Starlight Blogger Award: Näin ajattelen

Kasvokkain-blogin Mulan haastoi minut vastaamaan kolmeen kiperääkin kiperämpään kysymykseen. Nyt mennään hyvin henkeviin tunnelmiin! Yhä se vaan tuntuu hyvältä saada tunnustusta tai haaste joltakin. Kiitos Mulan! 


ah kesä ja kukat ja villit yöunet 
Vastaaminen tosin on jäänyt, sillä minulla on tässä ollut pienoinen blogiloma ja olen nauttinut elämästäni. Tai no, olen käynyt sairaalahoidoissa normaaliin tapaan, mikä ei ole niin kivaa. Isän hautajaisista olen aloittanut toipumiseni henkisestikin, vaikka ainahan surutyö kestää pitempään. Silti jonkinlainen helpotus se on, kun saa rakkaan ihmisen saatettua haudan lepoon ja siunaukseen. Etenkin kun tunsin jotain sanoinkuvaamatonta siellä kirkossa, josta päättelin, että isä olisi lähtenyt taivaaseen hyvästellen. Haluan ainakin uskoa niin. Eikös se, mihin uskoo, ole yleensä oikein? Samoin ajattelen uskon asioista yleensäkin. Se, mikä ei loukkaa ja "etuoikeuta" toisen satuttamiseen uskon nimissä, ja mikä tuo hyvän olon, helpotuksen ja rauhan, on oikein. Uskoipa joku toinen siihen tai ei.



hyvää matkaa isi

Kesä, valo ja lämpö ovat ihanaa aikaa. Vähemmän vaatteita, enemmän värejä koko maailmassa. Iloa ja hymyileviä ihmisiä vastassa. Ja kuten olen huomannut ennenkin, kivut hellittävät hieman lämmössä, pahenevat koleassa, kosteassa ja kylmässä.

Tämä kevät ja alkukesä on ollut ihaninta aikaa vuosikausiin, ja jos aiempina vuosina olen itkenyt pettymyksen suolaisia kyyneleitä, kivun ja tuskan myrskyä, surun harsopeitteessä, niin tänä keväänä olen laulanut kovaa ja korkealta Suvivirttä, Kiitosvirttä ja mitähän kaikkea! Olen nauranut ääneen ja kiittänyt Luojaa kaikesta hyvästä, mitä on meille antanut. Ja kiitos kuuluu eritoten myös kaikille heille/teille, jotka olette vuosien aikana kanssani kulkeneet, tukeneet vaikeuksissa ja uskoneet minuun. Tämä kevät on palkkion aikaa kaikesta! Kohtaloni on katsonut, että nyt riitti! Nyt ei enää yhtään lisätaakkaa ja nyt alkaa ylösnousu!
Onnea Viltsu! 


Mistä olet kiitollinen juuri nyt? Olen monista asioista kiitollinen, ja ns. peruskiitollista sorttia, mutta erityisen kiitollinen olen siitä, että vihdoin ja viimein olen saanut kokea ihmisarvoisuutta terveyden kannalta. Nimittäin vihdoin on löydetty hoitokeino oireisiini. Ei niinkään parannusta eikä edes täyttä oireettomuutta, mutta sen verran kuitenkin, etten enää itke kivusta. Voin liikkua enemmän ja myös käydä ulkona. Olen kiitollinen myös siitä, että vihdoin minut on katsottu virallisissakin byrokratian rattaissa täysin työkyvyttömäksi ja pysyvästi sairaaksi. Saan oikeutta, saan ihmisarvoisuutta!


