Korona muovi
Maapallomme oli jo aiemminkin tukehtumassa muovijätteeseen. Covid-19 ei asiaa helpota:
- maskeja
- suojakäsineitä
- käsidesipulloja
- ruumissäkkejä
- kertakäyttöruiskuja
- lääkepulloja
- Yms
Kuluttajat suosivat jälleen muovia enenevässä määrin. Tämä on hälyyttävää!
Esimerkiksi USAssa kertakäyttömuovin kulutus on kasvanut 250-300 prosenttia.
Yritysten suunta muovittomuuteen on kääntynyt ylösalaisin ja mm. Starbucks kielsi kestokuppien käytön noutokahveissaan.
Sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa kiellettiin asiakkaiden omien ostoskassienkin käyttö.
Erikoistahan tästä tekee se, että tutkimukset osoittavat korona viruksen viihtyvän paremmin nimenomaan muovissa, kuin vaikkapa pahvissa.
Välimereen päätyy yhtä paljon muovia, kuin jos sinne heitettäisiin 33 800 muovipulloa minuutissa. Luit oikein. MINUUTISSA!
Mikromuoveja löytyy runsaasti myös Arktiksen lumesta, jonne sitä on kulkeutunut tuulen mukana. Meriin päätyvät muovit sekä tuhoavat planeettaamme, että myös päätyvät luonnon kiertokulussa elimistöömme, mutta myös tuulen mukana kulkeutuva mikromuovi löytää tiensä sisuksiimme. Esimerkiksi vuonna 1998 tehty tutkimus osoitti, että keuhkon syöpäkasvaimista löytyi mikromuovia. Mikromuovia löytyi lähes yhtä runsaasti myös normaaleista näytteistä. On muistettava, ettei muovit hajoa, eikä niiden vaikutuksista soluissa ole vielä riittävästi tietoa. Vaikutus vaihtelee ainakin hiukkasten koon, muodon ja raaka-aineen mukaan. WWF:n mukaan ihmisen elimistöön päätyy viikossa viisi grammaa mikromuovia, etenkin juomaveden kautta. Maalaisjärkikin sen sanoo, ettei muovi kuulu ihmisen tai eläimen elimistöön! Niinkuin ei luontoon muutenkaan.
Me suomalaiset olemme yhtälailla osallisia maapallomme vahinhoittamisessa. Jos nyt ei ihan samoissa luvuissa pyöritä tai kaikkia samoja asioita työnnetä vesistöihimme, mutta esimerkiksi Itämeren alueella Suomi on roskaisinta seutua.
Vesistöihin päätyvät tupakan tumpit sekä myrkyttävät eläimiä että pahentavat mikromuoviongelmaa, sillä filtteri on selluloosa-asetaattia.
Tumppien sisältämä muovi on toki haitallista eläinkunnalle, mutta myös kasveille se on prosentuaalisesti yhtä iso stressitekijä kuin kuivuus.
Tässä vain pieni osa muovien haitoista ja mitä kautta sitä roskaa tulee. Silti jo nämä asiat saavat ainakin minut surulliseksi. Toisaalta myös niin vihaiseksi, etten voi aiheesta olla kirjoittamatta. Minä haluan kauniin, puhtaan ja terveellisen maailman elää,olla ja hengittää. En muoviin hukkunutta, kuollutta planeettaa nimeltä Maa.
Pyydän: Laita roskat ja tumpit niille varattuihin roska-astioihin. Veneessä ja autossa jos tarve on tuprutella,käytä esim. Pilttipurkkia, johon laitat 1/3 vettä ja sinne tumppaat tupakan ja kansi kiinni. Tumppien paikka ei ole maassa, ei järvessä, ei paperien seassa normiroskiksessa (jollei savuke ole esim. Poljettu sammuksiin 100-varmasti).
Jos kulkiessasi näet roskia maassa,kerää ne ja vie roskikseen. Näin teet hyvän työn itsesi ja koko planeettamme hyväksi. Tätä varten sinulla voi olla esim 2 muovipussia taskussasi. Toisen laitat käteen,toiseen laitat roskat ja lopuksi kädessäkin olleen pussin. Toki kertishsnskat ajavat asian myös.
Ja kyllä. Vaikka sinä yksin tekisit mainitsemani hyvät työt, siitä ON apua ja hyötyä. Myös minä kerään roskat. Myös moni muu yksittäinen ihminen kerää. Meistä yksittäisistä kertyy iso joukko ympäri maatamme.
Kiitos KIITOS kiitos
Xoxo
Kommentit
ECONYL®:n oma kierrätysohjelma tekee yhteistyötä paikallisten jätehuoltojärjestelmien ja -viranomaisten kanssa mm. USA:ssa, Egyptissä, Pakistanissa, Thaimaassa, Norjassa ja Turkissa. The Healthy Seas – jätteestä vaatteeksi -hankkeessa vapaaehtoiset sukeltajat keräävät hylättyjä tai kadonneita kalaverkkoja merien pohjasta Belgiassa, Alankomaissa, Italiassa, Kreikassa ja Kroatiassa. Net-Works™ -yhteistyöhanke Lontoon Eläintieteellisen yhdistyksen kanssa kouluttaa filippiiniläisiä ja kamerunilaisia rantayhteisöjen asukkaita keräämään ja myymään hylättyjä kalaverkkoja.