Palasista tuunattu peili ehjäksi

Sirpaleet tuovat onnea. Kun iso peili hajoaa, onnea tulee ilmeisemmin tupaan roppa kaupalla. Muta heittääkkö se peili palasineen roskiin vai irrottaakko kehykset, vaikkei niissä ole lasia eikä peiliä saa tilaamatta siihen? Arvelen, että iso tilauspeili maksaa maltaita. Toki jos palaset ovat pientä hippua, ei vaihtoehtoja ole, mutta jos palat ovat isoja, niin voisihan ne hyötykäyttää jotenkin. Eikö totta? 

Meillä ikivanha peili tipahti seinältä alas, kun kannatinköysi oli lahonnut ja katkennut. Onni onnettomuudessa, että olimme Murusen kanssa kotona ja ettei kissoista kumpikaan jäänyt peilin alle. Kaikki kyllä säikähdimme sitä pamausta. Kissoja myöten uteliaisuus voitti kuitenkin, ja joka iikka tuijotti samaan suuntaan. Tuleeko sieltä pommikone ammuksineen vai maanjäristys vai mikä se oli? Keitänkö naapurille kahvit, jos tippuu alas remppahommistaan vai... Ei kun sehän on peili!!!

Kehykset ovat itsestään jo sen verran hienot ja arvokkaat, etten yksinkertaisesti voinut heittää peiliä roskiin. aikansa sitä katselin lattialla, kunnes tuli mieleeni, että voihan sen paikata... Ai voi vai? 

Niinpä aloin suunnitella paikkauskuviota, kuinka homman toteutan ja mitä peiliin tulisi. Sitten yhtenä päivänä penkoessani verstaan kaappeja löysin timantit. (Ei-askartelijoille tiedoksi, että timantit ovat askartelijan unelmia mutta valitettavasti eivät oikeita timantteja). 

Oli oikeastaan helpommin ajatustyönä tehty homma, kuin itse valmistusprosessi eli peilin kasaus ja tuunaus, sillä sirpaleet tuli saada just eikä melkein kohdilleen ja jokaikinen palanen talteen. Sitten kun ne piti vielä saada liimattua niin, että palaset ovat paikoillaan, eivätkä tipahda kuivumisprosessin aikana.  Pala palalta pidin kiinni paloja ja nikkaroin takaseinälle tukipalkkeja, jotta saisin palat pysymään. Mutta lopulta se onnistui ja saatoin alkaa koristelemaan saumat. Onneksi palaset olivat pois vain kahdesta nurkasta, joten suurempia taiteiluja ei tarvinnut alkaa tekemään, eikä mosaiikkityöksi tätä kutsumaan. 

Yläkulmaan laitoin puun oksan ja oksalle lintuhäkin. Hieman lumihuntua ja jääkiteitä oksille, jotta kunnolla kimaltaisi. Tällaisten kaartelevien asioiden ansiosta saumojen peittäminen onnistui hyvin. 

Alakulmaan laitoin myös jääkukka-oksan ja oksalle pienen tipusen. Tipusella on häkin avain suussaan. Minusta tällainen teema on ainoa oikea, koska häkki ei saa sulkea lintua sisäänsä. Ja tässähän mentiin jo metaforaan, eli omaan voimauttavaan vertauskuvaani omasta vapaudestani ilman narsismia. Siksi siis linnuton häkki/vapaa lintu eikä häkkiin suljettu lintu. 

Oletkos sinä tehnyt peilistä uutta tai peilin palasista jotain muuta? 

Itse olen aikaisemmin käyttänyt peilipalasia monessakin askartelussa, mutta tällä kertaa se oli uudestaan kasattu peili.