5 negatiivista asiaa bloggaamisessa ja ARVONNAN UUSI VOITTAJA


Bloggaamisessa on paljon ilon aiheita ja rakastan tätä harrastusta. Kaiken positiivisen vastakohtana on kuitenkin negatiiviset asiat, joista minun kärkiviisikko satunnaisessa järjestyksessä on tässä;



  • Ilkeät vihjailukommentit ja yleensäkin ilkeät kommentit . Miksi ei laiteta sähköpostia bloggaajalle ja kysytä asiasta tai anneta rakentavaa palautetta? Miksi loukataan ihmistä, jota ei edes tunneta? Miksi satutetaan toista ihmistä ja vieläpä  julkisesti, vaikka se bloggaaja hyvää hyvyyttään haluaa antaa lukijoilleen hyvää luettavaa? Sekö on kiitos? Ei edes vaivauduta kysymään, mitä bloggaaja tarkoitti. Ja jos kysytäänkin ja huomaa itse mokanneensa, yhä harvempi tajuaa pyytää anteeksi. Päin vastoin,  syy on aina muissa.... Anonyymit haukut ovat meille bloggaajille tuttuja. Raukkamaista ja säälittävää, että haaskataan energioita haukkumiseen ja selkeästi itselleen sopimattomaan blogiin sen sijaan, että vaihtaisi toiseen, itselleen sopivaan blogiin, josta nauttii.  Suomen blogistaniassa riittää laidasta laitaan blogeja ja jos ei näistä muka löydä mieleistä, niin kannattaa lähteä merta kauemmas etsimään sitä oikeaa. Tai voihan olla, ettei blogit sovi jollekin. Kirjastot pursuavat kirjoja ja lehtiä joista myös löytyy luettavaa.  Ehkä juuri siinä on vastaus angstisen lukijan omiin tunteisiin? Ei tarvitse kytätä ja kadehtia ketään, vaan voi vaikka itse askarrella lehden ohjeiden mukaan oman ystävän. ; Robotin tai nuken. Sitä ei satu se, jos sille purnataan oman elämän riittämättömyydestä. Anonyymeistä kiusaajista olen kirjoittanut postauksia aiemminkin, mutta kannattaa olla kuulolla myös aamulla, sillä sanan vastuu on puheenaiheena. 
  • Robottiviestintä on yksi inhokkini meillä, jotka emme estä anonyymikommentointia. Eli sen tarkemmin tietämättä asiasta, ilmeisesti ulkomailla? ohjelmoidaan jokin ohjelma tai viestiasetus, jota käyttämällä löydetään estämättömät blogit ja pommitetaan niihin kommentteja. Osassa voi olla mainos, osassa jokin viesti. En todellakaan tiedä mikä hyöty lähettäjälle niistä on. Tai no, jos klikkaat osaa päädyt jonnekin myyntisivustolle. Onko näin kaikissa?? En ole kokeillut. Muutaman esimerkin olen julkaissut joskus blogissani, jotta tiedätte, mistä on kyse näissä postauksissa, joissa niistä kerron. ja vastaukseni on tyyliin "okei, just" tai "kiitti vaan". Harmi kun sarkasmi ei tule esiin riittävän hyvin. Kyllä huomaat, mitkä kommentit ovat oikeita, mitkä saastetta normaalisti, mutta kieltämättä joskus kommentti on niin tasokas, etten ole varma, onko kyseessä oikea kommentti ilman nimimerkkiä, vai robotti. Tämän takia on tärkeää käyttää aina nimimerkkiä! Instagramissa olen törmännyt siihenkin, että provosoidaan tuntemattomia käymään omalla sivulla ja kommentoimaan. Heille kommentin sävy ei ilmeisemmin ole tärkeää, vaan luvut. Voi huh huh sentään. 


