Hurma vei mukanaan

Pitkästä, pitkästä aikaa pääsin ulkona käymään ja onhan se aina kuin juhlaa. Jotain extraahan sitä silloin haluaa tehdä. Niinpä kauppakierroksen jälkeen menimme syömään meille entuudestaan tuntemattomaan ravintolaan, Hurmaan. Halusimme nähdä, tai oikeastaan maistaa, voimmeko viedä anopin syömään sinne myöskin. Eli että ruoka olisi hyvää eikä liian tulista.

Hurma löytyy kauppahallin alapuolelta kellarikerroksesta, Kauppakatu 45, Kuopio. Auton voi jättää parkkihalliin sulamaan siksi aikaa tai sitten saapua paikallisella torille, jonka alapuolelle avautuu aivan eri maailma.

Menimme Hurman ovelle ja huomasimme portaikon ensimmäisenä. Enhän minä mitenkään pääsisi pyörätuolilla  useita portaita ylös. Murunen kuitenkin kävi kysymässä, josko Hurmaan olisi joku reitti tai hissi jossakin. Kaikkea kun ei itse hoksaa/näe vieraassa ympäristössä.


Ja kyllähän se hissi löytyi, sillä ravintolasta ihastuttava nuori työntekijä, Jasmiina, näytti seinälle kiinnitettyä laitetta. Wohoo! Sen lisäksi, että pääsemme houkuttelevien ruokien äärelle, meikä tyttö sai leikkiä James Bondia. (NAURAA). Muistan nimittäin nähneeni kauan sitten Bondissa sellaisen portaikkohissin, jolla pahis, vanha mies, ajeli ylös alas kartanossaan. Tosin hän istui siinä ja lopussa kuoli,  minä ajoin pyörätuolini lavetille ja sitten lähdettiin ylös. Edelleen elossa. Eka kerta sellaisessa kyydissä.


Kun pääsimme sisälle ravintolaan, en oikein tiennyt, mihin katsoa. Se miljöö on niin kiehtova. Tosin ei siinä kauaa mennyt, kun pääsimme pöydän ääreen istumaan ja minä katsoin sekä ylös että alas, laitoin sormukseni pöydälle ja sanoin Muruselle: Katsoppas näitä. 
Nimittäin katosta roikkuvat valaisimet ja sormukseni olivat kuin, Jasmiinan sanoja lainaten, kohtalon johdatusta. 


Vai mitä sinä sanot? Eikös nämä valaisimet olekin kuin sormukseni eli astrologinen kartta?! Vain kaiverrukset puuttuvat. (HEILUTTELEE VEISTÄ)


Se, mikä minut myös hämmästytti, oli se, että kun kysyimme mitä oluita Hurmassa on saatavana (Juu ei, Pirkka ja Lappari EI ole meidän juttu) , Jasmiina alkoi luetella ulkomuistista kattavaa olutlistaa. Me luulimme saavamme odottaa että tarjoilija hakee listan ja lukee siitä. Mutta ei. Sanoinkin hänelle, että tuo jos mikä on positiivinen yllätys. Ja muutenkin se hänen pirtsakkuus ja palvelualttius unohtamatta kuinka rento hän oli meidänkin kanssa jutellessa, nosti paikan viihtyvyyttä.


En oikein tiennyt mistä aloittaa katselu kaikkien ihanien yksityiskohtien vuoksi. Ehkä joku toinen meneekin sinne ja miettii, onpa kiva miljöö, ja that's it, mutta kun Luoja paiskasi minuun luovuuden geenin, aistikkuuden, erityisherkkyyden ja muutamia muitakin ihania piirteitä, pitää jokainen kukan terälehti suunnilleen tutkia, koska se on niin kaunis. Yksi tällainen "terälehti" löytyi seinästä. Nämä pienehköt kaakelit toivat kiviseen tilaan  väriä, vaihtelua, tyylikkyyttä ja silmänruokaa. Silti ne ovat hillityt ja rauhoittavat. (sydän pamppaillen ihastelin kaikkea, joten se siitä rauhallisuudesta).


Mä niin otin kuvan kauniista kynttilälyhdystäkin... ja höh. Tuikku sammui! Reps. Nopeasti se Jasmiina tähänkin taikoi uuden valkean, joten nou hätä.

Ruokalistalla pomppasi kaksi asiaa heti silmiini, joten päätin vielä kysyä, kumpaa tarjoilija suosittelisi. Toki makuja on monia, mutta onko risotto ensikertalaiselle syöjälle liian kuivaa? Onko kreikkalaisen kana-aterian vege versio tofua, josta en pidä vai jotain muuta? Eipä ollut tofua, vaan hernettä. Toimisi hyvin sekin. Valitsin kuitenkin risoton, sillä se kuulosti olevan Jasmiinan herkkua. Toisaalta, voisiko vain tilata molemmat ja syödä? Hmm... ei jaksa kyllä.


Ruokaa odotimme vain lyhyen hetken. Annoksia ennen parit "pakolliset selfiet" eli kun kipukroonikko pääsee ulos, on se ikuistettava. Mörrimöykky on liian usein peilikuvajaisena. 

Rannekoru = lahja Muruselta
Pusero = itse ostettu enmuistamistä-kaupasta
Kaulakoru  = lahja äidiltä (Meillä on samanlaiset. Mulla lukee daughter ja äidillä mother)
Korvakorut = Herkunkerkkukorut


Selfiet on lähtiessä otettu.

