Huhtikuun pika-arvonnan voittaja ja bloggaajan mietteet toukokuusta

Toukokuu toivoa täynnä.. olkoonkin alkuperäinen sanonta torstaista. Blogi on ollut hitaammin päivittyvä viime ajat johtuen pitkittyneestä sairauden oireiden pahenemisesta. Toukokuun lopussa tapaan lääkärin, joka tietää, mitä oikeasti pitää minulle tehdä. Olen siis toiveikas ja luottavainen nyt. Loppukuusta toivon mukaan alkaa tämän vuoden uusi alku minulle ja Inspikselle. Istuminen - kävely - ulos pääsy useammin kuin 1xkk... bloggaaminen säännöllisesti. Maltan tuskin odottaa! Olen kuin laitumelle vuoroaan odottava ylämaankarjavasikka tai juuri kuoriutuva utelias sinisiipi.

Joku ei-ikinä-blogannut sanoi, ettei bloggaaminen ole kuin naps ja siinä on kuva ja kirjoitushan tulee maatenkin lähes itsekseen.
Vaan ei se ihan niinkään ole, jos tahdot vähänkään selkeämpiä kuvia ja tekstiin linkit ja asiaa faktoineen. Ihan kaikkea kun ei voi kirjoittaa mutu-tuntumalla. Onneksi nyt on välineet päivitetty minulle , niin bloggaaminenkin hieman helpompaa vuoteesta käsin, kuin ennen. Ja kuvat laitan parempina päivinä mahdollisimman pitkälti Bloggeriin, jotta voin tehdä postaukset näin, niinkuin nytkin; Vasemmalla kyljellä maatessa, toinen käsi pitelee puhelinta, toinen naputtelee konekirjoitusalkeita hyväksi käyttäen sujuvasti lähes kymmensormijärjestelmällisesti. Tosin kaksi-neljä sormea tekevät eniten töitä. Jalat ovat koukussa, tyyny välissä. Muistutan lähinnä sikiöasentoon käpertynyttä, itsensä paksuksi syönyttä Karvis-kissaa.



Toukokuu tuonee siis mukanaan myös säännöllisyyden takaisin bloggaamisen ja rästihommat hoidetuksi. Aikomukseni on tuoda myös ainakin plannerini tänne esille heti kun saan aloituksen valmiiksi ja paljastettakoon, että eräs teinivuosilta saakka ollut haaveeni on toteutunut ja haluan esitellä sinulle sen mystisen uuden juttuni, jossa kissat opastavat oikeaan suuntaan. Lisää siis myöhemmin.

Surultakaan en ole välttynyt, vaan tätini nukkui pois. Sattumaa vai taikauskoa, mutta juuri ennen sitä näin korpin, joka tuli hyvinkin kesyyntyneen oloisena muutaman metrin päähän. Tiesin silloin, ettei hyvää tarkoita. Arvostan myös sinua, joka mietit, ettei sillä ollut mitään  tekemistä minkään kanssa. Tulkintoja tai tulkitsijoita on monia. Minulle kuitenkin korppi on viesti ollut aina. Se on peruja mummoni ja kyseisen tädin opeista.

Huhtikuun lopussa oli pika-arvonta, jossa palkintona omavalintainen aikakauslehti, jonka omakustanteisesti tilaan voittajalle. Kommentteihin tuli erilaisia aikakauslehtiä paljon ja se monipuolisuus yllätti minut. Toisaalta, jos tarjolla on tuhatkunta suomalaista lehteä joista voi valita, ei se ihme ole.
Huhtikuun pika-arvonnassa voiton vei Eila. Onnea! Olethan minuun yhteydessä, niin laitetaan sinulle ristikkolehti-tilaus kuntoon.

Kiitos kaikille osallistujille!
Mitähän kivaa toukokuussa arvotaan..