Behind the scene

Postaus liittyy aiempaan, Herkulliset hedelmäpuikot sekä Hedelmäinen keksijää,  josta ensimmäisen tein yhteistyössä Mastermark brands kanssa. Tätä postausta en tee yhteistyönä kuitenkaan, vaan halusta näyttää NE kuvat, jotka onnistuvat vähän eri tavoin. 

Valokuvaus on hauskaa ja haastavaa yhtä aikaa. Blogiin otettavien kuvien ja etenkin yhteistyökuvien onnistuminen on asia, jossa haluaa olla huolellinen. Silti niitä tavalliselta ihmiseltä tavalliselle ihmiselle-fiiliksiä haluan tuoda esiin. Se on mun juttuni. Suomessakin on jo kasapäin huippuosaajia viimeisen päälle upeine kuvineen, joissa kaikki on sommiteltu tarkoin juuri oikean valkoiselle pöydälle ja juuri oikeassa suunnassa, valossa, valaistuksessa jne. Siihen en sinänsä edes tähtää, mutta keski-ikäisen tavisperheen tavallisen elämisen persoonalliset kuvat väriskaaloineen ja sen hetkisen tunnelman saaminen kiinni ovat tavoite. Aina se ei vaan onnistu vaikka mitä tekisin.

Vaikken olekaan mikään ammattivalokuvaaja enkä omista huippumoderneja pitkiä putkia ja kalliita kameroita, on kuvilla ja kuvilla silti eroja. Minun blogiini nähden kauniit kuvat vaativat aikaa ja pientä, mutta silti aikaa vievää  käsittelyä. Esim. Valotus voi olla liian tumma, taustalla voi olla jotain poistettavaa, kuva täytyy kääntää, ehkä jopa laitan vesileiman tai kehykset. Silti se oleellinen on keskiössä muokkaamatta todellisuutta. Photoshopatut digikuvat ovat asia erikseen. Tässä esimerkki sellaisesta. Edelleen olennaiset (kissat) ovat koskemattomia. 

Samasta asiasta olen saattanut räpsiä  kymmenkunta kuvaa, joista yksi tai kaksi olisivat blogiin kelpaavia. Mutta minkälaisia ne kuvat ovat, jotka täällä taustalla syntyvät, mutteivät pääse julkisiksi koskaan? Edellä mainitsinkin jo korjattavaa, mutta tänään myös sinä näet eräiden kuvaussessioiden ns.  epäonnistuneet kuvat. Vastaavanlainen kollaasi oli aiemmin uutenavuotena minusta ja Carlosista. Sen kuvan löydät LINKIN POSTAUKSESTA kolmantena kuvana.

Meillä on kolme kissaa. Se on jo sinänsä selvä haaste onnistuvan kuvan saamiseksi. Kissat ovat uteliaita ja haluavat tietää, mitä teen ja voiko kuvattavan asian päällä maata tai voiko sitä syödä. Jos saan tuotteen pelastettua, vähintäänkin vieressä pitää ainakin yhden kissan olla. 

"Jos vaikka Emo kääntää selkänsä, voin maistaa tai leikkiä sillä."

Mastermark brandsin valikoimasta sain kaksi kappaletta Lekuen Hedelmäjääpuikkoja testiin. Juuri kun kaikki näyttää hyvältä kamerassa, jokin karvainen tönäisee minua juuri sen verran, että kuvasta osa jää pois. Kyllähän tuon yläkuvan voi käyttää, ei se niin paha ole. 

Siinä samassa kun pakkaukset rapisevat auki, on Luis valmiina leikkiin. Kiellän, joten hän uskoo ja vetäytyy katsomaan puuhiani. Salaman räpsähtäessä kerkeän nähdä vain vilauksen sivusilmässäni kun herra on tehnyt täydellisen mahalaskun ja leikkii  kuvausmateriaalilla. 

Uusi yritys. Tiedätkö, että kissat ovat hurjan nopeita ja ketteriä.

Ajattelin, että kolmas kerta toden sanoo.. Ei sanonut muuta, kuin kolinaa ja tassu jälleen kuvassa. 

Ihan aina en voi syyttää kissojakaan kuvien epäonnistumisesta. Kädet vapisevat, kamera heilahtaa hieman, tähtään epähuomiossa väärään kohtaan tai kuvakulma on väärä tai liian kaukana/lähellä. Saatikka kun aikani olen kuvannut, kädet vapisevat ja silloin ei mikään enää auta. Paitsi lopettaa siltä päivältä kuvaukset.  Jokainen asia, mitä kuvatessa teen, vaikuttaa lopputulokseen. Siihen, miltä kuva ja tuote näyttää ja olenko tyytyväinen, oletko sinä tyytyväinen. 

 

Kun tuote itsessään oli kuvattu, alkoi operaatio kissa pois pöydältä. Samaan aikaan alkoi toinen operaatio vastapuolella. Nimittäin Luisin operaatio Minähän en jätä tätä projektia välistä.

Lopputuloshan oli useamman päivän kuvaukset, Murunen leikittämässä kolmea kissaa, kun minä sillä välin teen kuvaukset loppuun ja askartelen jäähedelmäpuikot pakkaseen. Ja jälleen sama uudestaan, kunhan puikot valmiit. 

Ei aina kissojakaan voi syyttää. Joskus linssin läpi idea tuntuu hyvältä ja totuus on jotain ihan muuta. Mutta hauskaa oli ja kunhan vihdoin sain muotit itselleni, hedelmäpuikoistakin tuli herkulliset. 

Nauruksihan tämä meillä meni.  

Minkälainen valokuvaaja sinä olet? 

 

Onko sinulla lemmikit mukana arjen puuhissa vai lukittaudutko yksin johonkin soppeen esim. Kuvauspuuhinesi tai askartelemaan tms?