Siirry pääsisältöön

Asenne viturallaan

Aamun pohdinnat:

Nopeasti ajatellaan että  Positiivisuus onkin feikkausta.
Eihän kukaan ole aina "mr. Hymynaama."

Veikkaanpa, että kaikella on kaksi puolta.  Sitä toista, huonompaa tai surullisempaa puolta ei vaan haluta näyttää samoin kuin hyvää, etenkään jos ei ole läheinen.  
Etkö sinäkin mieluummin tuo esille hyvyytesi, kuin pahuuden tai huonouden?! Mieluummin hymyilet vastaantulijoille kuin olet naama nurin päin!? 

Vaikka kuinka on positiivinen ja asenne hyvä,  myös itkee ja on vihainen joskus. Pointti on kuitenkin siinä, kumpaa tekee useammin. Antaako vihan hallita ja surun viedä mukanaan. Haluatko maineeksesi nalkuttajan vai ystävällisen? 

Kun kirjoitat suruista, vaikka olisit iloinen livenä, sinua pidetään "säälittävänä". Jos kerrot useammin siitä mistä olet vihainen,  vaikka olisikin sitä vain sen pienen hetken,  näkyy se teksti siinä ikuisuuden.  Leimaannut valittajaksi. Pelle, saamaton, ainasairas, päättämätön,  tylsä..
Niin helposti saat leiman jostain mitä et ole. Tasapaino näiden asioiden välillä on hyvin herkästi mureneva. Joku toinen tekee analyysin sinusta näkemättä tai edes koskaan juttelematta kanssasi, ei edes meilin vertaa.

Mutta onko syy toisten vai onko se oma vika? Itsehän kirjoitamme mitä kirjoitamme? Vai tarvitseeko syyllistä edes etsiä? Voisimmeko me vaan antaa asioiden olla ja mennä omalla painollaan ja kohdella toisiamme kuten tahdomme itseämme kohdeltavan? Voisimmeko jokainen omalta kohdaltamme tehdä lupauksen, että MINÄ EN HAUKU ENKÄ SYYTÄ KETÄÄN NETISSÄ! MINÄ EN KOMENTOI ILKEÄSTI JA ARVOSTELLEN TOISTEN BLOGIIN!


Näillä ajatuksilla aloitan viikon ja toivon sinulle suussa sulavia jätskiherkkupäiviä kesääsi. 
Olkaamme reiluja kanssabloggaajiamme kohtaan ja muistakaamme hymyillä aina kun mahdollista. 



Vielä oman viikonloppuni tunnelmista kuva, joka varmasti osaltaan kertoo enemmän kuin sanat. 



Hiljeni askel elontiellä, 
uuvuit kun sairaus voimasi vei.
Nuku rauhassa kauneinta unta, 
muistosi koskaan unhoitu ei. 



Kommentit

Otan osaa suruusi <3
Tuo on kyllä totta, kukaan ei voi koko ajan olla positiivinen. Kuitenkin jo hyvät asiat menevät aina pahojen edelle, on elämä ihan kivaa.
Tiia K sanoi…
Otan osaa suruusi Viltsu. <3 No totta mooses olen känkkis vaikka kuinka usein, blogissa yritän sen sitten kääriä huumoriin, vaikka oikeasti ketuttaisi kuinka.
Esther Helmiä sanoi…
Osanottosi suruusi!

"On meillä aika
on elonpäivät sanotut
tiet, polut kuljemme
jäljet jäävät matkalle
ne siellä merkkinä ihmisestä
ilosta,surusta
kaikesta
rakkaudesta
kun on aika
ne jäävät
ja kantavat aurinkoon hiljakseen"

-eh-

Kaikkea hyvää ja voimaa sinulle sinne!
Viltsu Mari sanoi…
Outi, ilman valoa ei olisi varjoja ja jos on varjoja, on myös valoa.
Viltsu Mari sanoi…
Tiia, näinhän se on. Ja jos mieli tekisikin sanoa jollekin pahasti, on parempi laskea kymmeneen ja klikata itsensä pois moisesta pahanmielen blogista.
Viltsu Mari sanoi…
Kiitos Esther kauniista runosta. Käymme samoja tuntemuksia yhdessä läpi
SatuKoo sanoi…
Pimeydessä on aina häivähdys valoa. Valo laajenee lopulta. Tota jädemakua täytyy ehdottomasti maistaa ja voimia surussa <3 Enkelivoimia!
Viltsu Mari sanoi…
Satukoo, kiitos, enkelivoimilla eteenpäin.
Osanottoni suruusi.
Hyvää alkavaa syyskuuta, onneksi vielä paistaa aurinko.
Kait se sadekin sieltä saapuu.
Ihana kun saa illalla sytyttää kynttilän.

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…