Syrjintää ja rasismia

Toukokuu tuo tullessaan kesän toivon mukaan. Ainakin lumet ovat sulaneet ja lätäkötkin lähes kokonaan kuivuneet. Aurinko paistaa lettuja suurella muurinpohjapannulla ja laittaapa lettusille vielä mansikkahilloakin päälle.

Mietin, mistä kirjoittaisin tällä kertaa, ja otsikot vilistivät silmissäni villivarsojen lailla. Jotenkin kuitenkin kaikki ne uutiset, joita olemme saaneet pitkin viimeistä puolta vuotta, ovat nyt kerralla iskeytyneet vasten kasvojani. Onhan siitä toki viitteitä ollut pitkin ja poikin, mutta silti. 

Sitä vaan kysyy : MIKSI!? 
Sitten yrittää uskotella itselleen, että syy selvinnee joskus vuosien? päästä. Kaikelle on tarkoituksensa. Ja ettemme kukaan ole täällä loputtomuuteen asti.
 Jotenkin ymmärtää iän tullessa, tai sairauden viedessä, mutta nuoretkin... 


Onko valmis menettämään toisen ihmisen rajan taakse? 

Vai pitäisikö iloita, kun toinen saa helpotuksen ja hyvän olon ja kaikki maanpäällinen paha päättyy hänen osaltaan?!

 Onko kuolema sittenkin iloinen asia-Loppupelissä?! 

Näissä mietteissä...

Perusluonteeni patoaa asioita sisäänsä ja yrittää olla vahva. En ole mukana enää pysynyt laskuissa, montako kertaa olen kuullut sanat : Kuolema ja hautajaiset. Eikä tämä vielä ole loppu. Ihan kaikkea ei vaan heti sillä hetkellä, jos koskaan, halua kirjoittaa somessa tai blogissa. Mutten myöskään tahdo kirjoittaa kuolemasta tänään(kään). 

Sen sijaan mieleeni pulpahtelee sanat Rasismi ja Syrjintä. 


Omakohtaiset kokemukseni ovat molemmista, joten tiedän, mitä se on, mutten ole sentään kokenut sitä siinä mittakaavassa, mitä se pahimmillaan voi olla. Niistä joutuu lukemaan lehdistä ja katsomaan uutisista. Ihan kamalaa! 

Se, mitä lähiaikoina olen kokenut, on ollut hyvin vähäistä. Ehkä viimeisin oli välillisesti tehty syrjivä kommentti minua kohtaan blogissani, kun minulle tärkeän ihmisen sairautta käsittelevään kirjoitukseen (jonka piti olla siis tiedottava ja opettava) kommentoitiin sen enempää asiaan perehtymättä ilkeillen. Jos minulle asiasta puhuvana tulee palautetta haukkujen kera, mitä se on hänelle, joka elää sairautensa kanssa?! Surullista. En soisi sitä taakkaa kenellekään. Kuitenkin ihana ihminen kyseessä, eikä itse syypää sairauteensa, joten kommentoija siinä tilanteessa oli se "sairaampi osapuoli" mielestäni.  Ja minä pidin häntä fiksuna aiemmin.. huh huh. 

Sitä ennen taitaa olla muuan vuosi aikaa, kun asuntoa yritimme hakea turhaan. Virkailija sanoi ihan suoraan ajatuksensa ääneen ja sai suumme loksahtamaan auki samalla. Se tarina onneksemme päättyi lopulta eduksemme ja hyvin. Kaikilla ei kuitenkaan ole asiat yhtä hyvin. Esimerkkinä voisin sanoa vaikkapa ne romanit, jotka hakevat turhaan asuntoa saamatta sitä koskaan rotunsa vuoksi. Vedotaan rikoksiin, vaikkei jokainen romani rikoksia teekkään. Tai entä vastikää uutisissakin ollut tummaihoinen poika, jonka bussikuski jätti pysäkille ja vilkutteli vain ivallisesti ohi ajaessaan... Aivan käsittämätöntä! 

Mitä sitten ovat syrjintä ja rasismi virallisesti?


Syrjinnällä tarkoitetaan yksilön tai ryhmän torjumista muiden ihmisten muodostamasta ryhmästä alistamistarkoituksessa. Syrjintä on eleellisen kiusaamisen muoto. Syrjintä voi ilmetä esimerkiksi välinpitämättömyytenä tai työsyrjintänä.

Syrjintä voi kohdistua mihin tahansa inhimilliseen ominaisuuteen. Syitä voivat olla esimerkiksi sukupuoli, ikä, etnisyys, kansalaisuus, ihonväri, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen, yhteiskuntaluokka tai toimintakyky.