  • Kilpailu ja kateus bloggaajien kesken. Tätäkin esiintyy ja etenkin tuolla kirkkaimmilla areenoilla, joihin en edes tule yltämään rajallisuuteni, genreni ja asuinalueeni vuoksi. Enkä edes halua sitä. Olen täpinöissäni siitä, mikä juuri minun oma saavutukseni on. Se riittää. Onneksi olen sen verran pieni tekijä, ettei minulle olla kateellisia (enää). En ainakaan tiedä. Voi kun kaikki ymmärtäisivät sen, että bloggaaja on ihminen ja jokaikisen bloggaajan elämässä on ihan normaalit asiat niinkuin kellä tahansa ihmisellä. Blogin takaa voi löytyä pelot, paineet, unettomat yöt, kivut, surut ja murheet, stressi, ärtymys, viha, riidat, sairastelevat lapset, työkiire, suorituspaineet, riittämättömyyden tunne, masennus, avioerot, sairauden kanssa kamppailu,... Ei tässä maailmassa ole yli-ihmisiä. Bloggaaminen vaatii työtä ja mitä lähempänä huippua olet, sen enemmän työtä se vaatii ihan siinä missä minkä työn kanssa tahansa. Huipulla bloggaaminen on todellista työtä, josta moni saakin palkkansa. Minähän en ota rahaa tästä tilille enkä käteen (periaate. Tarjottu kyllä on), joskus saan jonkin pr-näytteen, joskus yhteistyönä, joskus kuulun testiryhmään, mutta yleensä maksan tuotteet itse, joita esittelen. Mikään purnukka ei kuitenkaan tule ilmaiseksi. Työtä se postaaminen vaatii silti, olipa huippustara tai aloitteleva bloggaaja ja kustannuksiakin voi tulla bloggaajalle ns. Ilmaistuotteestakin. Bloggaajista moni haluaa tuoda hyvät asiat esiin, sillä haluamme hetkeksi edes unohtaa murheet. Haluamme lukijoille hyvän mielen, emme sitä, että lukemalla alettaisiin sääliä tai pitää bloggaajaa valittajana, joka ei arvosta arkea. On toki illuusion rakentajiakin, mutta se on heidän tapa jaksaa, ilmeisesti. Ja toki on myös teemablogit esim. Fibromyalgiasta tai syövästä, joiden tarkoitus on taas tuoda esiin se paha samalla. Minullakin on "kipupotilaan arki" yhtenä osa-alueena. Se ei herkkua ole. Ei siis tuomita ketään kun emme tiedä syitä ja taustoja! 
  • Kommenttien puute. Bloggaajana haluaisin tietää, lukeeko postauksia kukaan. Ja jos, moniko on mistäkin aiheesta kiinnostunut. Palaute on tärkeää ja vastavuoroisuus, Jonka kautta oppii tuntemaan myös lukijoita. Se, kun ei vaan tule kommentteja, tuntuu epäonnistumiselta. Monikin vetoaa siihen, ettei jaksa kommentoida, lukee vaan nopsaan. Silloin riittäisi sekin, jos jättäisi edes lyhyen viesti "kävin täällä". Joku postaus voi olla hyvinkin suosittu, muttei yhtään kommenttia. Mistä sen bloggaaja sitten tietää, että onnistui? Sen sijaan hän saattaa lopettaa aiheesta kirjoittamisen. "Ei enää ruokapostauksia, koska ne eivät kiinnosta ketään". Minulla on kommenttien valvonta käytössä, joten saat tekstin; "kommenttisi  näytetään kunhan se on tarkistettu ensin". Usein julkaisen nopeasti kommentit ja vastaan kun on voimia. Toisinaan löytyy roskapostikansiosta kommentteja, joten julkaisen ne viiveellä. Sitäkin tapahtuu joskus, ettei kommentti lähdekään onnistuneesti. Tai vastaus. Jos viestisi ei näy vuorokauden sisällä, laitathan uuden viestin. Kuitenkaan mitään pakkoa ei ole. 
  • Viides asia on arvontavoiton uudelleen arpominen. Kuulostaa ehkä pikkujutulta ja ihmetellä saatat, mikä siinä nyt niin vaikeaa on. Ei itse arpominen vaikeaa  olekaan, vaan se, kun oln arponut kertaalleen ja iloisen voittajan puolesta.  Lukijoistakin osa onnittelee voittajaa. Huhuilen voittajaa, laitan jopa meiliä hänelle, mutta en saa vastausta. Tulee tunne, ettei voittaja löydy, vaikka olen kivan asian tiimoilta liikkeellä. On aika arpoa uudestaan. Entä, jos eka voittaja löytyykin sen jälkeen ja joudunkin kertomaan hänelle, ettei hän saakaan mitään. Pettymys. Näinkin on käynyt. Odotin reilusti yliaikaa kunnes arvoin uudestaan. Sain viestin, ja jouduin kertomaan, etten enää voi häntä auttaa asiassa. Minulle tuli tunne, pitäisikö antaa jokin lohdutuspalkinto? Tuntui niin pahalta. En sitten antanut mitään, sillä ohjeet ovat selkeät eikä voi olettaa, että hän tai kukaan joka kerta saisi extrakohtelua. Enhän arponut kahta, vaan yhden lahjan. Nyt tilanne on jälleen sama: En ole saanut yrityksistä huolimatta voittajaa kiinni, joten kuvan kahvikorvakorut arvon uudestaan osallistuneista. Sude, onneksi olkoon. Kotiposti odottaa sinua. Laitathan osoitteesi minulle 26.11.2018 mennessä. Onnea!! Täten alkuperäinen voittaja on kumottu. 
Muutaman tunnin sisällä tulee uusi postaus. Olevan kuulolla! 

