Joulukalenteri luukku 17 : Ravintolasuositus


Jouluun kuuluu ruoka. Hyvä, erilainen, mutta silti perinteinen ruoka. Ruoka pitää hyvällä tuulella ja sanotaan, että tie miehen sydämeenkin käy ruuan kautta.

Koska joulun perinneruuat tiedämme jo, esittelen ateriakokonaisuuden yhdestä minun suosikkiravintolastani. Suosittelen todella, jos vain käyt Kuopiossa ja tahdot oikeasti erinomaista ruokaa keskustasta. Turkkilaista ruokaa Galatasta. 


Kävimme Galata-ravintolassa lounaalla. Hintaa 10.90€/ateria seisovasta pöydästä. 
Aloitetaan alkupalasalaatista. 

Valittavana olisi ollut kaikenlaista, mutta halusin vain muutamaa raikkaampaa salaattia.. tosin ihan vaan muutaman tilalle tuli täysi lautanen vähän kaikkea hieman. Jo alkusalaatit antoivat viitteitä siitä, että nyt on maut kohdallaan! 

Oliivit olivat oikeasti hyviä, eikä maistuneet eivätkä näyttäneet säilykeoliiveilta. Viininlehtikääryle oli ihanan raikas ja granaattiomenan siemenet rapsahtelevia ja kirpakoita. 


Kun alkupala oli syöty, siirryttiin lämpimään ruokaan. Murunen haki lautasellisen jälleen "vähän kaikkea", mitä arveli minun haluavan maistaa. Nautaa, broileria, kasvisruokaa, bulguria...  


Jestas! Tiesin, että keittiössä Galatassa on 2 turkkilaista kokkia, mutta kyllä se ruokalajien tuoreus ja mureus yllätti silti. Tässä 100 istumapaikan ravintolassa ei käytetä pakasteita.  


Joimme sitruunavettä. Raikasta, sitruunaista ja hyvää sekin. Toki listalta saisi muutakin halutessaan.  

Sanotaan, että suomalainen ja turkkilainen ruoka eroaa toisistaan paljonkin. Turkkilainen ruoka on paljon mausteisempaa, mutta toisaalta myös luonnollisia makuja suositaan. Minusta turkkilaisen ruuan mausteet ovat mietoja ja mitään polttavaa chiliä en ole kohdannut koskaan. Itse syön kotona tulista ruokaa joten sanoisin ennemminkin aitoja makuja.

Mintulla maustettu linssikeitto tuoksui pöytäämme ihanan mintun ansiosta. Pakkohan sitä oli maistaa. Nam. 


Jälkkärinä mintun väristä kermakakkua..


...Vihreän sitruunateen kera. Kysyimme, jos saisimme perinteiset turkkilaiset teet myös, sillä Turkissa ollessamme rakastuimme omenateen makeuteen. 


Omenateet saimme välittömästi. Voi Ah ja Nam kuinka hyvää se oli yhä! 


Rakkaudesta Turkkiin maistoin myös kahvin. Pieni vahva kahvi kuten pitääkin olla. 


Sisustus on turkkilainen ja simppeli, erittäin kaunis. Ihastuimme valaisimiin niiden näyttävyyden vuoksi. Juu, pelkkä valo ja köysi toimiu oikeasti! Kuvat sisustuksesta ovat epäselviä, sillä yritin kuvata niin ettei muita ihmisiä tulisi kuviin. Vaikka julkisesti otettu kuva saakin sisältää ihmisiä, ei se kivaa minusta olisi. Näkyy näistä nyt joka tapauksessa se idea. 


Ja verhot! Niitä tuijotin ja tuijotin ja tuijotin! Niin kauniit prinsessaverhot! 


Kuopiossa on edustettuna mm. Kreikan, Italian, Balkanin, Thaimaan, Nepalin, Kiinan, Japanin, Turkin ja Vietnamin keittiöt. Valinnanvaraa siis olisi, mutta Galataan palaamme uudestaankin. Erityiskiitos vielä ihastuttavalle Huiping Zhanalle ystävällisyydestä ja omenateestä. 😉


Postaus täysin oma kokemus ,eikä millään muotoa yhteistyössä  ole tehty. 

Kommentit

  1. Voi mitä herkkuruokia. Omasta Turkin matkasta on myös jäänyt tuo omenatee erityisesti mieleen. Muistan, miten ostettiin sitä iso pussukka kotiinkin mukaan.
    Herkullista sunnuntaita!

    VastaaPoista
  2. Kuin myös, kiva teekuorma tuli mukanamme Suomeen.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Hei, kaunis ihminen, soisitko minulle hetkisen..
Mitä pohdit postauksesta tästä?
Entä yleensäkin blogini hedelmästä?
Jätäthän viestin lyhyen tai pohtien pitkään,
Mutta anonyymit haukut tosin eivät johtaisi mihkään!
Olkoon päiväsi sateenkaaren sävyinen, iltasi leppoisa, yösi tyyni.
Ja kun saapuu aamu uusi, jo sängyssä tuumi:
On Inspiksen Viltsu sun ystäväsi vanha taikka uusi.

Ystävyydellä kaunissieluiselle lukijalleni,
Viltsumari