Siirry pääsisältöön

Little things

Kurkistin tilastoja ihan uteliaisuuttani. Vieläkö Kaalimato vie voiton hakusanoistani? Ihan huippua huomata, että hakusana "kaalimato.com" on muuttunut "Kaikilla meillä on jotain, mistä haaveilla"-hakusanaksi. :D Ei sillä, että kaalimadossa jotain vikaa olisi. ;) Lisäksi huomasin, että Vampirestat-sivustolta blogissani käydään kaikista useimmiten. Hmm... Mielenkiintoista. Paljastuuko tätä kautta salaiset paheeni vai? :D

Olen aamupäivän kysellyt taas sponsoriksi liudan eri yrityksiä. Samalla mietin, kuinka käy marraskuun haasteen, sillä sovittu sponsori ei ole ottanut enää mitään yhteyttä. :S Aika alkaa olla lopussaan ja minulla pitäisi alkaa jo tekemään pohjaa uudelle haasteelle. Tokihan sen teenkin, mutta yhä auki niin DT:t kuin sponsorikin. Hakijoita ei kumpaankaan ole! Minullehan Inspishaasteen tekeminen on iso urakka ja ainaista etsimistä ja kyselemistä, enkä siitä itse saa mitään muuta, kuin tekemisen iloa. Siksi toisinaan mietityttää, että onko tässä mitään järkeä. Nyt kuitenkin muutin ohjeet ihan itseni takia DT:iden osalta siten, että jokainen DT on 3 kuukautta putkeen DT:nä! Ei ihan joka 2 viikon välein tarvitse mulla etsiä uusia. Pakko oli taakkaani keventää, jottei into katoaisi. Puuhaa riittää kuitenkin yhä teemojen, haasteiden ja sponsoreiden kanssa sekä etsiä ne 3 kuukauden DT:t. Haluan, että myös minulla olisi hauskaa yhä vain tätä tehdessäni.

Hauskaa.. Hmm.. Eilen illalla sain ajatuksia päähäni taulujen suhteen. Lähes kaikki taulummehan olivat yhä lattialla seinää vasten odottamassa paikkaansa. Ajattelin, että nyt on inspis päällä, joten mikä jottei! aloin värkkäämään kiinnitystä yhdelle isolle taululle. Omat kiinnikkeensä eivät toimineet, joten virittelin narua sinne taakse. Raskas taulu, joten vahva narukin oltava. Kokeilin vielä käsissäni, että varmasti naru kestää taulun painon. Naps. Ei kestänytkään! Äh... Ei mulla vahvempaakaan ole nyt tässä. Seuraava taulu. Sopisiko se jo valmiiseen naulaan? No ei. Entä tuo taulu... Ei sekään... Valmiita koukkuja ja nauloja ei montaakaan täällä ole ja missä on, ovat ihan väärässä paikassa. Esimerkiksi jäävät verstaalla kaapin taakse piiloon tai ovat ihan liian korkealla tai liian lähellä seinää... Ei, meillä ei ole porakonetta, millä uusia reikiä nauloille tai koukuille saataisiin betoniseinään. Olin jo ties kuinka monta taulua käyttänyt niissä koukuissa, mitkä voisivat tulla kyseeseen, mutta ei ne vaan toimineet mitkään. Siispä seuraava idea. Otin ison tarran kaapista, ja aloin sommitella sitä seinille. Vihdoin ajatus, että tossahan sen paikka on. Sinitarroilla kiinni ja kauempaa katsomaan. ÄH. Ihan liian iso tarra siihen! Seuraava paikka! Ja taas kiipeilyä porrasjakkaran kanssa ja rullaamaan tarraa auki... Räps. Tarra pyörähti käsissäni takaisin rullalle. Eih... Lopulta sen sain sinitarroilla seinään kiinni ja tietysti vinossa. No, olkoot. Katsotaan pari päivää, toimisiko se siinä. Sitten miettimään, mitä teen niille tauluille, mille ei ole mitään huonetta, ei mitään paikkaa edes mielessä, vaikka kuinka saisi poran jostain lainaan. En raaskisi heittää poiskaan niitä, mutta ei ne vaan sovi meidän seinille enää! Ei, en todellakaan tiedä, mitä teemme niille! Osa meni suoriltaan laatikkoon, mikä lähtee kierrätykseen. Yksi iso perintötaulu sentäs löysi paikkansa ja nyt vaan mietin, onko se sittenkään hyvä vai ei. aika näyttää, tottuuko silmä vai sanooko se, että ei sittenkään. On se vaan vaikeaa välillä laittaa tauluja paikoilleen! Johtunee siitä, että kaikki on niin eriparisia ja kun yrittää kuitenkin niitä jo olemassa olevia reikiä ja nauloja hyödyntää.



Viime viikon kohokohtia olivat myös pikkureissumme ja sain vielä yhden synttärilahjankin! Tein myös tuollaisen atc-kortin.

Tänään on vielä pyykkäystä ja stanssausta. 
Ihanaa alkanutta viikkoa!



Kommentit

TiinaJ sanoi…
Hei Viltsu! Ihanan ATC:n olet jälleen tehnyt, minä vaihtaisin kanssasi vaikka kaikki kolme vapaata korttiasi, jos vain se käy ja jos löydät minulta kiinnostavia vaihtareita? Jos löytäisit edes yhden.... :) niin minuulle kävisi mikä vaan korteistasi.
MB sanoi…
Mukavaa viikkoa myös sinulle ja kyllä ne taulut löytävät oman paikkansa
Vilimarika sanoi…
Tiina J. Oi, ilomielin vaihdan atc:t vaikka kaikki. Niinhän se menee, että teen mielummin kortit vaihtoon, kuin itselleni. Jos joku haluaa yhden, se on ok, mutta jos 10, sekin on ok. Kyllä sinun korteissasi sopivia löytyy. :)
TiinaJ sanoi…
Kiitos Viltsu! Tarkistin vielä, että kaikki kortit löytyivät ja löytyiväthän ne! Laitan postiin huomenna tai ylihuomenna. :)
Ihana atc. Miten muuten hankit noita sponsoreita. Minä en ole osannut oikein omaan musiikkihaasteeseeni sponsoria etsiä?????
Vilimarika sanoi…
MB: Viimeistään kierrätyskeskuksesta. ;)

Tiina J: Mahtavaa! Postitan tällä viikolla!

Enkuli: Laitan meiliä. Ei tuossa sponsorin etsinnässä muuta konstia ole, kuin kierrellä, kysellä, esittää pyyntöjä. Ei ole mitään "listaa" tai ryhmää, josta niitä saisi. On vaan joka kuukausi kysyttävä kymmeneltä firmalta, jotta edes yksi suostuisi.
Anonyymi sanoi…
Tarviiko sponsori olla firma?
Voiko yksityis henkilö lahjoittaa jotain?
Kun olisi tuota ylimääräistä askartelutavaraa...
"Tarvikkeisiin hukkuva"
Vilimarika sanoi…
Hyvä "tarvikkeisiin hukkuva". Kuka tahansa voi olla sponsori. Inspiksessä on usein yksityishenkilö. Palkinttokin voi olla muutakin kuin askarteluun liittyvää. Pääasia, että se innostaa ja inspiroi osallistumaan. Palkinto ei tarvitse mukailla haasteen teemaakasn. Pääasia, että se on kiva, jonka sinä itsekin huolisit. Ota yhteyttä sähköpostilla niin sovitaan tarkemmin. Ajankohta, ohjeet jne.

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…