Siirry pääsisältöön

Joulukalenteri luukku 2 : Joulupukille kirje

Tervetuloa Inspirationin Joulukalenterin pariin. 
Jouluun saakka tarjolla hyväntuulisia ajatuksia ja yllätyksiä. Luukku avautuu aamulla kello 06:00.


Muistatko vielä sen hetken, kun lapsena kirjoitit toivelistan lahjoista Joulupukille?
Muistatko, mitä toivoit kaikkein eniten?
Entä vietiinkö kirje yhdessä ulos tontuille vai miten teillä toimittiin?

Minun lapsuudessani kirjoitettiin joka joulu kirje ja veimme äidin kanssa sen ulos oven taakse. Aamulla kirje oli kadonnut! Joskus kirje jätettiin ulkoeteiseen, jonne tontut pääsivät livahtamaan salaa. Lopputulos oli sama; Kirje oli aamulla poissa!

Voi sitä jännitystä, kun mietittiin yhdessä, mitä kirjeeseen laitettaisiin ja saisiko pukki tuotua kaikki, tai edes sen tärkeimmän lahjan. Muistan ainakin kolme toivetta lapsuudestani. Yksi oli keinuhevonen, yksi hääpari-barbiesetti ja yksi oli laulava ja kävelevä nukke. Se nukke olikin hauska. Lauloi ranskan kielellä, mitä kukaan meistä ei ymmärtänyt. Lauluista soi useimmiten yksi laulu, jonka sanoista keksin nimenkin nukelleni. Ei, en todellakaan osannut ranskaa edes sinnepäinkään, joten nukkeni nimeksi tuli Pattikolla! :D Vielä tänä päivänäkään en tiedä, mitä se nimi tarkoittaa, sillä en osaa enää yhdistää oikeisiin sanoihin nimeä.


Voit tulostaa tästä kaksi erilaista kirjettä joulupukille ja lasten kanssa miettiä yhdessä, mitä kirjeisiin tulee. Ensimmäinen, vasemmanpuoleinen kirje on aivan perusmallia, johon toiveet kirjataan allekain. Lapsi voi itsekin piirtää kuvat, mitä toivoo, ellei osaa kirjoittaa, isommat lapset sitten sanoin kertoa toiveensa. Ja kukas sen kieltää, jos aikuinenkin kirjoittaa pukille ja jättää muka-vahingossa kirjeen esim. puolisonsa nähtäville. ;)

Oikeanpuoleinen kirje on rasti ruutuun-kirje aluksi ja loppuun voi kirjoittaa tai piirtää lahjatoiveet.
Muistattehan laittaa lapsen nimen kirjeiden loppuun, mutta jos se nimi unohtuisikin kaikessa tohinassa, niin kyllä tontut tietävät !

Toiveikasta joulukuun toista päivää!

Kommentit

  1. Ihana kuva ja postaus. En enää muista kirjoitinko pukille. Barbin sain kyllä. Omien lasteni kanssa tein piparkakkutaloja ja joulupukinkirje laitettiin oveen ulos.
    Hauskaa oli, nyt kaikki aikuisia.
    Iloista joulun odotusta🕯️

    VastaaPoista
  2. En muista että olisin kirjettä tehnyt. Mutta muistan toiveeni olleen ison nallen ja sen sain ja olin tosi iloinen, se nalle on vieläkin minulla mutta niin pieni :) Kaunis kuva sinulla!

    VastaaPoista
  3. Maahinen, barbiet olivat lapsena parhaita. Oi, ja piparkakkutalot! Minulla ne eivät onnistu ikinä kunnolla!