Sitten saatiin ruuat. Muruselle kreikkalaista kanaa...


.. mikä osottautui järjettömän hyväksi valinnaksi. Maistoin minäkin sitä ja oijoijoi! Kaikki ne maut, sopiva tulisuus, ihana feta,... Voit olla varma, että minä menen takaisin ja tilaan itselleni sen herneversion!

Minulle tuli risotto...


Siis ihan ensin mietin, että nyt mokasin. Otin ihan liian pienen annoksen. Mulla kun kuitenkin oli nälkä ja vegeannokset eivät täräytä tajua kankaalle niinkuin liharuoat. Toisaalta juuri se on yksi iso tekijä siihen, miksi syön vegeä enemmän ja enemmän. Lihaakin syön, mutta se vaan tökkii jo... you know, etiikka, suu tuntuma, et cetera. 
Risotto kuitenkin pääsi yllättämään minut.


Vaikkei annos siis näyttänyt isolta, se oli kaunis. Ja kun aloin maistella sitä, hallelujah! Punajuuri ja kostea, kermainen risotto sopivat yhteen yhtä hyvin, kuin me Murusen kanssa, eli täydellisesti. En vaihtaisi, en! Ja siinä vaiheessa kun kulho oli tyhjä, en olisi enempää jaksanut syödä! Mitää!? Kuinka se on mahdollista! ? Niin tai näin, molemmilla oli täyden pisteen annokset ja miljöö on tosi kaunis, salaperäinen ja hurmaava. Kun Jasmiina tuli kyselemään maistuivatko ruuat, sanoin, jotta perästä kuuluu, seuraa instagramia..  hih hih. 
En jättänyt nukkumaan epätiedon varjossa, vaan kyllä me tytöt kiiteltiin. Myös siitä kyydistä, jonka hän antoi mulle portaikossa. Samalla mietittiin, onko jotain negaatioita jos kaivelemalla kaivelisi, mutta ei me keksitty. Tosin Hurman hurmaavia ruokia tarjoillut hurmaava Jasmiina tuumasi moganneensa kun unohti mainita yhden oluen. Höpsis! Hän itse tuli nopeasti näyttämään, että tollastakin on! Sitäpaitsi meidän ruokajuomat olivat ihan parasta näiden ruokien kanssa. Ainoastaan se tässä häiritsee, että mieliteoista ei pääse irti noin vain. Nooh, se korjaantuu sillä, kun kopataan anoppini kainaloon ja mennään porukalla juhlimaan ruuan merkeissä meidän uutta autoa. 

Suosittelemme siis Ravintola Hurmaa ja erityis kiitos meitä palvelleelle Jasmiinalle.  Tämä postaus on aitoa asiakaspalautetta omakustanneruokailuineen eikä meihin olla vaikutettu minkäänlaisilla keinoilla. 

Suosittelen erityisesti hyvän ruuan ystäville, jotka haluavat syödä muutakin kuin  pizzaa. Ja pyörätuoliasiakkaat, rohkeasti vaan hihkasemaan ovelta ellei avustaja tms ole ripeästi itse kysymässä hissiä toimintavalmiuteen. 
Kiitos.




HURMAANNU

SYKÄHDYTTÄVÄÄ RISOTTOA JA KAUDEN KASVIKSIA L, G 17,5€

Kermaista risottoa, parmesaania ja kasviksia. Kasvikset vaihtuvat kauden mukaan, kysy tarjoilijaltasi lisää


KANAA KREIKKALAISITTAIN JA KUKKAKAALI TABOULEHIA L, G 22€

Hurman rapeaa kanaa, marinoitua fetajuustoa, tabouleh kvinoasta, paahdetusta kukkakaalista, granaattiomenasta ja mintusta. Lisäksi seesamihummusta. Saatavana myös kasvisvaihtoehto.

Lisää Ravintola Hurman sivuilla

3 kommenttia:

  1. Ihanaa että pääsit ulkoileen ja vielä pystyit nauttimaan 😊 Teillä oli varmasti ihanaa. Kaikkea hyvää teille ja jaksamista sinulle sairautesi kanssa ❤

    VastaaPoista
  2. Ihana ravintola, tuo sisustus <3 Kiva, että pääsit ulos ja tuollaiseen herkkupaikkaan syömään. Ihanat selfietkin <3

    VastaaPoista
  3. Tosi kiva että pääsit ulos ja vielä sait kympin paikan,palvelut ja ruuan. Upeita kuvia! Joskus kanssa ihmettelen miten tarjoilijat muistaa kaiken,täällä on myös paikkoja joissa luettelevat ulkomuistista kaiken, mutta ei tietenkään jos valikoima kattaa tosi monia vaihtareita.Iloa päivääsi!!

    VastaaPoista

Kerro kommentissasi kuulumisesi, vastaa postauksen kysymyksiin, kerro rakentavasti mielipiteesi tai jätä vaikka hymynaama jälkeesi. Arvostan! Kiitän!
Xoxo Viltsumari
Ps. Löydät blogin myös Instagramista: @inspirationblogi sekä Facebookista @Inspiration . Pinterestissä olen nimimerkillä Viltsumari . Nähdään taas!

JOKO LUIT TÄMÄN?

12 Huonoin äiti leipomaan

12.12.2012. Monella parilla on ollut tänään suuren onnen ja rakkauden päivä. Kirkot ja maistraatit ovat täyttyneet iloisista ihmisistä, h...