sademetsän siimes

Minkä valinnan tai asian haluaisit muuttaa elämässäsi jos pystyisit? Oikeastaan kaikki tekoni tai tekemättä jättöni ovat olleet opettavaisia, enkä siksi kadu mitään. En edes sitä, että elin kulissiliitossa tai muuta pahempaakaan. Jos kuitenkin jotain voisin muuttaa, niin toivoisin voivani saada eläkettä sen verran, ettei ihan jokaista lanttia tarvitsisi laskea. En halua olla miljonääri kuitenkaan, vaan vaikka 800-1000€ kuussa tililleni, niin pärjäisin erinomaisesti! Siitä maksaisin laskut pois ja ruuat ja silti jäisi hurvitteluunkin. Leffarahat. :D 


kiitos Riina ja Ultramariini
Mikä sinun mielestäsi on elämän tarkoitus? Olen miettinyt tätä kysymystä viimeiset neljä vuotta enemmän ja vähemmän, jos sitä ennenkin. Kun aloin bloggaamaan, mietin, että elämäntehtäväni voi hyvinkin olla avata toisten silmät näkemään, mikä itsellä on hyvin. Ehkä se sitä onkin. Ehkä se on elämä itsessään ja tämä on jonkinlainen välietappi ennen nirvanaa? ehkä opetella löytämään itsensä ja tehdä hyvää toisille? Kun pyyteettä autat toista, on se niin suurta, ettei sen kauniimpaa ole moni muu asia. Ehkä elämäntehtäväni on kasvattaa lapsestani hyvä ihminen. Olla hänelle tuki. Tai kenties elämän tarkoituksia on monia...


tee kaunista, ole kauneutta.. sisältä käsin


Keiden vastaukset samoihin kysymyksiin haluaisit kuulla? Annan tunnustusta ja haastan seuraavat (olivatpa he jos saaneet tämän haasteen tai eivät):

Tiia, Minna ja Satu. Jokaiselle viesti laitettu. Henkevän postauksen jälkeen toivottelen keveämpää viikkoa ja iloista mieltä.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Vastattu haasteeseen :)
Olipa hienoja kysymyksiä. Vastaukseni löydät vinnminn.blogspot.fi
Minna, ihan huippua että vastasit ja näin pian. Kiva!
Susanna sanoi…
Kiitos kun jaoit palan elämästäsi jälleen kerran! Ihanaa eloa sinne teidä poppoolle ja Lunalta terkut pojille! :)
Salka sanoi…
Ihana kuulla, että siellä on surusta huolimatta asiat kuitenkin hyvin, tarkoitan tuota oikeaa lääkitystä ja työkyvyttömyyseläkettä (?? onko oikea sana..?) .<3!!
Ihania vastauksia. Otan osaa isäsi kuoleman johdosta!
Minusta elämän tarkoitus on rakastaa ja tulla rakastetuksi.
suoorvokki sanoi…
Kyllä suru alkaa ajan kanssa muuttaa muotoaan, mutta eihän vanhempien poismeno koskaan unohdu.

Jaksamista ja aurinkoisia ja lämpimiä päiviä!

Riitta
Piiuli sanoi…
Ihana kirjoitus, josta paistaa positiivisuus ja elämänhalu. <3 Aurinkoa sinulle!
Anonyymi sanoi…
Hyvä että sinulla ei kärsimystä enää.
Susanna, Kiitos itsellesi ja Lunalle kurnauskis
Outi, kiitos. Rakkaus onkin tärkeä asia
Suoorvokki, eikä tarvitsekaan unohtua. Kun vaan ei itku tule aina ajatellessa.
Piiuli, kiitos sinä ihanainen siellä! <3
Anonyymi, kiitos. <3 Tämä oli asia, jota toivoin, vaikka niin uskomattomalta se tuntuikin, että koskaan voisin saada on-off nappia jolla huilata välillä. Nyt siedettäviä kipuja levossa, joten saan kerättyä voimia jaksaa.
Tiia Koivusalo sanoi…
Hienoja vastauksia ja kiitos Viltsu haasteesta. <3 Aurinkoa päivääsi ja olen iloinen puolestasi, että asiat ovat vihdoin ratkenneetn eläkeasian osalta. <3