Aina ei ole kyse aktiivisesta toiminnasta, vaan myös toimimatta jättämisessä voi olla kyse syrjinnästä.

Vastaavasti rasismi kuvataan Wikipediassa näin: 

Rasismi on aate tai toiminta, jossa ihmisten rodun, etnisen taustan tai biologisten eroavaisuuksien tai näihin liittyvien fyysisten tai henkisten ominaisuuksien erilaisuudella perustellaan ihmisten eriarvoista kohtelua eli syrjintää.

-Lähde: Wikipedia-


Jos mietitään Suomea, eikä nyt lähdetä tummien ihmisten maihin, niin mielestäni ihan tavallisella valkoihoisella henkilöllä, joka käy normi-palkkatyössä, on perusterve ja ihan tavallisen näköinen, suht sosiaalinenn, muttei liiaksi ja hetero suuntautumiseltaan, hänen elämänsä on helpompaa, kuin jonkun toisen. Vaikeimmasta päästä lienee ajatus henkilöstä, joka olisi tummaihoinen, syrjään vetäytyvä tai yltiösosiaalinen, kaunis tai komea tai vastaavasti rujo. Hän olisi työtön yksinhuoltaja, joka saisi sossusta apua. Hän olisi kaiken lisäksi sairaalloisen ylipainoinen esim. lääkityksen ja kilpirauhasvaivojen vuoksi ja homo. Mutta mikään noista kuvauksistani EI saisi olla syrjinnän tai rasismin syy! Jos mikään! 

Ajatuksia?


Kommentit

RaijaAnnikki sanoi…
Oi joi Kiitos. Kiva .Hyvää "loppuvappua".
Uskontoon, ihonväriin, etniseen taustaan ja lihavuuteen kohdistuvasta rasismista voisin paasata yhden luennon verran, eli kokemusta valitettavasti on.
Asioista on kuitenkin hyvä puhua ääneen!

Kivaa vappupäivää ja oikein mukavaa alkavaa viikkoa!
EstherH. sanoi…
Voi, kiitos kovasti!! Ylläreitä on kiva saada!!
Asiaa postauksesi ja ikävää toimintaa mistä kerroit toista ihmistä kohtaan. Nykyään on niin paljon pahaa varsinkin juuri nämä terrorijärjestöt ym että kaikki muu saisi jäädä pois ja ihmisten keskityttävä yhtenäisyyteen juuri näitä todella pahoja uhkia vastaan.
Mutta ei,ihminen on niin kateellinen ja muka parempi kuin toinen että aina on saatava sanoa pahaa,ivailla tai haukkua. Se on tyhmää! En ainakaan itse halua olla tyhmä!

Surua meillä on aina,aina jotakin tulee kun kuvittelee että nyt hiukan helpottaa. Äitini kuoli kohta 3 kk sitten ja isäni on yksin..minä täällä ja murehdin itsesi kipeeksi miten pärjää, ja huonoja uutisia tulee joka päivä. Mutta päivä kerrallaan ja hetki kerrallaan, iloiten siitä mitä meillä on. Ja meillä on paljon!

Iloa päiviisi!
Piiuli sanoi…
Tää vois kans veistellä juurikin samoista aiheista kokemuksen katkeroittamalla äänellä.
RaijaAnnikki, kiitos ystäväni <3
Outi, eihän mikään yhteiskunnan ongelma tai haaste vaikenemalla parane. Liian moni joutuu kohtaamaan jopa väkivaltaa rasismin vuoksi. Pelkäämään henkensä puolesta. Ja jos mietimme vaikkapa pakolaisia, he pakenevat kuolemaa vieraaseen maahan, ja sitten joutuvat pelkäämään täälläkin kuolemaa! Se on niin syvältä! Ja joku toinen valittaa sitä, ettei aamun lehti tullut puolen tunnin sisällä edellisaamusta tai ettei puoliso anna huomiota tarpeeksi, vaikka kuinka antaisi huomionsa. Huh huh
Esther, Aikuisuutta on erilaista. On fiksua aikuisuutta ja.. no, aikuisuutta. ;)
Asiaa puhut. Ja kuinkahan paljon pahaa tehdäänkään uskonnon nimissä tai omaa etua tavoitellessa. Samalla pilataan monen ihmisen elämä, jotka siinä samalla leimataan terroristeiksi.

Laitan henk.koht. viestiä muista asioista.
Piiuli, voihan harmi. Ja useinmiten ne syrjijät ja rasistit vieläpä mainostavat olevansa aikuisia ja niin fiksuja että. :( Ei anneta heille katkeruuden tuomaa vahingoniloa. Jookos.