    VastaaPoista
  4. Anonyymi, ihana muisto lapsuudesta säilynyt siis tähän päivään asti. Olet todella rakastanut sitä ja pitänyt huolta.
    Ps. Voisitko miettiä itsellesi jonkin nimimerkin. Olisi helpompaa vastata juuri sinulle kun olisi nimi. Ja arvontoihin vaaditaan nimimerkki myös. Muuten ei tiedä kuka on kyseessä. <3

    VastaaPoista
  5. Se olin minä tuo anonyymi,en tiedä miten klikkasin väärin! Tein kommentin ja kaikki ja sit pukkasin meneen. Soorry!

    VastaaPoista
  6. Aaaa, ihanainen Esther. Olin hieman suruissani kun en osannut kohdistaa sanojani kenellekään tietylle. Onneksi selvisi. Luv u

    VastaaPoista
  7. Voi niitä muistoja, kun lapsena tuli kirjoitettua joulupukille. Nyt on ihana seurata, kun omat lapset tekevät sitä samaa <3 Se on niin tärkeää :)

    VastaaPoista
  8. Minähän kirjoitan vieläkin pukille ja olen tehnyt sitä jo yli 60 vuotta. Lapsena kirje laitettiin pönttö-uunin taakse, mutta nykyään sen voi jättää ihan pöydälle. Kyllä tontut ne aina löytää =)

    VastaaPoista
  9. Minä en kirjoittanut koskaan joulupukille kirjettä.
    Ihan pienenä likkana, uskoin ettei joulupukkia ole, se on vain ihminen joka pukeutuu, ja vanhempani ostavat lahjat.
    No heille tietenkin sanoin toiveeni.
    Välillä toteutui ja välillä ei.

    VastaaPoista
  10. Maatiaiskananen, lasten kanssa joulu on täydellinen. Se vilpitön naiivi usko ja jännitys on käsin kosketeltavaa. Meillä vielä kummipoika viime vuonna uskoi. Nyt en tiedä.

    VastaaPoista
  11. Maatiaiskananen, lasten kanssa joulu on täydellinen. Se vilpitön naiivi usko ja jännitys on käsin kosketeltavaa. Meillä vielä kummipoika viime vuonna uskoi. Nyt en tiedä.

    VastaaPoista
  12. Sude, miksikäs lopettaa kun kyllä pukki on totta.

    VastaaPoista
  13. Tuija, kaikkea ei edes ole tarvis saada mutta onpahan mistä antaja voi valita.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Hei, lukijani! Ihana, kun olet siinä!
Mitä mieltä olet tämän postauksen sisällöstä?
Jätä minulle kommentti.
Myös moikkaus riittää.
Silloin tiedän sinun käyneen täällä.
Tulethan toistekin!

KUUKAUDEN SUOSITUIN POSTAUS :

Georganicsin kolme hiilen kovaa tuotetta hampaille

Mikä tekee ihmisestä, olipa mies tai nainen, kauniin? 
Varmasti vastauksia on useampia, mutta ainakin kaunis hymy. Sellainen aito, vilpitön hymy, jolla ei tavoitella mitään hyödykkeitä eikä ivata ketään. Hymy, jossa sielu valaisee temppelinsä kauneimmalla valollaan. Ihan sama, onko hampaita tai ei, raudat tai ei, koriste ja kultahammas tai ei tai vaikka suu ei aukeaisi edes. Mutta oikein kauniista, puhtaiden hampaiden hymystä ei ole haittaakaan.. 😁

Koska minun suuni reagoi tavallisiin hammastahnoihin, on käytössäni oltava aina sellaista tahnaa, mikä ei aiheuta kipua ja aftoja, ientulehdusta tai haavaumia. Koska myös seuraajissani on herkkäsuisia, esittelen kolme upeaa valkaisevaa tuotetta, jotka eivät satuta herkkää suuta. Annetaan hampaiden näkyä hymyillessämme!

Tuotteet olen saanut lahjaksi Ruohonjuuresta eikä minua velvoiteta esittelemään näitä. Teen sen ihan sinua ajatellen.


Georganics oli minulle uusi tuttavuus, mutta aktiivihiili valkaisevana jauheena on tuttua. Nyt pääsin testa…