Siirry pääsisältöön

joulukalenteri, luukku 6


Perinteinen blogijoulukalenteri on jo edennyt itsenäisyyspäivään. Hyvää Itsenäisyyspäivää ystäväni ja tuttavani, lukijani ja ohikulkumatkalainen. Sinäpä juuri! 

Tämä pakettijoulukalenteri-idea lähti nelisen vuotta sitten siitä, kun itse näin pakettikalentereita ilmestyvät sinne tänne blogeissa. Innostuin, sillä onhan kiva yllättää ja yllättyä positiivisesti. Itse en kuitenkaan siihen aikaan vielä ollut nähnyt arvonta-pakettikalentereita, vaan ainoastaan että bloggaajalle annettiin lahjoja. Olin siis ensimmäinen minun tiedossa olevista, joka päätti myös arpoa saamansa lisäksi, tai antaa jokaiselle osallistujalle jotakin.

Sotiemme veteraanit antoivat kuitenkin meille lahjoista suurimman, pyyteettömästi. Ilman blogeja, ilman joulukalentereita. Suomen maamme. 

Välttääkseni kuitenkin väärinkäytökset en kertonut etukäteen palkitsevani jokaista, vaan lupasin palkinnon yhdelle. En myöskään luvannut vastavierailuita, vaan halusin tämän olevan täysin vilpitöntä osallistujilta. Sama periaate on ollut joka vuosi. Näin sain pidettyä joulukalenterini puhtaasti  haluna antaa lahja juuri minulle epäitsekkäistä syistä. Jos ei sitä halunnut tehdä, jätti osallistumatta! Niin yksinkertaista se on ollut. Ja voi sitä iloa, kun on selvinnyt, että posti toikin vastineeksi paketteja antaneillekin! Tänäkin vuonna palkintoina lähti kyntteliköstä alkaen aina pikku makeisiin asti. 

Mutta kysyttiinkö miehiltä, tahdotko mennä sotaan, tahdotko antaa henkesi tulevaisuutemmekin puolesta?! Kysyttiinkö, oletko valmis tänään? Tai mitä tahdot vastineeksi? EI! 


Arvonnoista tuli hitti ja sen jälkeen arvonnat ovat yleistyneet monissa blogipakettikalentereissa. Osallistun yhä itsekin toisten kalentereihin ja yleensä juurikin samalla määrällä, kuin saan itsekin. Toisien kanssa ns. joululahjat ovat siirtyneet kalenteriluukuiksi. Toisilla on useampia kalentereita blogissaan, joten jos olen saanut vaikkapa kolme lahjaa itse, olen osallistunut kolmeen kalenteriin. Ennätys taitaa olla 5. Siitä olen kuitenkin pitänyt tiukasti kiinni, ettei joulukalenteriluukkuun sujahda pyynnöistä huolimatta kultakoruja eikä muutakaan niin kovin arvokasta. Mielestäni joulukalenterin luukku on ostettavissa kolikoilla tai itsetehtyä. 

Arvokas on kuitenkin se lahja, jonka me jokainen suomalainen olemme saaneet! Sitä ei rahassa lasketa. Oma maamme, oma äidinkielemme. Kunpa muistaisimme kiittää siitä. Arvostaa sitä. Kaikilla ei ole tänä päivänäkään omaa maata enää, jossa elää ja olla. Me olemme etuoikeutetussa asemassa!

Yleisestiottaen joka vuosi kalenteriasiat ovat menneet puolin ja toisin hyvin. Kenenkäänhän ei tarvitse osallistua, vaan tämä on vapaaehtoista. Kenenkään EI ole pakko antaa minullekaan vastalahjaa, ellei halua. Lupauksistakaan huolimatta.  Toki joidenkin mieltä pahoittaa se, että blogeissa pidetään hauskaa, mutta kyllä tällainen pieni lapsenmielisyys pitää sallia joulun alla(kin). Jollei itse halua osallistua, on annettava toisten iloita rauhassa. 

Puhdas ilo ja puhdas rakkaus, Puhdas halu ilahduttaa ja ilahtua.
Puhdas, kuin luontomme, Suomemme, Ihana kotimaamme ongelmistaankin huolimatta. Tänä iltana juhlitaan ja ihaillaan pukujuhlia. Tai istutaan tulen loimusta nauttien vaikkapa nuotiolla. Tai kuinka kukin meistä haluaakaan juhlia isänmaatamme. 



Miten sinä juhlit tänään?
Entä kuuluuko sinun juhlintaasi alkoholi? 


Kommentit

Mukavaa itsenäisyyspäivää teille ihanille.
Itsenäisyyspäivää juhlitaan sytyttämällä kynttilät ja juomalla kahvit. Alkoholi ei kuulu meidän perheen juhliin.
Kata Maria sanoi…
Aika perinteisesti juhlittiin! Mutta nyt oli siskojen partylitekutsut ja sotavetaarien haudoille kynttilät vietiin, josta tulee jatkossa meille tapa. Ja tuttuun tapaan linnanjuhlat katsottiin! :)

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…