Terveysside-rasia joutaa hymyä tuomaan

Minun oli tarkoitus tehdä 3 atc-korttia. Tein ne, ja sain päähäni tehdä niille vihkon mukaan. Koska fysiikkani ei anna tehdä/istua kuin 10-20 minuuttia kerrallaan, on askartelu ollut urakka. Pitäähän askartelu keskeyttää juuri, kun olen saanut tarvikkeet ladattua pöydälle. Neitsyt-minä vaatii siisiä työympäristöä askarrellakseen, joten on pitänyt siivota, on pitänyt järjestellä paikkoja ja on pitänyt tehdä luomistyötä kaikessa hiljaisuudessa. On siis yllättävän rankka retki saada pienikin vihko aikaiseksi. Mutta minä tein sen! 

Saaja ei ole todellakaan hoputtanut, vaan välillä miettinyt, onko pakko. Joo, on on! Pakko mikä pakko! Kun saan jotain päähäni, sitä ei helpolla poiskaan käännetä. Tällaisesta asiasta en luistanut. Niinpä päätin, että menköön aikaa mitä menee, valmiiksi teen ja sillä sipuli. 

Aikaa meni. 

Tässä on vain murto-osa kuvista. Ei edes niitä atc-kortteja, josta kaikki lähti. 

Joka tapauksessa urakka loppu, postitettu ja saajalla perillä, toivon mukaan. Hyvä minä! Mitään vastenmielistä tai vastentahtoista tämä ei ole ollut, vaan terapeuttista ja kivaa. Tosin turhautumisia siinä, ettei selkä anna istua. Sitä se on. Nyt taas pari päivää pahempana ja pahoinvoivana. 

Rasiarakkautta... Ystävältä saatu rasia, jota en vielä ole raaskinut geokätköksi pistää. 

Tämä terveysside-rasia joutaa hymyä tuomaan jonkin rakennuksen valotolppaan tai muuhun suojaisaan metallihäkkyrään, missä se ei ruostu. Magneetti tulee pohjaan. 

Nyt unosille. Olen aivan poikki. Eilenkin olin poikki ja siksi otinkin pikku päikkärit. Nukuin 4 tuntia päikkäreitä ja yöunet päälle. Hyvin nukutti. 

Hymyä!