Mielikuvia 1


Mitä sinä teet sellaisina päivinä, jolloin asiat stressaavat aivan liikaa, muttet voi vaikuttaa asioihin mitenkään? 

Tai sateisena päivänä, kun et voikaan mennä ulos?

 Mitä teet silloin, kun tahdot työpäivän jälkeen nollata aivot ihan yksin ollen, eikä jaksa ajatella yhtikäs mitään!? 

Tai onko sinulla samoja hetkiä kuin minulla, eli kivut estävät liikkumisen ja ainoa asento on maaten tai pehmeällä istuen?



Minulla on todellakin niitä hetkiä usein päivän mittaan, että sohva tai sänky on ystävänäni. Silloin tulee katsottua leffoja, luettua kirjoja, tuijotettua ulos ikkunasta ja meditoin itseni kauas Turkin rannoille. Tai tavoittelen illuminatin autuutta. Mielikuvia ja mielikuvamatkailua. Voi kuule, olen matkannut läpi Afrikan ja toisinaan kauas Nepaliin saakka. Kiertänyt olen maapallon useaan kertaan ja nähnyt maailman kauneimmat linnut, merenneidot ja yksisarviset. Vain mielikuvitus on rajana mielikuville. 


Myös Päivi Vesalalla on mielikuvia, joita hän on laittanut paperille ja paperit kansien väliin. Mielikuvia-värityskirja aikuisille on ollut suurena ilonani useamman kerran. Rakastan värejä ja värittämistä. Nähdä työni tulos välittömästi kynän liukuessa paperin pintaa, kuin jäätanssija jäällä. Rakastan pieniä piperryksiä, mutta myös suuria pintoja, joissa saa antaa kynän viedä. 


Kun Vesalan Mielikuvia-kirja tuli kotiimme, katsoin ihastellen sen kokonaisuutta. Laadukas materiaali kierrekansissa. Kierre mahdollistaa sen, ettei tarvita mitään kikkaskonsteja pitääkseen toisen sivun kurissa. Ja kannet ovat sen verran tanakat, että saatan värittää kuvia jopa maatessani vuoteessa. Voin paljastaa, että tämä kirja onkin sänkyni vierellä yöpöydän laatikossa kynien kanssa odottamassa minun lepohetkiä. Se tunne, kun löytyi värityskirja, joka oikeasti on HYVÄ! 


Tykkäätkö sinä väritellä pientä vai suurta pintaa?


Tässä Mielikuvia- aikuisten värityskirjassa on sekä että. Jokaiselle jotakin, ja jokaiselle hetkelle jotakin. 


Yksi hyvin oleellinen asia on se, ettei taustapuolella ole kuvia, vaan se on tyhjä. Se on ollut äärettömän hyvä asia, sillä tykkään väritellä tusseilla, jotka näkyvät toiselta puolen hieman. Ja jos suttaan menemään vaikkapa vesiväreillä, niin silloinkin se tausta olisi kuprulla. Ja toisaalta, tyhjä sivu mahdollistaa muistiinpanojen laiton kesken kaiken. ainakin minulla tulvahtelee mieleen asioita, jotka on saatava heti muistin, tai ne unohtuvat. Esimerkiksi blogiaiheita, runoja, jokin tärkeä asia...
Tai ihan vaan revitellä mielin määrin kynillä sitä omaa kuviota. Se onkin tapanani eritoten ollessani puhelimessa.


"Anna mielikuvituksellisten mielikuvien viedä sinut värittämisen ihanaan maailmaan! Mielikuvia-värityskirja on koottu Vedic Art -taiteilija Päivi Vesalan intuitiivisesti piirtämistä upeista kuvista. Kirja on mielenkiintoinen sekoitus abstrakteja ja tunnistettavia aiheita. Näe kuvat omalla tavallasi ja luo niihin värittämällä sinun mielikuviesi mukaiset tunnelmat. Kuvat on painettu vain paperin yhdelle puolelle."

Teksti: Kirjan oma esittely


Silloin, kun väritän kuvia, minulla on visio päässäni, miltä lopputulos näyttää. Tokihan saattaa tulla ahaa-elämyksiä matkan varrella ja värit vaihtuvat toisiin. Ja toisinaan teen yhden pienen kuvion kerrallaan, mutta kuten tämän maatuskan kohdalla, ensin punaista, sitten vihreää jne. 

Väritätkö sinä yhden kuvion vai kaikki saman väriset yhdellä kertaa? 


Joskus oli paineita siitä, saanko väritettyä niin, ettei tule reunojen yli. Tai että isommat pinnat olisivat kuin samettia, eikä raitoja näkyisi. Enää en niin välitä siitä, sillä tärkeintähän on nauttia ja antaa mielikuvien viedä mukanaan. Nyt minulle on tyypillistä "sulautua yhdeksi" kuvan kanssa. Eli vaivun ajatuksiini ja mietin, missä tuokin maatuska asuisi, miltä siellä näyttäisi, puhuisiko hän venäjää vai suomea ja olisiko hänellä muunkin värisiä esiliinoja. Voi että minä nautin mielikuvista! Antaa todellisuuden olla hetken omissa oloissaan. Meillä aikuisillakin on lupa heittäytyä värityskuvien maailmaan! 


Kynät omia
Kynäpurkki oma, vanha lyhty
Värityskirja lehdistönäyte Päivi Vesalalta
Kynttilä ja lautanen kuvattu muualla

Kommentit

LauraKatarooma sanoi…
Mää en oo värittämisestä innostunu ite. Tykkään silti kattoa toisten värittämistä ja lopputuloksia. Mun oma värittäminen taitaa olla palapelien teko.
Anonyymi sanoi…
Väritys ei ole mun juttuni, mutta piirtäminen on ja onneksi pojat voivat värittää tekeleeni:)
Värittelen mielummin isoja pintoja, pienet jutut ei sovi mulle :D
Väritän kaikki samanväriset kuviot yhdellä kertaa, sitten vasta vaihdan väriä.
Kivaa tiistaita Viltsu!