Siirry pääsisältöön

TABUT TARINAT: Erään naisen tarina

Kysyin Instagramissa ja Facebookissa tarinoita, jotka halutaan julki. Tabuja, joista vaietaan, vaikka niistä pitäisi puhua;

"Onko sinun tarinasi tabu? 
Tiedätkö aiheen, josta vaietaan tai joka on arka puhua?
Vaikea ymmärtää tai muuten vaan valtaväestöstä poikkeava? 
Tai onko sinulla aihe josta haluat lukea ja luettavan? 
Kerro se meilillä: somanyinspiration(at)gmail.com 
Ja tuon aiheesi esille blogissani. Tyhmiä aiheita ei olekaan.
Ilmoitan aiheen olevan joko nimimerkkisi tai tabu-haasteen aiheita. Ihan kuinka sovitaan. Kesä - ja heinäkuussa arvon jokaisen tarinan tai tarina-aiheen jättäneen kesken pienen yllätyksen. Toki halutessasi saat olla tyystin random jolloin et osallistu arvontaan. -
Blogissani on käsitelty mm. Nettikiusaamista, rasismia ja syrjintää, kipupotilaan arkea, vähävaraisuutta.. Onko juuri sinun aiheesi seuraava!?
-

Somanyinspiration.blogspot.fi 
Somanyinspiration@gmail.com"


Sain ensimmäisen kommentin  lähes samoin tein, kun julkaisin ilmoitukseni. Ilmoittautuja lähetti minulle meilin, jonka avatessani ilahduin suuresti. Minulle oli lähetetty kokonainen tarina pelkän aiheen sijasta!!! Siitäkin huolimatta, että pelkästään aihekin riittäisi. Luin tarinan  myöhemmin ja nyökytin päätäni hiljaa itsekseni. Tämä on tarina, jonka tahdon tuoda esille blogissani!
Saanko esitellä ensimmäisen blogivierailijani antaman aiheen.. JA tarinan!



"Tämä tarina on tosi ja se kertoo eräästä naisesta joka on koko elämänsä aikana taistellut oman paikkansa ja arvostuksensa eteen.
Peruskouluaikoina häntä kiusattiin, kerran jopa hakattiin sen takia, kun hän änkytti. Onneksi hänellä oli edes muutama ystävä, jotka eivät välittäneet hänen änkytyksestään, vaan pysyivät hänen rinnallaan. 

Peruskoulu oli ja meni. Ammattikoulussa hän päätti, ettei anna änkytyksen vaikuttaa hänen koulutusmahdollisuuksiinsa. Hän suoritti koulun ja valmistui.


Ammatin vaihto tuli eteen joskus 1980 luvun puolen välin jälkeen. Nainen sai paikan erään matkatoimiston puhelinvaiheessa. Se olikin iso askel hänelle. Usein hän mietti miten selviytyä änkytyksen kanssa haastavasta työstä, jossa joutui myös käyttämään kieliä. Mutta hän selvisi ja pärjäsi työssään.

Tullessaan töihin Helsingin kaupungille naisen änkytys oli lähes kokonaan kadonnut. No ehkä jännityksen vaikutuksesta jotkut sanat aiheuttivat hänelle vieläkin vaikeuksia. Mutta se tunne, mitä nainen tunsi, hänet oli hyväksytty työyhteisöön, auttoi häntä voittamaan änkytyksensä sekä parantamaan puhetekniikkaansa. Voittamisen tunne antoi uskoa siihen, että hän pärjäisi työelämässään sekä kasvatti hänen itseluottamustaan niin naisena kuin työyhteisön jäsenenä.



Vuonna 1995 serkku rekrytoi tämän naisen töihin Helsingin kaupungille laskujen käsittelijäksi. Ja tällä tiellä hän edelleen on. Tämä nainen on tähän hetkeen asti ollut useassa eri toimessa Helsingin kaupungilla, joissa hän on joutunut esiintymään, pitämään puheita änkytyksestään huolimatta.

