa olen keskustellut ja se, mitä toivoa hän antoi, oli ei toivoa.
Se, miksi leikkaus suoritetaan on, koska kehikko selkärangastani on irtoamassa. Leikkaus tulee olemaan vaikeasti hallintaan otettava kivun suhteen ja äärimmäisen kivulias. Tai siis se heti, kun herään ja siitä eteenpäin ainakin pari viikkoa. Jää nähtäväksi...
Lisäksi Lääkitys tulee olemaan hyvin kova.

Se mitä leikkaus tulee aiheuttamaan minulle vaikeasti hallittavan ja kovan kivun lisäksi, on iholla lisääntyvä kipu. Näin ollen kosketusarkuus tulee olemaan entistäkin suurempi. Tällä hetkellä ei sa painaa ollenkaan enkä voi nukkua selälläni.
Hermovaurion vaara toki on, muttei onneksi halvausvaaraa. Veritulppariski on korkea ja tulehdusriski samaten.
Luokitus on ASA3.

Tällä hetkellä mietin vakavasti sitä, olenko valmis käyttämään pyörätuolia esim. kauppareissuilla, ulkoillessa jne vai olenko mieluummin menemättä mihinkään tai ravaanko istumaan, seisomaan, kävelemään, istumaan,..
En tule koskaan parantumaan ja tilani tulee entisestäänkin heikentymään. On siis ajan kysymys, kuten aina kaikessa, milloin siirrytään eteenpäin.

26 vuotta on ensimmäisen kipuun otetun kipulääkekuurin otosta kulunut tähän päivään asti. Silloin pärjäsin 400 mg;n buranalla, kaksi viikkoa kolmesti päivässä. Nyt Burana on 800mg ja joka ikinen päivä. Lisäksi se on miedoin kipulääke, joka minulla on pitämässä tulehdusta aisoissa. voi niitä aikoija... Tuolloin kävin myös hierojalla, josta oli hetkeksi apua, sekä fysioterapiassa. Nyt hieroa ei saa ja fysioterapia lopetettu mahdottomuutena.

kissan pesä

Siinä olivat kuulumiseni. Iloisempiin aiheisiin, kuvien kautta. 

Rakas leijonanaikuinen on jo iso poika ja silti hirmusen leikkisä. Hän seuraa minua kuin häntä peppua ja on utelias ja oppiva. Nyt yhteistyökumppanilta saatu pakettilaatikko on muuntunut majaksi, jonka sisältä on kiva vaania.
Vai onkohan meillä sittenkin kilpikonna!?
Kaksitassuinen laatikko? 

Hirviö?

Laitappa sormesi tuohon eteen, niin jovain nappaa! 

Hirmulisko sen todellakin täytyy olla! ;)

Meillä eletään myös kissan ehdoilla. Tottakai hän saa leikkiä ja pitää hauskaa! Jos meillä lojuu pahvilaatikko lattialla, on se ihan normaalia. Tai pakkausmateriaalina olevat paperit. Meillä kissa on osa perhettä ja lapsen asemassa. Lapsiperheessä on leluja, niin meilläkin.
Jos meille tulee kylään, törmää siis epätavallisiin leluihin. Mitään sisustuskuvia sisustuslehtiin on turha haaveillakaan. No, eihän meidän koti muutenkaan ole moderni ja sisustuslehtien koti. Silti tämä on meidän koti! 

vitsi

Nyt ruokaa nassuun ja sormea tassuun.. vai miten se oli? 

Iloa ja intoilua sinun päivään. Tavataanhan huomenna täällä taas!?