Siirry pääsisältöön

Rakastan enemmän häntä

Olen otettu, sillä aina toisinaan minulta kysellään lisää runojani. Niitä ei vaan jostain syystä tule kirjoitettua kovinkaan usein tänne. Ehkä siksikin, että ne ovat intiimejä päiväkirjani merkintöjä, paljon myös menneisyyttä sekä pahaa oloani niiltä ajoilta, kun en elänyt onnellisena, toimivassa parisuhteessa tai edes itseäni varten. Johonkinhan se pahaolo oli purettava. Mieluummin paperiin, kuin toisiin ihmisiin.

kahvihetki rentouttaa
Mutta on iloisiakin runoja kirjojeni kansissa ja on jopa sellaisia runoja, jotka ovat "pelkästään runoja", eivätkä liity arkeeni millään tavalla. Vasta kirjoitin yhden, jonka vahingossa poistin lähetettyäni sen ystävälleni. Se oli vain tilanteeseen sopiva, ei minun elämääni. Kynä kirjoitti, mitä tunsin ystävääni ajatellessa. Ajattelin ensin pyytää hänen "palauttamaan" sen copy/pastella, mutta sitten mietin, että ehkä kohtalo päätti sen näin... Ehkä kaikkea ei ole tarkoitettukaan jaettavaksi julkisesti tai edes säilytettäväksi?

Ulkona on märkää, mutta minä pääsin ulos. JIPII!

Tässä nyt kuitenkin yksi runoni.
  (Ja kopiointioikeuksista voit lukea sivupalkista)

Minä kysyn, jos mieltäni kaihertaa.
Minä kysyn, jos olen epävarma.
Minä mieluummin kysyn, kuin oletan
tai pidän totena omia luulojani ja uskomuksiani.
Minä kysyn, jos unohdan,
tai en hoksaa muuten selvittää asioita.
Minä kysyn, hyvänen aika!

En kysy loukatakseni, 

en udellakseni asioitasi.
En juorutakseni
tai edes laiskuuttani.
Minä kysyn ymmärtääkseni
ja kysyn saadakseni vastauksia.
Missään nimessä en pahoittaakseni mielesi.

Ja silti,
jopa kysymys, josta sinä hyötyisit,
aiheuttaa ärtymyksesi.

Miksi?!


-copyrights: Viltsu-





Luovuus on ollut valloillaan tämän kevään ajan, kun voimavarani ovat paremmat. Siispä jatkossakin pääset taas lukemaan runojani ja näkemään askarruksiani. Ehkä tarinatkin lisääntyvät ajastaan. Ideoita olisi...

Tämä atc lähti Hollantiin.


Ilahdutti myös se, kuinka positiivista palautetta astiastomme sai. Meillä kun ei ole laisinkaan valkoisia lautasia tai kippoja, mitä näkee sisustuslehdissä.  On vain vihreää ja ruskeaa. Ja katsos, mitä me saatiin maanantaina kotiutettua! Tuossa alhaalla lautasten päällä on ne kupit, joita etsimme kissojen ja kissojen kanssa ja nyt ne vihdoin saimme! Huspoikkeen eriparikupit ja tilalla on nyt 0,5 litraset Oliivit. <3 Rakkautta! 


Vaan mitä minä näin ensimmäisenä tänä aamuna, kun silmäni avasin!?
Joka vartioi untani. Jos rakastankin vihreitä kuppejamme, rakastan enemmän vielä tätä veijaria!

Emon poika


Kommentit

Taas aivan ihanan värikäs ja kaunis kortti!
Aurinkoista loppuviikkoa ja haleja pojille!
Susanna sanoi…
Hieno runo ja kortti, mutta täyspotin vei tuo sydänten sulattaja poitsu tuossa viimeisessä kuvassa :)))
Piiuli sanoi…
Puhutteleva runo. :) Itse kun joutuu niin monesti ennakkoluulojen kohteeksi, sen sijaan että joku kysyisi asioista itseltäni, niin kyllä kosketti tämä runo.
Silkku sanoi…
Kyllä sinä sitten osaat kirjoittaa, sekä runoja että muutenkin:) Kiva että löysitte ne kauan kaivatut kupit! Ihanaa kun voit lähteä jo hieman liikkumaan ulos, siellä on nyt niin kevät;) ja voi tuota teidän poikaa, suloisuuden huippu ♥
Viltsu Mari sanoi…
Outi, tuossa olikin teemana tehdä leimattu kortti, joten väreillä siihen sai sitä jotain kaveriksi. :)
Viltsu Mari sanoi…
Susanna, ihana oli katsella herraa silmiin herättyäni. <3
Viltsu Mari sanoi…
Piiuli, kiitos. En voi ymmärtää, miksi ihmiset eivät kysy! Kuin myös kohdannut paljonkin sitä selän takana mussuttamista. Luuloja, oletuksia, epäilyksiä, selän takana puhumista...

Ja toisaalta sitäkään, miksi suututaan, jos kysyn!? Tottakai kysymysasettelu ja aihe on oltava asiallisia, mutta nyt tässä tarkoitankin ihan normaalia kysymystä, kuten esimerkiksi mitä se tarkoittaa? Miksi? Jos ei tahdo kertoa, voi sanoa, että se on yksityisasia vaikkapa.
Viltsu Mari sanoi…
Silkku, voi kiitos! <3
Ja kyllä, vaikken ihan joka päivä tai viikko ulos pääsekään, niin edes joskus. Raitis ilma, satoi tai paistoi, on luksuselämää!
Yhden unelman toteutuminen, kun vieläpä samaa sarjaa kupit löytyi, kuin astiasto muutenkin.
Ja poika.. rakkaus <3

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…