Vuonna 2012 oli edessä taas kerran uudet haasteet. Hän pääsi toimimaan päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna. Työ mikä vaatii sosiaalisia taitoja, taitoja esiintyä, taitoja kuunnella ja taitoja olla apuna muille työtekijöille. Nyt näyttää siltä, että tämä nainen jatkaa tässä tehtävässä.


Nainen on hävennyt niin monta vuotta änkytystään. Ollut kiusattu. Jopa joskus vieläkin, joku matkii tai hymähtää, kun hän änkyttää, mutta hän ei anna sen lannistaa. Moni joka hänet tuntee ja on kanssaan keskustellut ovat varmaankin huomanneet ison kehityksen hänen puheessaan. Edelleen ja varmaan hänen koko loppuelämän aikana tulee hetkiä, että hän änkyttää, mutta hän on sinut asian kanssa ja änkytys on osa häntä!

Näin pienestä ujosta ja koko lapsuus- sekä nuoruusiän änkyttäneestä tytöstä kasvoi aikuinen nainen, joka on ylpeä itsestään.

-
vinnminn-
"


Mitä ajatuksia tämä upea tarina sinussa herättää?

Tunnetko tai oletko kenties itse änkyttänyt joskus, tai nykyäänkin? 

Minä muistan kouluaikoina luokkatoverini änkyttäneen, ja ala-asteella hän kärsi siitä enemmän eka vuosina. Häntä kiusattiin ja matkittiin aina, kun avasi suunsa. Onneksi opettaja puuttui asiaan samoin, kuin pojan vanhemmatkin, ja luokkatoverit lopettivat kiusaamisen kokonaan. Lopulta sitä ei edes huomattu enää, sillä se "kuului asiaan". Myöhemminkin vastaani tuleet henkilöt, joilla sanat tarrautuvat kiinni, ja tulevat änkytyksenä ulos, ovat minulle ihan ok. Ei se minua haittaa! En voisi edes alkaa kiusaamaan sen takia!

Miksi ihmeessä erilaisuus koetaan pelottavana tai jopa vajavaisuutena? Eihän änkyttäminen tee ihmisestä hullua tai vammaista! Mutta silti se tuntuu joitakin vaivaavan niin paljon, että aletaan pelleillä toisen kustannuksella. Mietin, kuka onkaan se vajavainen tässä asiassa...

Onko sinulla tarina kerrottavana, tai aihe antaa, josta minä kirjoitan tabun tarinan?
Sinun aiheesi tai tarinasi voi olla seuraava! 


Kiitos Vinnminn!

Kommentit

Minna Vinni sanoi…
Näin kun luin tuota tekstiäni, liikutuin ja tuli kyynel silmään. Niin miksi änkytys, änkyttäminen tekee meistä erilaisen? Vai tekeekö se oikeasti? Itse olen tuota niin monesti miettinyt ja tulen varmaan aina miettimään. Änkyttämisen kanssa kasvaa ja sen kanssa oppii elämään. Ja jotenkin pystyy (ehkä) myös jättämään se kouluajan huonot ajat taakseen. Olla vahvempi kuin ne kiusaajat!
Voi miten upea ja kannustava tarina.
Kannustavalla toiminnalla, moni pieni "vika" korjaantuu ihan itsestään.
Anonyymi sanoi…
Hyvä aihe voisi olla vaikka eläminen lastenkodissa. Sitä on valitettavan paljon eikä olot sielläkään ole aina ihan kovin hyvät. Annukka14@hotmail.com
Viltsu Mari sanoi…
Minna, en voi minäkään ymmärtää, miksi erilaisuutta pelätään tai vierastetaan niin itsekkäästi.
Viltsu Mari sanoi…
Outi, olen samaa mieltä. Asioista pitää voida puhua, ja tuoda esille se, ettei ne erilaiset olekaan erilaisia niin kauheasti. Monihan sanoo, ettei hyväksy jotain, mutta kun tutustuu ihmiseen, joka on sitä "jotain", niin eihän se enää olekaan paha asia.
Viltsu Mari sanoi…
Annukka, aihe kuulostaa hyvältä. Saisinkohan siihen jonkun kertomaan ajatuksia ja kokemuksia!?

