Tunnen sisäisen voimavarani kasvavan hiljaa, pienissä sykleissä, kuin itsestään.
Jokainen sydämen lyönti antaa minulle lisää voimaa jaksaa, lisää voimaa elää.
Nauttia tästä päivästä ja iloita. Iloita siitä, että olen olemassa. Iloita
siitä, että saan nähdä tuon lumisateen ja vaihtuvat vuodenajat ja iloita siitä,
että saan olla minä. Juuri minä ilman mitään esittämisiä. Olen innostunut,
inspiroitunut, toiveikas ja halukas tekemään jotakin uutta. Kokeilemaan
taitojani. Askartelemaan kaunista.
Kun katson taaksepäin menneisyyteeni,
näen pimeää. En saanut olla minä. En toteuttaa itseäni tai unelmiani. Vain
pieniä hetkiä iloa ja onnea. Enemmän mustaa ja synkkää, kuin yhden ihmisen
koskaan tulisi joutua kärsimään.
Miksi? Miksi minä? Sitä en ehkä koskaan saa
tietää...
Siksi, juuri siksi haluan mennä eteenpäin. En rynnätä suinpäin
syöksyen uuteen, vaan hiljaa, harkiten ja riskejäkin ottaen. Nauttien jokaisesta
päivästä ja nauttien jokaisesta uudesta seikkailusta, joita sanotaan
viikonpäiviksi, elämäksi.
Kun
voimani olivat loppumaisillaan kokonaan, kun tunsin, etten enää jaksa yksin,
vaan olen valmiina lähtemään pois tai vajoamaan kuvun sisään, josta ei ole
ulospääsyä, silloin, juuri silloin, ennenkuin avasin kuvun tai ennenkuin annoin
sieluni lähteä lentoon, pois, juuri silloin löysin hänet. Enkelini.
Rakkaani.
En minä törmännyt häneen riutuneena ja mustiin pukeutuneena.
En.
Minä piilotin tuskani ja pahan oloni muulta maailmalta. Vain harva näki
lävitseni.
Minä menin rannalle ystäväni luokse, koska hän minua sinne pyysikin.
Ajattelin, että se tekisi hyvää minulle. Vaihtelua arkeen ja kotona oloon.
Se
kesäinen kaunis päivä saattaisi piristää minua. Ja niin se
piristikin...
Siellä
rannalla, sieltä kallioiden takaa veden rajasta vastaani käveli jotakin kaunista
ja ihanaa. Katsoin häntä, hymyilin ja sanat taisivat mennä sekaisin. Punastelin
ja änkytin.
Ystäväni kiherteli vieressä ja oli omahyväisen näköinen... Sinä
senkin!
Se oli järjestetty juttu, vaikka hän kielsikin kaiken.
Enkelini
muutti elämäni täysin. Hän otti kädestäni kiinni ja alkoi elää elämää kanssani.
Hän auttoi ensin minut ylös sieltä nälän kuilusta, pimeän porteilta ja vaikeiden
painajaisteni luota. Hän oli tukenani, lohtunani ja samalla voimavarani
kasvoivat. Vaikkei enkelini ollutkaan mikään ns. "laastari" tai "lohtu" sinänsä,
enkelini oli suuri apu siinä, että löysin taas syyn olla onnellinen ja rakastaa.
Syyn nähdä eteenpäin tulevaan.
Hän poisti yli puolet taakastani huomaamattaan ja
minun oli hetkessä helpompi hengittää.
Enkelini opetti minut uskomaan ja
luottamaan ikuiseen rakkauteen. Hän opetti myös uskomaan minuun itseeni ja
siihen, että minä olen ihminen, nainen, haluttu ja rakastettu, kaunis yksilö.
Että minä olen hyvä!
Enkelini kannustaa minua tekemään sitä, missä olen
hyvä ja hän kannustaa minua oppimaan uutta. Hän ajattelee minua kaikessa ja
ottaa minut huomioon. Hän osoittaa joka ikinen päivä useasti, että rakastaa
minua ja ihan sanoin, mutta myös teoin.
Kun en tiennyt enkelistäni,
kaipasin häntä silti. Mietin, missä hän on ja mitä tekee, milloin tulee luokseni
ja millaista sitten on elää hänen kanssaan. Uskoin, että hänen kanssaan minulla
olisi hyvä olla ja olisin iloinen ja onnellinen, mutta en ikikuuna päivänä
arvannut kuinka todella hyvin minulla olisikaan elämäni ja suhteeni enkelini
kanssa. En ennenkuin tapasin hänet. Enkelini kanssa elämä on paljon paljon
parempaa, kuin koskaan osasin unelmoida.
Mistäkö
tiedän, että hän on enkeli?
Hän tuli silloin elämääni, kun olin
lopussa.
Hän on parempaa, kuin kukaan koskaan on ollut minua kohtaan.
Hän
on säteilevä, kuin enkelit konsanaan
Hän ei satuta minua, ei haasta riitaa,
ei tappele...
Eiväthän enkelitkään riitele, eiväthän?
Ja kun jokaisen
pitäisi tietää se jo sanomattakin, että lapseni on minulle tärkeintä kaikessa,
enkelini otti hänetkin huomioon ennen ennenkuin kerkesin edes mitään
sanoa.
Minulla on elämäni ensimmäisen kerran turvallinen olo. Rauhallinen
ja hyvä olo. Olen onnellinen.
Sanotaan, että kellä onni on, sen
piilottakoon, mutta minä sanon silti tämän nyt ääneen. Enkelini ansaitsi
sen.
Kiitos enkelilleni! Olet tärkeä minulle ja haluan elää kanssasi
ikuisesti. :*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti