Siirry pääsisältöön

Hygge Hyvän elämän kirja



Nuorempana olin hyvinkin hektinen ja menossa aina, kun mahdollista. Rentoutuminen oli hankalaa, sillä neitsyt-luonteeni suorastaan vaati minua tekemään jotain koko ajan. Jos jäin sohvalle hetkeksi, silmät hapuilivat pölyä tai muuta roskaa (oletettua sellaista) ja oli lähes pakko ottaa imuri tai luutu käteen ja alkaa siivoamaan. Ja kun pyyhin vaikkapa tv-ruudun, huomasin, että patsas oli vinossa ja se piti oikaista ja sen jälkeen kirjahyllyn kirjat olivat epäolennaisesti järjestetty, joten yhtenä päivänä laitoin aakkosjärjestykseen kaikki, toisena värijärjestykseen ja kolmantena tekijän mukaan... Töitä siis riitti, mutta koskaan ei valmista tullut. 

Kun sairaus eteni ja voimavarat hupenivat, oli pakko alkaa rauhoittumaan. Oli otettava huilitaukoa ja annettava kaiken muun olla. Nyt on hetkiä, etten viikkoihin tai kuukauteenkaan voi itse imuriin koskea tai kontata lattialta roskia, joten työssä käyvä Murunen on se, joka tekee kaiken. Minun on vuosien varrella ollut pakko rentoutua, rentouttaa lihaksia, syvärentoutua, meditoida... Ja sitä kautta olen saanut hirvittävästi hyväksyntää ja hyvää oloa siihen, etä minä oikeasti voin olla vain. Minulla on oikeasti lupa olla vain. Minä pystyn olla vain... 
Niinpä enää en stressaa sohvalla olosta tai siitä, onko kirjat jossain järjestyksessä vai ei. Se jos mikä on neitsyt-luonteella voitto!



Olet ehkä kuullut puhuttavan Hyggeilystä. Itselleni sana Hygge tuli vastaani viime vuoden puolella jostain lehtiartikkelista. Sen jälkeen sitä alkoikin nähdä ja kuulla uutisia myöten sieltä täältä. Kiinnostuin, sillä voisiko hyggeily tuoda jotain uutta olemisen taitoon ja kuinka se eroaa sohvaperunana olosta ja laiskuudesta. Kun minulle tarjoutui tilaisuus päästä lukemaan Hygge-kirjaa, olin innolla messissä. Luettuani kirjan kannesta kanteen, päätin kertoa siitä sinullekin. Tässä se siis on Meik Wikingin Hygge -Hyvän elämän kirja



Visualistina ihastelen Hyggen kuvia ja myönnän, että näinhän se on. Kuppi kahvia ja tuore pulla ovat yksi hyvinkin helppo tapa rentoutua. Hyggeillä. Onko Hyggeily siis sama asia eri nimellä, kuin mitä olen oppinut ihan itse tietämättä sille nimeä? Onko tässä käynyt samoin, kuin esim. iänikuisesti valokuvien puhekuplille ja muistojen liimailuille samaan kansioon, eli hienosti sanottuna skräppäilylle?! 

Päätin ottaa kahvia ja pullaa ja alkaa selvittämään asiaa. Kuvan Runebergin tortut tosin ovat puoliksi meille Murusen kanssa, eikä ihan THE PULLA, mutta hyvin sopi tähän, joten...



Hygge-kirja ei ole pelkkää kuvaa ja lyhyttä tekstin pätkää, vaan tätä oikeasti luetaan ja lukemansa sisäistetään. Hyggeä on selitetty läheisyyden luomisen taiteeksi, sielun viihtyisyydeksi, rauhoittavista asioista nauttimiseksi ja kaikeksi näiden väliltä. Ei siis ihme, että Tanska mainitaan usein maailman onnellisimpana maana, jos siellä hyggeillään!

