Enkelilleni

Tunnen sisäisen voimavarani kasvavan hiljaa, pienissä sykleissä, kuin itsestään. Jokainen sydämen lyönti antaa minulle lisää voimaa jaksaa, lisää voimaa elää. Nauttia tästä päivästä ja iloita. Iloita siitä, että olen olemassa. Iloita siitä, että saan nähdä tuon lumisateen ja vaihtuvat vuodenajat ja iloita siitä, että saan olla minä. Juuri minä ilman mitään esittämisiä. Olen innostunut, inspiroitunut, toiveikas ja halukas tekemään jotakin uutta. Kokeilemaan taitojani. Askartelemaan kaunista.

Kun katson taaksepäin menneisyyteeni, näen pimeää. En saanut olla minä. En toteuttaa itseäni tai unelmiani. Vain pieniä hetkiä iloa ja onnea. Enemmän mustaa ja synkkää, kuin yhden ihmisen koskaan tulisi joutua kärsimään.
Miksi? Miksi minä? Sitä en ehkä koskaan saa tietää...

Siksi, juuri siksi haluan mennä eteenpäin. En rynnätä suinpäin syöksyen uuteen, vaan hiljaa, harkiten ja riskejäkin ottaen. Nauttien jokaisesta päivästä ja nauttien jokaisesta uudesta seikkailusta, joita sanotaan viikonpäiviksi, elämäksi.

Kun voimani olivat loppumaisillaan kokonaan, kun tunsin, etten enää jaksa yksin, vaan olen valmiina lähtemään pois tai vajoamaan kuvun sisään, josta ei ole ulospääsyä, silloin, juuri silloin, ennenkuin avasin kuvun tai ennenkuin annoin sieluni lähteä lentoon, pois, juuri silloin löysin hänet. Enkelini. Rakkaani.

En minä törmännyt häneen riutuneena ja mustiin pukeutuneena. En.
Minä piilotin tuskani ja pahan oloni muulta maailmalta. Vain harva näki lävitseni.
Minä menin rannalle ystäväni luokse, koska hän minua sinne pyysikin. Ajattelin, että se tekisi hyvää minulle. Vaihtelua arkeen ja kotona oloon.
Se kesäinen kaunis päivä saattaisi piristää minua. Ja niin se piristikin...

Siellä rannalla, sieltä kallioiden takaa veden rajasta vastaani käveli jotakin kaunista ja ihanaa. Katsoin häntä, hymyilin ja sanat taisivat mennä sekaisin. Punastelin ja änkytin.
Ystäväni kiherteli vieressä ja oli omahyväisen näköinen... Sinä senkin!
Se oli järjestetty juttu, vaikka hän kielsikin kaiken.

Enkelini muutti elämäni täysin. Hän otti kädestäni kiinni ja alkoi elää elämää kanssani. Hän auttoi ensin minut ylös sieltä nälän kuilusta, pimeän porteilta ja vaikeiden painajaisteni luota. Hän oli tukenani, lohtunani ja samalla voimavarani kasvoivat. Vaikkei enkelini ollutkaan mikään ns. "laastari" tai "lohtu" sinänsä, enkelini oli suuri apu siinä, että löysin taas syyn olla onnellinen ja rakastaa. Syyn nähdä eteenpäin tulevaan.
Hän poisti yli puolet taakastani huomaamattaan ja minun oli hetkessä helpompi hengittää.

Enkelini opetti minut uskomaan ja luottamaan ikuiseen rakkauteen. Hän opetti myös uskomaan minuun itseeni ja siihen, että minä olen ihminen, nainen, haluttu ja rakastettu, kaunis yksilö. Että minä olen hyvä!

Enkelini kannustaa minua tekemään sitä, missä olen hyvä ja hän kannustaa minua oppimaan uutta. Hän ajattelee minua kaikessa ja ottaa minut huomioon. Hän osoittaa joka ikinen päivä useasti, että rakastaa minua ja ihan sanoin, mutta myös teoin.

Kun en tiennyt enkelistäni, kaipasin häntä silti. Mietin, missä hän on ja mitä tekee, milloin tulee luokseni ja millaista sitten on elää hänen kanssaan. Uskoin, että hänen kanssaan minulla olisi hyvä olla ja olisin iloinen ja onnellinen, mutta en ikikuuna päivänä arvannut kuinka todella hyvin minulla olisikaan elämäni ja suhteeni enkelini kanssa. En ennenkuin tapasin hänet. Enkelini kanssa elämä on paljon paljon parempaa, kuin koskaan osasin unelmoida.

Mistäkö tiedän, että hän on enkeli?

Hän tuli silloin elämääni, kun olin lopussa.
Hän on parempaa, kuin kukaan koskaan on ollut minua kohtaan.
Hän on säteilevä, kuin enkelit konsanaan
Hän ei satuta minua, ei haasta riitaa, ei tappele...
 Eiväthän enkelitkään riitele, eiväthän?

Ja kun jokaisen pitäisi tietää se jo sanomattakin, että lapseni on minulle tärkeintä kaikessa, enkelini otti hänetkin huomioon ennen ennenkuin kerkesin edes mitään sanoa.

Minulla on elämäni ensimmäisen kerran turvallinen olo. Rauhallinen ja hyvä olo. Olen onnellinen.

Sanotaan, että kellä onni on, sen piilottakoon, mutta minä sanon silti tämän nyt ääneen. Enkelini ansaitsi sen.

Kiitos enkelilleni! Olet tärkeä minulle ja haluan elää kanssasi ikuisesti. :*