Rakastan enemmän häntä

Olen otettu, sillä aina toisinaan minulta kysellään lisää runojani. Niitä ei vaan jostain syystä tule kirjoitettua kovinkaan usein tänne. Ehkä siksikin, että ne ovat intiimejä päiväkirjani merkintöjä, paljon myös menneisyyttä sekä pahaa oloani niiltä ajoilta, kun en elänyt onnellisena, toimivassa parisuhteessa tai edes itseäni varten. Johonkinhan se pahaolo oli purettava. Mieluummin paperiin, kuin toisiin ihmisiin.

kahvihetki rentouttaa
Mutta on iloisiakin runoja kirjojeni kansissa ja on jopa sellaisia runoja, jotka ovat "pelkästään runoja", eivätkä liity arkeeni millään tavalla. Vasta kirjoitin yhden, jonka vahingossa poistin lähetettyäni sen ystävälleni. Se oli vain tilanteeseen sopiva, ei minun elämääni. Kynä kirjoitti, mitä tunsin ystävääni ajatellessa. Ajattelin ensin pyytää hänen "palauttamaan" sen copy/pastella, mutta sitten mietin, että ehkä kohtalo päätti sen näin... Ehkä kaikkea ei ole tarkoitettukaan jaettavaksi julkisesti tai edes säilytettäväksi?

Ulkona on märkää, mutta minä pääsin ulos. JIPII!

Tässä nyt kuitenkin yksi runoni.
  (Ja kopiointioikeuksista voit lukea sivupalkista)

Minä kysyn, jos mieltäni kaihertaa.
Minä kysyn, jos olen epävarma.
Minä mieluummin kysyn, kuin oletan
tai pidän totena omia luulojani ja uskomuksiani.
Minä kysyn, jos unohdan,
tai en hoksaa muuten selvittää asioita.
Minä kysyn, hyvänen aika!

En kysy loukatakseni, 

en udellakseni asioitasi.
En juorutakseni
tai edes laiskuuttani.
Minä kysyn ymmärtääkseni
ja kysyn saadakseni vastauksia.
Missään nimessä en pahoittaakseni mielesi.

Ja silti,
jopa kysymys, josta sinä hyötyisit,
aiheuttaa ärtymyksesi.

Miksi?!


-copyrights: Viltsu-





Luovuus on ollut valloillaan tämän kevään ajan, kun voimavarani ovat paremmat. Siispä jatkossakin pääset taas lukemaan runojani ja näkemään askarruksiani. Ehkä tarinatkin lisääntyvät ajastaan. Ideoita olisi...

Tämä atc lähti Hollantiin.


Ilahdutti myös se, kuinka positiivista palautetta astiastomme sai. Meillä kun ei ole laisinkaan valkoisia lautasia tai kippoja, mitä näkee sisustuslehdissä.  On vain vihreää ja ruskeaa. Ja katsos, mitä me saatiin maanantaina kotiutettua! Tuossa alhaalla lautasten päällä on ne kupit, joita etsimme kissojen ja kissojen kanssa ja nyt ne vihdoin saimme! Huspoikkeen eriparikupit ja tilalla on nyt 0,5 litraset Oliivit. <3 Rakkautta! 


Vaan mitä minä näin ensimmäisenä tänä aamuna, kun silmäni avasin!?
Joka vartioi untani. Jos rakastankin vihreitä kuppejamme, rakastan enemmän vielä tätä veijaria!

Emon poika


8 kommenttia:

  1. Taas aivan ihanan värikäs ja kaunis kortti!
    Aurinkoista loppuviikkoa ja haleja pojille!

    VastaaPoista
  2. Hieno runo ja kortti, mutta täyspotin vei tuo sydänten sulattaja poitsu tuossa viimeisessä kuvassa :)))

    VastaaPoista
  3. Puhutteleva runo. :) Itse kun joutuu niin monesti ennakkoluulojen kohteeksi, sen sijaan että joku kysyisi asioista itseltäni, niin kyllä kosketti tämä runo.

    VastaaPoista
  4. Kyllä sinä sitten osaat kirjoittaa, sekä runoja että muutenkin:) Kiva että löysitte ne kauan kaivatut kupit! Ihanaa kun voit lähteä jo hieman liikkumaan ulos, siellä on nyt niin kevät;) ja voi tuota teidän poikaa, suloisuuden huippu ♥

    VastaaPoista
  5. Outi, tuossa olikin teemana tehdä leimattu kortti, joten väreillä siihen sai sitä jotain kaveriksi. :)

    VastaaPoista
  6. Susanna, ihana oli katsella herraa silmiin herättyäni. <3

    VastaaPoista
  7. Piiuli, kiitos. En voi ymmärtää, miksi ihmiset eivät kysy! Kuin myös kohdannut paljonkin sitä selän takana mussuttamista. Luuloja, oletuksia, epäilyksiä, selän takana puhumista...

    Ja toisaalta sitäkään, miksi suututaan, jos kysyn!? Tottakai kysymysasettelu ja aihe on oltava asiallisia, mutta nyt tässä tarkoitankin ihan normaalia kysymystä, kuten esimerkiksi mitä se tarkoittaa? Miksi? Jos ei tahdo kertoa, voi sanoa, että se on yksityisasia vaikkapa.

    VastaaPoista
  8. Silkku, voi kiitos! <3
    Ja kyllä, vaikken ihan joka päivä tai viikko ulos pääsekään, niin edes joskus. Raitis ilma, satoi tai paistoi, on luksuselämää!
    Yhden unelman toteutuminen, kun vieläpä samaa sarjaa kupit löytyi, kuin astiasto muutenkin.
    Ja poika.. rakkaus <3

    VastaaPoista

Kerro kommentissasi kuulumisesi, vastaa postauksen kysymyksiin, kerro rakentavasti mielipiteesi tai jätä vaikka hymynaama jälkeesi. Arvostan! Kiitän!
Xoxo Viltsumari
Ps. Löydät blogin myös Instagramista: @inspirationblogi sekä Facebookista @Inspiration . Pinterestissä olen nimimerkillä Viltsumari . Nähdään taas!

JOKO LUIT TÄMÄN?

12 Huonoin äiti leipomaan

12.12.2012. Monella parilla on ollut tänään suuren onnen ja rakkauden päivä. Kirkot ja maistraatit ovat täyttyneet iloisista ihmisistä, h...