Joulukalenteri luukku 6 Tontun tarina jatkuu

Ei tiennyt pieni tonttupoika kuinka mullistava päivä hänen elämässän olisi huomenna. Ehkä niin oli parempikin, sillä eihän sitä jännitystä olisi tonttu kestänyt tai ainakaan saanut nukuttua kunnolla yötään ja oltua piehtaroimatta narisevassa perunalaatikossa niin, ettei koko tonttula heräisi natinaan.

Palatakseni hetkeksi tähän ehtooseen vielä. Tonttulassa oltiin iltapuurolla tuvan pirttipöydän äärellä. Tytöt toisella puolen pöytää ja pojat toisella puolen. Partanen tuijotti vaisuna ohrapuurovatiaan toisten tonttujen nauraessa toistensa hassuille tonttuiluille. Sen kohta äiti-muori huomasikin ja kysyi ; " vaan ka, mikä se puuroon on puonnunna Partasella, ku lusikkaa vaan pyörittellee ja yhteen paikkaan tuijjottaa?".

Toiset tontut hiljenivät hetkeksi ja tuijottivat ja kurkottivat kohti Partasen kulhoa. "E-e-ei mikkään" sopersi tonttupoika hämillään. "Vua mikä mieltäs kaihertaa rusoposki-kultani?" Muori vakavoituneena kyselyään jatkoi. Partasen poskipäitä alkoi punottaa kun hän hyvin hiljaa nieleskellen itkuaan sai sanotuksi " ka ku ei mulloo nimmee". Jatkoi heti perään "ku kaikilla on nimi ja minä oun vua Partanen nii ku lempinimmeen käytetään".

Siihen jo isä-tonttu ehätti jotta " ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä". Mamma vilkaisi isäntää silmät vilkkuen salaa ja salaperäinen hymy nousi toiselle suupielelle paljastaen samalla äiti-tontun hymykuopan. "Poikakulta. Jos saisit nimes valita niin mikä haluaisit olla?". Partanen nosti katsettaan ja kuivasi hämmennyksestä silmäkulmalle nousseen kyyneleen ja sanoi empimättä : " Ka en minä tiedä! Mutta nimeä toivon joululahjaksi".

Tarina jatkuu vielä seuraavassa luukussa. Tänään hiljennyn tahollani viettämään itsenäisyyden 100 vuotis syntymäpäivää. Valitettavasti Murusen kanssa en voi sitä viettää, sillä hän joutui äkillisesti sairaalaan. Onneksi telkkari on sielläkin, sillä lapsukainen astelee linnan juhliin tänään kättelemään herra tasavallan presidenttiä ja hänen upeaa vaimoaan. Voin ylpeydellä kertoa, että olen äitinä onnellinen lapseni saavutuksista!

Haluaisin kuulla sinun ajatuksiasi Suomen itsenäisyydestä, Suomen lipusta tai mitä tahansa Suomeen liittyen. Oletko kenties maailmalla asuva ja jos, niin mitä kaipaat Suomesta eniten vai onko Suomi sinulle pelkästään kaukainen muisto?

Oikein hyvää itsenäisyyspäivää!