Viltsumari 




Kommentit

Sude sanoi…
Tämä oli mielenkiintoinen ja hyvä postaus ja paras oli tietenkin lopussa ;) Laitan osoitteeni tuonne g mailiin tulemaan. Kiitos kovasti jo edeltäkäsin.
Silkku sanoi…
Todella mielenkiintoinen postaus :) Kaunista päivää sinulle <3
LeenaS sanoi…
Bloggaaminen on mukava harrastus. Se on vähän kuin julkisen päiväkirjan kirjoittamista, mutta samalla vuoropuhelua. Blogista ei todellakaan käy esille kaikki mitä ihminen on, mutta välähdyksiä siitä. On mukavaa saada kommentteja käynneistä, samaa olen miettinyt, että olisi mukava saada niitä enemmänkin, kun kerran näkee, että luettukin on... Itsekin välillä kyllä lipsahtaa vain lukemisen puolelle... Jos joku asia ärsyttää, voi tosiaan vaihtaa blogia. Tsemppiä jokaiselle bloggailuun, pidetään mukavaa harrastusta yllä omina itseinämme.
Anonyymi sanoi…
I blog frequently and I truly thank you for your content.
This article has truly peaked my interest. I will take a note
of your blog and keep checking for new details about once a week.
I opted in for your RSS feed too.
Hyvä ja mielenkiintoinen postaus. Minä en mainosta mitään, mutta harmittaa, että joskus katsojia jutulle on 126 ja kommentteja 2 kpl. Ihmetyttää tämä nykyajan kiire. Voisihan sitä ainakin sanan jättää jäljeksi käynnistä. Olen säästynyt negatiivisilta kommenteilta kokonaan. Harmittaa, että anonyyminä kirjoitetaan mitä sattuu ja monikin on pahoittanut mielensä. Onnea Sude ihanasta voitosta.
Kiitos. Osoite tuli perille.
Kiitos. Kivaa iltaa sinullekin.
Niin, kunpa tietäisi, mikä taikasana siihen on, että mikä aihe on hyvä tarpeeksi.
Monesta asiasta niin samaa mieltä kanssasi! Nyt meni voitto oikeaan osoitteeseen, onnea Sude <3 ja ihanaa viikkoa sinulle Viltsu!
Jokainen voittaja on "se oikea", mutta aina ei vaan sana päädy perille.
Kiitos, Outi. Kivaa iltaa sinullekin.
Anonyymi vai robotti? Hyvä kysymys..
Varmaankin aika moni jättää välillä kommentoimatta. Minäkin. Silti tiedän, että pitäisi. Tunnontuskia. Outs.
Olit oikeassa, kommenttisi löytyi roskapostin joukosta.harvoin, mutta nyt viime aikoina jo toinen vähälle aikaa, näin käy. Onneksi kysyit. Jos taas poistan hetkeksikin tarkastuksen, päätyvät myös robotit heti blogiin. Olisipa varmempi konsti tähän..
Tänään on ollut hankala päivä, mutta yritän piakkoin käydä kommentoijien blogeissa vastavierailulla.
Kivaa iltaa sinulle.
LeenaS sanoi…
Kiitoksia samoin, kaikkea hyvää Sinulle ja blogillesi myös. Ei paineita kommentoinnistakaan 😊Fiiliksen mukaan sekin.
LauraKatarooma sanoi…
Tuosta kommentoinnista. Mää en ite kommentoi, jos mulla ei oo mitään sanottavaa. :D Enkä mää oo sellainen, jolle on luontevaa kommentoida, että kivaa päivää jne. Kyllähän sen omissa blogeissa huomaa, että toivoo, että joku kommentoisi ja on sitten jokaisesta kommentista onnellinen.
Toivoa saa, eri asia toteutuuko toive koskaan. Joka tapauksessa ihana kun nyt kävit kommentoimassa. Ihan huippua. Kiitos.

Suositut tekstit