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Super SaltBalans testissä

5. kesäkuuta 2013

Luin Pirkka-lehdestä mainosta, jossa kerrottiin yhden pillerin auttavan turvotukseen, silmäpusseihin, laihdutukseen, selluliittiin, magnesiumin puutteesta johtuviin kramppeihin tai suonenvetoon, runsaan hikoilun aiheuttamaan mineraalikatoon sekä hillitsemään suolan käytön haittoja. Itse kiinnitin huomiota erityisesti turvotukseen, silmäpusseihin ja kramppeihin. Lisäksi kesäkuumalla hikoilu sekä tietenkin selluliittiäkin löytyy, joten ne myös lisäpotkuna tuossa purkissa. 
En ole mitään laihdutuspillereitä edes halunnut kokeilla, koska niissä yleensä on jokin yhtenevä pointti: Ota tämä pilleri, juo vettä ja liiku paljon ja laihdut 5 kiloa vähintäänkin! Haloo! Ilman sitä pilleriäkin laihtuisi niillä ohjeilla! Mutta tällainen oireita lievittävä pilleri voisi ollakin kokeilun arvoinen. Toimiiko vai ei, sen tietää vain kokeilemalla. Mainos kun ei väittänyt mitään ihmeitä eikä pyytänyt tekemään suolan vähentämisiä tai muitakaan temppuja, jolloin tietenkin se auttaisi itsess…

Exfoliating Socks Lavender Kuorivat sukat käyttökokemukset

Kotimainen kosmetiikan verkkokauppa, Sunrise Cosmetics, joka tunnetaan muovituotteita valmistavana ja kosmetiikkaa maahantuovana yrityksenä, lähti mukaan jalkahoitoni toteuttamiseen Iroha naturen kuorivilla sukilla. 
Syy siihen, miksi tarvitsin apua, oli se, että kaikista voiteista ja raspaamisista, liuottamisista ja muistakin kotikonsteista huolimatta sairauksieni yhteissumma aiheuttaa jalkapohjieni kuivumista, hilseilyä ja paksuuntumista. Muutaman kerran kuukaudessa jopa repeilivät verille saakka. Luulin jo, ettei muuta apukeinoa olekaan, kuin voidella hoitavilla, paksuilla voiteilla usean kerran päivässä. Parhaillaan/pahimmillaan olinkin paksu kerron voidetta jalkapohjissa ja muovipussit päälle. Sillä konstilla ei kuitenkaan kävelä liukastelematta ja muutenkin pussi rullautuu helposti varpaisiin, jos esim. jalat liikkuvat mattoa/sänkyä vasten. Mitä hävittävää minulla siis oli siinä, että kokeilisin vielä yhtä uutta juttua, eli kuorivia sukkia.
Sunrise Cosmeticsin verkkokaupasta lö…

Kahvin ja mandariinin yhteinen liitto

Kahvi on yksi koukuttavimmista nautintoaineistamme, joita käytämme sen enempiä miettimättä, koukuttaako se vai ei. Kuitenkin niinä aamuina, kun heräämme aamupalalle, ja huomaamme kahvin loppuneen kaapista, koukutuksen vieroitusoireet huomataan hetkessä. Kahvia on vain saatava!

Kahvin keksijöinä pidetään arabeja, jotka valmistivat kahvia luultavasti jo 1200-luvun tienoilla Jemenissä. Eurooppaan kahvi tuli 1600-luvulla ja maailman suurin kahvintuottajamaa on Brasilia, joka tuottaa noin 1/3 maailman kahvista. Me suomalaiset olemme  maailman ahkerimpia kahvinjuojia asukasta kohti, sillä suomalainen kuluttaa paahdettua kahvia keskimäärin 10 kiloa vuodessa. Minusta se on hassua, sillä itselleni kahvi tuo ensisijaisesti mieleen ennemminkin turkkilaisen kahvin tai jonkin kahvintuottajamaan, kuin Suomen. Olenko siis liian lähellä...?!


Toinen herkku, joka ainakin minulle maistuu erittäin hyvin, on mandariini. Ihanan mehukas, hedelmäinen ja raikas hedelmä, joka saa auringon paistamaan sisältämme…