Kirja paljastaa myös sen, mitä hyggen synkempi puoli voi olla. Ajan viettäminen lähimpien ihmisten kanssa on hyggeä parhaimmillaan. Mutta kun nyky-yhteiskunnassa ei kovinkaan helposti päästetä enää sisälle piiriin, jossa ollaan läheisiä, sitä ollaan hitokseen yksin. Vaikka kirjailija onkin tanskalainen, hygge on kansainvälinen asia. Samat hyvät- ja huonot puolet ovat kaikkialla. ei siis kannata pelästyä hygge-nimeä. Ihan selkosuomea kirjassa käytetään.



Kirjassa on äärettömän hyviä vinkkejä, kuinka voimme nauttia elämästä makaamatta sohvalla ja olematta laiska, kuten monesti rentoutumisesta ajatellaan. entoutumista voi olla siis sekin, kun rentoutamme mielemme. Nautimme vaikkapa pulkkamäestä tai ystävien kanssa vaihtojuhlasta. Tällaisiin oivalluksiin ja hyvän elämän rakennuspalikoihin kirjassa paneudutaan. Se, mikä ei ole itsestäänselvää, vaikka onkin arkista ja mahdollista. Nyt ei osteta kalliilla tavaroita ja niillä paikata pahaaoloa. Nyt hyggeillään hyvillä asioilla, joista jää sydämeemmekin hyvä olla. 



Oletko joskus kuljettanut sormea pöydänpintaa pitkin ja nauttinut siitä tunnusta? entä hyväillyt lampaantaljaa ja ajatellut, kuinka ihanalta se tuntuu? Upotatko kätesi multaan ja imet sitä mullan tuoksua itseesi ja nautit suunnattomasti puutarhan hoidosta? Niitä elämän ihmeitä, joita hyggeksi kutsutaan. 



En paljasta enempää kirjan saloja, vaan toivon, että sinä itse otat aikaa hyggelle ja luet tämän kirjan. Blogissa ei millään voisi edes käydä koko Hyggeä läpi, vaan pelkkä pintaraapaisu siitä, mitä kirja pitää sisällään. Kirja on normaalin pokkarin kokoa, kovakantinen ja helposti lähestyttävä. Voit huoletta aloittaa tänään ja jos vaan pystyt kirjan jättämään kesken ilman, että se on heti luettava loppuun, niin kappaleita ja jaottelua on niin kivasti tässä kirjassa, että sekin edesauttaa helppoa lukemista. Luet vaikkapa ruuhkametrossa osan, jatkat tauolla ja sitä rataa. Hygge on meidän jokaisen saavutettavissa! 


Lehdistönäyte: Mellakka Helsinki / Readme.fi

Kommentit

Täällä sama juttu. Olen antanut itselleni luvan olla jos en pysty tekemään jotakin hommaa.
Mä olin aikoinani kans pikkutarkka. Siitä pitää väkisin itsensä opettaa pois.
Olen aikoinani kirjoittanut blogiini hyggeilystä.
Tosin en ole lukenut tuota kirjaa, mutta jujun tiesin jo silloin.
Tiia K sanoi…
Tuo kirja on kaunis ja ihana, mutta olen huomannut olevani niin hyvä Hyggeilemään, etten tarvitse avuksi kirjaa, vaikka tuon kirjan omistankin. Heh luontainen hyggeilijä siis. Kivaa uutta viikkoa <3 ja tuo kirja on ehdoton oravan pyörässä viuhtojille.<3
Viltsu Mari sanoi…
Tuija luulen vähän kaikelle jo tutulle tulevan pikku hiljaa uusia trendi nimiä. Se mikä tosin on laiskottelua ja vetämättömyyttä ei ole hyggeilyä joten kirjan lukemista suosittelen jokaiselle.
Viltsu Mari sanoi…
Tiia olet oikeassa, kirja on kuin koriste jo sinänsä. Paljon Mielenkiintoista luettavaa löytyy kirjasta vaikka hyggeily onkin tuttua . Kannattaahan se sinun lukea kun kerta hyllystä löytyy.

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…